Väestön ikääntymisen kansantaloudelliset vaikutukset Tarmo Valkonen Tutkimusjohtaja, ETLA 18.2.2014

Luennon runko Väestörakenteen muutos Ikääntyminen ja julkinen talous Ikääntyminen, yksilö ja perhe Ikääntyminen ja kansantalous

Miesten odotettavissa oleva kokonaiselinikä Lähde: Kannisto ym. 1999

Elinikien piteneminen ja yli 80-vuotiaiden määrä

Muutokset työikäisten ja eläkeikäisten ennusteissa kumoavat suurelta osin toisensa. Entä jos olisivat muuttuneet eri suuntiin?

Johtopäätöksiä väestökehityksestä ja sen ennakoinnista Väestöennusteet ovat teknisiä ”jos kehitys vastaa viimeaikaista” –laskelmia, joissa suuretkin muutokset ovat mahdollisia lyhyellä aikavälillä. Tästä johtuen kaikissa väestöennusteisiin perustuvissa tulevaisuudenkuvissa ja politiikkasuosituksissa on varauduttava riskeihin. Kuolintodennäköisyyksien aleneminen keskittyy hoiva- ja hoitomenojen kannalta tärkeään myöhäiseen vanhuuteen. Maahanmuuttajien kotoutumisella on huomattavan suuri merkitys tulevalle työllisyysasteelle. Politiikka ja riskit: nykyinen politiikka on lähtökohtaisesti sellaista, että negatiiviset yllätykset tulevassa väestörakenteessa lisäävät työikäisten veroja. Taloudelliset yllätykset menevät yleensä velkaan.

Eläkepolitiikasta Työuria halutaan pidemmiksi, jotta valtio ja kunnat saisivat lisää verotuloja. Pidentäminen olisi sukupolvinäkökulmasta reilua ja se suurentaisi eläkkeitä. Se helpottaisi väliaikaisesti myös työeläkejärjestelmän maksunnostopaineita. Varhaiseläkejärjestelmiä poistamalla ja vanhuuseläkeikää nostamalla on saatu korotettua merkittävästi todellista eläkeikää ja työllisyysasteita ikääntyneillä. Tästä on runsaasti tieteellistä näyttöä Suomesta ja muista maista. Yli 63-vuotiaiden työllisyysasteissa on tapahtunut vain vähän paranemista. Joustavan eläkeiän alarajasta on tullut normi.

OECD: “67 – or higher - is becoming the new 65”   Current statutory eligibility age Expected eligibility age in 2030 Link to life expectancy Denmark 60* - 65 65* - 68 Eligibility age Finland 63 - 68 63 – 68 Pensions Iceland 65 - 70 65 – 70 None Norway 62 - 75 62 – 75 Sweden 61 - 67 64** – 71** Pensions/Eligibility age**

65 vuotta täyttäneiden miesten työvoimaosuudet 1910-1990 100 50 1910 1950 1990

Julkisen talouden kestävyysongelma Rahaa siirretään nuorelta sukupolvelta vanhemmalle julkisen talouden kautta. Rahoitustapa on herkkä ikärakenteen muutoksille. Väestön ikääntymiseen on varauduttu rahastoimalla ja vähentämällä valtionvelkaa. Julkisella taloudella on silti kestävyysvaje: Vaje mittaa sitä kuinka paljon pitäisi välittömästi nostaa veroja tai leikata menoja, jotta ei velkaannuttaisi jatkuvasti lisää. Vajearviot vaihtelevat välillä 0,5 – 6,2 %. Arviot teknisiä ja epävarmoja, mutta viesti on selvä. Epävarmuuden suuruuden vuoksi varautuminen heikomman tulevaisuuden varalle on perusteltua.

Väestön ikääntyminen ja velkakriisi Monet muissa maissa tehdyt ja tekeillä olevat rakenteelliset uudistukset (esimerkkinä eläkejärjestelmä) alentavat vajeita ja tavoittelevat nopeampaa talouskasvua. Komission arvion mukaan kestävyysvajeiden keskiarvo on EU-alueella pienentynyt alle puoleen vuosien 2009 ja 2012 välillä (6,5 % BKT:sta 2009 => 2,6 % BKT:sta 2012). Korkojen nousu valtioiden velkaantuessa ja EU:n kontrolli tulevat pakottamaan kurinalaisempaan politiikkaan. Julkisesta velasta tulee suuri rasite, kun korko on korkea suhteessa talouskasvuun. Velan lyhentäminen hyvinä aikoina antaisi pelivaraa huonoihin aikoihin.

Yksilö, perhe ja väestörakenteen muutos Henkilökohtaista: lapsia on vähän, ollaan pitkään eläkkeellä. Sukupolvien väli on pidentynyt. Perhetilanteesta: yksinasuminen lisääntyy. Julkisen lupauksen uskottavuus on (ainakin nyt) heikko suhteessa odotuksiin. => Tarve varautua itse vanhuuteen kasvaa Varautumisen välineinä työuran pidentäminen, säästäminen ja yksityiset vakuutukset. Lisäturvan tarve vaihtelee paljon yksilöiden välillä.

Ikääntymisen kansantaloudellisia vaikutuksia Talouden kasvuvauhti hidastuu vähän: Tuottavuuden kasvuvauhti hidastuu kun resursseja siirtyy tavaratuotannosta vanhuspalveluihin. Työikäisten määrä vähenee. Työllisyysasteessa kahdensuuntaisia muutospaineita: sitä nostavat eläkepolitiikka ja parempi työkyky ja heikentävät maahanmuuttajien kasvava osuus työvoimasta ja työn verotuksen kiristyminen. Huoltotaseen rakenne muuttuu vähän: + Tuonti, yksityinen ja julkinen kulutus. - Vienti, yksityiset ja julkiset investoinnit. Kansantalouden säästämisen ja investointien tasapainon muutos on epäselvä, koska molempien kasvuvauhti hidastuu. Eläkevarojen yhtäaikaisesta purkamisesta johtuva sijoitusten arvon aleneminen ”Asset meltdown” on hyvin epätodennäköinen. Alueelliset erot kärjistyvät.

Johtopäätöksiä Ikääntyminen muuttaa yhteiskuntaa hitaasti, mutta pysyvästi. Siihen liittyy muita väestörakenteen muutoksia, kuten yksin asuvien ja maahanmuuttajien väestöosuuden kasvu. Yksilön talouden suunnittelun näkökulmasta kyse on oikeanlaisesta varautumisesta. Nyt se on riittämätöntä. Yrityksille kyse on sopivan työvoiman saatavuudesta, kysynnän rakenteesta ja markkinoiden koosta. Väestön ikääntyminen hidastaa elintason nousua, mutta kansantalous sopeutuu. Alueellisia ongelmia syntyy. Sukupolvien välinen tulonjako on perusteltua pitää reiluna. Julkisen talouden rahoituspaineiden vuoksi yksityisen ja julkisen vastuun rajat ovat aiempaa useammin kiistanalaiset. Talouspolitiikan itsenäisyys vähenee, jos velkaantuminen jatkuu. Future tax-payers may not respect the intergenerational contract, implied by the pay-as-you-go method of financing the public expenditure, if the outcome is deemed to be too unfavorable.