VESIKASVILLISUUSSELVITYKSET V

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Yrjö Haverinen
Advertisements

HumanistiURA Tutkinnon tuhannet mahdollisuudet Humanistitutkimuksen tuloksia Akavan Erityisalat Humanistitutkimus 2013.
Kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnittelu ja toteuttaminen
Kevät on se hankalaa kun jäät sulaa keväällä koemme todellista jääpulaa avantoa ei ole silloin missään minne mennä lämpimissään.
ECVET tulee, oletko valmis!
Tattari Fagopyrum esculentum.
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohovartisia kasveja tai varpuja. Varpukasvit ovat puuvartisia: Mustikka, puolukka, variksenmarja, kanerva…
Tervetuloa Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuuteen.
Pituussuuntaisten hyppyjen mittaaminen
Juolukka Tuntomerkit: Juolukka on varpu, joka voi kasvaa jopa metrin korkeaksi, mutta tavallisemmin 30–50 cm korkeaksi. Yleensä kasvusto on helposti huomattavissa.
Jumalan kanssa.
Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
LIIKUn kuntaristeily © SLU –alueet 2012.
PÄIJÄNTEEN SÄÄNNÖSTELYN VAIKUTUKSET RANTOJEN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN
Seurakysely 2012 Seurakyselyn kehittäminen Seurafoorumi Anton Ahonen Jyväskylän yliopisto.
ORKIDEAYHTEISTILAUS KARGE 2013
Pauliina Salmi Järvikalapäivä
klo Omat toiveet – unelmakartta esittely Pihan jäsentely
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Hakalassa
KILPAILUT 2014.
Internetistä haku: USB portti – tiedonhaun vertailua Jouni Ojanperä TP09S
Lastensuojelun avohuollon tukitoimet vuotiaille Keski- Suomessa Opinnäytetyö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sini Moberg.
FINNA Aki Lassila Kehittämispäällikkö Finnan konsortiokokous
*) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat 1994–2014, syyskuu Yleisimmät.
Satakunnan ammattikorkeakoulun Liiketalous Rauman henkilöstön ja Rauman talousalueen yritysten yhteistyön selvittäminen ja kehittäminen Enni Karvinen.
Innovaatiotilastot 2012 ja Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
MININAAMION VALMISTUS HIEKKAVALU -TEKNIIKALLA
Suomen tieteen tila ja taso 2009 ja tutkimuksen kansainvälistyminen Johtaja Paavo Löppönen
Tehnyt: Jaska Kauppila Ti10 TIVE.  GIMP (GNU Image Manipulation Program) on yksi suosituimpia ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia  Sitä on käännetty usealle.
EUR-ACE akkreditointi ja KKA LAUREA Karl Holm.
Haapaveden ja Virmutjoen tila 2013, esitietoja Yleisötilaisuus Helena Kaittola.
Steriloinnit 2012 Anna Heino & Mika Gissler.
Kappale 4 Rantojen kasvillisuus kasvaa erilaisina vyöhykkeinä.
Kasvillisuuskohde Villingin Vuorilahdenlampi.
EU-hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Budjetti e.
Raskaudenkeskeytykset 2013 Anna Heino & Mika Gissler.
INVENTOINNIN DOKUMENTOINTI 3-osainen kohteen kuvaus: –sijaintitiedot –kohteen topografia, maaperä ja kasvillisuus –muinaisjäännökseen liittyvät tiedot.
EK:n Suhdannebarometri Penna Urrila.
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Koralliriutta.
Herniäinen, Vanajavesi, Kokemäenjoen vesistöalue
kasvillisuus vyöhykkeisin vaikuttavat tekijät: Espanjan tapauksessa
Kasvillisuusalueet.
9. Sadetyypit ja sateisuus
SUOMEN VESISTÖT.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
Rehevöityminen ja sen esiintyminen Nerkoossa ja Kirkkojärvessä.
4.1 PLANKTON 7. BIOLOGIA. 73 % Maan pinta-alasta on veden peittämää Mistä päin maapalloa ilmakuva on otettu?
TURVE On muodostunut kuolleista kasvin osista maatumalla kosteissa olosuhteissa. Kasvava turvekerros syntyy, kun kasvit eivät pääse hajoamaan hapenpuutteen.
Huomisen kynnyksellä 2016: vuotiaiden näkemykset tulevaisuudesta
Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Ilmaston vaikutus maatalouteen
Trooppiset sademetsät
perustuvat geneettisiin etäisyyksiin.
Nahkealehtinen kasvillisuus
Vesistöjen rehevöityminen
Opinnäytetyön otsikko
Kalastus.
mahdolliset Kilpailijat
Rehevöityminen Yyterissä
Tavi.
Aavikko & puoliaavikko
Tundra.
LAULUJOUTSEN.
Otsikko kuvien asettelun kanssa
Tutki miten voima saa aikaan vastavoiman
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
Monsuunimettä.
Ulkomaan kansalaiset kunnittain 2017
Rehevöityminen Yyterissä
Esityksen transkriptio:

VESIKASVILLISUUSSELVITYKSET V VESIKASVILLISUUSSELVITYKSET V. 1994–2012 TULOSTEN VERTAILUA Pro Immalanjärvi, 7.5.2013, Hakala Imatran seudun ympäristöviranomainen ympäristöinsinööri Helena Kaittola Kuva: H. Kaittola

Tutkimus v. 1994 Laitilanlahdelta: Tutkimusmenetelmä: Näytteitä 2 kpl, syyskuu Tausta: - Vesikasvit olivat vuosi vuodelta runsastuneet. Kalansaaliit olivat romahtaneet alueilla, joilla on paljon vesikasveja. Kesä 1994 oli poikkeuksellisen lämmin, joten vesikasvillisuuden oletettiin olevan yleisesti runsasta. Tulokset: Löydettiin outoja sinileväpampuloita, ”järviluumuja”. Sammallahden runsas kasvusto todettiin vesirutoksi.

Selvitys 1997, Immalanjärvi Tutkimusmenetelmä: Näytealoja oli 6 kpl, vesikasvillisuus niitettiin pohjasta, elokuu Tausta: Lämmin kesä 1997 Tulokset: Ilmaversokasvillisuus oli melko niukkaa Lajistosta valtaosa oli puhtaan veden ja niukkaravinteisuuden ilmentäjiä. Yleisimmät lajit ovat järviruoko ja järvikorte. Vesiruttoa vain vähän Kasvillisuusraja vaihteli 3- 5,5 m syvyyteen. Eniten kasveja vesilaitoksen edustalla ja Raution uimarannalla Vähiten Laitilanlahden Sammallahdella.

Selvitys v. 2000: Tutkimusmenetelmä: Näytealoja 6 kpl. Näytteet otettiin pohjanoutimella 20 eri paikasta, elokuu Tulokset: Ilmaversoisia ja kelluslehtisiä kasvia oli Immalanjärvessä niukasti. Uposkasvillisuus oli melko runsasta. Valtalajeja olivat järviruoko ja järvikorte. Runsaimmat olivat pohjaruusukekasvit raani ja tummalahnaruoho (hiekassa), vesirutto (hienossa hiekassa ja savessa) ja näkinpartaislevä (savipohjilla ja pehmeillä pohjilla) Kasvillisuus kuvasti pääasiassa vesistön karua luonnetta ja hyvää pohjan laatua. Tulokset olivat lajistokoostumukseltaan melko yhteneväisiä verrattuna v. 1997 tehtyyn kasvillisuusselvitykseen

Selvitys 2012 Videokuvaus 4 eri paikasta 3.9.2012 "Pohjaruohoa” eli tummalahnaruohoa ja/tai raania. Molemmat ilmentävät karua vedenlaatua. Toisaalta kuvissa näkyvä runsas päällysleväkasvusto kertoo rehevöitymisestä.

Laitilanlahti, Sammallahti Kehityspiirteitä: Ennen v. 1994 niukasti kasveja -> v. 1994 ravinteisuutta ilmentävä vesirutto -> 1997 iso näkinsammal (tai näkinpartaislevä?) sekä karuutta ilmentävä ruskoärviä ja järvisätkin -> v. 2000 kasvillisuus runsasta, karuutta ilmentävät raani ja tummalahnaruoho, lisäksi vesirutto ja näkinpartaislevä -> 2012 kasvillisuus runsasta matalassa vedessä, kasvillisuuden päällä runsaasti päällysleviä, myös pilvimäisiä levämuodostumia ja sinileväpampuloita; kasvillisuusraja mataloitunut huomattavasti, mikä kertoo veden tummumisesta/samentumisesta

Mäntyniemi (2000, 2012), (Raution = Immalan uimaranta (1997) Kehityspiirteitä: v. 1997 ahvenvita, näkinpartainen, kasvillisuusraja syvällä (kirkkaus) > v. 2000 raani, ruskoärviä, nuottaruoho, tummalahnaruoho (ilmentävät karuutta) > 2012 näkinpartaiskasvuston syvyysraja on madaltunut, mikä kertoo veden samentumisesta/tummumisesta

Päivärannan kurssikeskus, Varpaanlahti Kehityspiirteitä: v. 1997 tummalahnaruoho (ilmentää karuutta), ahvenvita, näkinparta > v. 2000 raani, tummalahnaruoho, ruskoärviä, (ilmentävät karuutta) pikkuvita, vesirutto, ahvenvita Kasvillisuusraja, 5- 6 m v. 2000 ilmentää kirkkautta 2012?

Jäppilänniemi, Lauvalahti v. 2012, Varpaanlahti jonkin verran "pohjaruohoa" (tumma lahnaruoho?) harvakseltaan myös järviruokoa ruskoärviää pilvimäisiä leväkasvustoja ahvenvita, ruskoärviä 3,2 -3,4 m kasvusto harvaa, ahvenvita, nuottaruoho n. 3,6 m ensimmäinen kasvillisuusraja 3,7 tummaa pohjaa 4,5 näkinpartaislevää (kuollutta?) 4,7 m toinen kasvillisuusraja Ei eläviä simpukoita; vain kuoria.