EU-hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Budjetti 255 600 e.

Esitys aiheesta: "EU-hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Budjetti 255 600 e."— Esityksen transkriptio:

1

2 EU-hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Budjetti 255 600 e

3 Rahoitus Hankerahaa 80 %, Kaakkois-Suomen ELY (EU:n osuus 40,5 %) Ruokolahden kunta 10 % Yksityinen rahoitus 10 %

4 Yksityinen rahoitus Tetriniemen osakaskunta 3000 e Stora Enso Oyj 12 150 e Raija- ja Ossi Tuuliaisen säätiö 7000 e Tornator Oyj 2000 e

5 Hankealue Haapavedeksi luetaan tässä hankkeessa varsinaisen Haapavesi-selän lisäksi muu vesialue, joka sijoittuu Ruokolahden edustan Saimaan patoteiden lähes sulkeman vesialueen sisäpuolelle. Hankealueeseen kuuluu vesialueen lisäksi Haapaveden valuma-alue

6 Haapaveden valuma-alue

7

8 Haapaveden tila, historiaa Enso Gutzeit Oy:n (nyk, Stora Enso Oyj) Kaukopään tehtaiden jätevedet alkoivat vaikuttaa Haapaveden eteläosan vedenlaatuun 1930–1940-luvuilta lähtien. Tehtaiden oli rakennettava Kaljaniemen patotie 1960-luvulla suojaamaan teollisuuden omaa vedenottoa ja samalla Haapavettä. -> Haapaveden tila parani huomattavasti

9 Haapaveden tila, historiaa Vuonna 1980 sen Haapaveden pohjoisosan mainitaan kuuluvan vähäravinteiseen (oligotrofiseen) perustyyppiin. –luonteenomaisia piirteitä kirkkaus ja vähäravinteisuudesta johtuva levätuotannon ja vesikasvien vähäisyys. –Kalastoon kuuluivat kirkkaiden, karujen vesien tyypillisimmät kalalajit, kuten muikku ja siika. Kettunen, I. 1980. Haapaveden pengerryksen yleissuunnitelma Ruokolahti, Imatra 249 KYV 1:1 Vesihallitus, Kymen vesipiirin vesitoimisto, Kouvola 1980.

10 Haapaveden tila Sinileväilmoituksia Haapavedeltä 2005 alkaen. –2012 oli sinilevien suhteen rauhallinen. Vuonna 2012 otettujen vesinäytteiden perusteella Virmutjoella on selkeä Haapavettä kuormittava vaikutus. Vedenlaatu on Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n tutkimustietojen mukaan heikentynyt seurantajakson (1991->) aikana COD-arvo saavutti huippunsa 2009–2010 kaikilla näytepisteillä. Vuonna 2012 vedenlaatu oli vuotta 2011 parempi, kuten muuallakin Etelä-Saimaalla.

11

12 Vesinäytteet 27.3.2013 Korosniemen edusta (1) veden laatu kokonaisuudessaan erittäin hyvä Kauvonselkä (2) veden laatu lähes samanlainen kuin Korosniemessä ->pintavedessä enemmän typpeä

13 Vesinäytteet 27.3.2013 Haapaniemen edusta (4) Pintaveden väriluku, humus- ja fosforipitoisuudet ovat kohonneet aiempiin tarkkailukertoihin verrattuna. vedenlaatu heikompi kuin havaintopaikoilla 1 ja 2

14 Vesinäytteet 27.3.2013 Rantalinnan edustan syvänne (7) Pohjan lähellä (40 m) veden happitilanne oli huono Alusvesi oli sameampaa, tummempaa ja fosforipitoisempaa kuin aiemmilla tarkkailukerroilla Virmutjoen vaikutus näkyi korkeana humuspitoisuutena Huonompi veden laatu kuin Haapaniemen edustalla

15 Haapaveden tila Haapaveden ekologinen tila on Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2010 – 2015 määritetty erinomaiseksi. Määritys perustuu 2000-luvun alkuvuosien suppeaan tutkimustietoon. Uusi luokittelu on parhaillaan vireillä. Uusi vesienhoitosuunnitelma tulee voimaan 2016. –uusi luokitusehdotus: hyvä Erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevien vesien tila ei saa EU:n vesiensuojelun puitedirektiivin (2000/60/EY) mukaisesti heiketä.  Ennaltaehkäisevää työtä vesialueen hyväksi on syytä tehdä.

16 Haapaveden kuormittajat Maatalous –valuma-alueella sijaitsee 64 maatilan talouskeskusta ja peltoa alueella on 1661 hehtaaria (Juha Rautio) Metsätalous –kunnostusojituksissa kiinnitettävä huomiota vesiensuojeluun Taajamien hulevedet –hulevesiä suoraan Saimaaseen Sisäinen kuormitus –Rantalinnan edustan syvänteessä –mahdollisesti matalissa lahdissa

17 Haapaveden kuormittajat Haja-asutuksen jätevedet –Ruokolahdella vesihuoltolaitoksen ulkopuolella asukkaita 2 653 kpl (Pöyry 2012) –Neuvontaa alueella tehnyt Jätevedet puhtaiksi - ravinteet talteen –hankkeen Marja Jääskeläinen –Kesällä 2013 Ruokolahden alueella kiinteistökohtaista neuvontaa tekee Jässi- jätevesihankkeen Kirsi Mäensivu

18 Painopistealueet Virmutjoen valuma-alue ja muut maa- ja metsätalousvaltaiset alueet –Utula, Suolahti ym. –Virmutjoen valuma-alue ja muut maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Tarkentuvat hankkeen edetessä

19 Tavoitteet Saada tietoa Haapaveden ja Virmutjoen tilasta Parantaa Haapaveden vedenlaatua Luoda yhteistyö- ja tiedonvälitysverkosto Lisätä yleistä vesiensuojelutietoisuutta Antaa neuvontaa ja koulutusta Edistää jätevesilietteiden hyötykäyttöä maataloudessa

20 Vesinäytteet Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Virmutjoen vesinäytteet 3 kertaa kesällä 2013 Haapaveden alueelta näytteet otetaan heinä- ja elokuussa 2013 kahdeksasta eri pisteestä ja lisäksi yksi vertailunäyte hankealueen ulkopuolelta. Analysoidaan a-klorofylli ja 2 pisteestä tehdään kasviplanktonanalyysi

21 Kalasto toteuttaa Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Ry Kalastoselvitys a. kalastokysely b. koekalastukset Poisto- ja hoitokalastussuunnitelma

22 Metsätalouden vesiensuojelu toteuttaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala hankealueen kattava metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 5-7 yksityiskohtaista vesiensuojelunrakennesuunnitelma –yksi mallikohde metsänomistajille suunnattua vesiensuojelukoulutusta esite metsätalouden vesiensuojelusta

23 Maatalouden vesiensuojelu toteuttaa Proagria Etelä-Suomi/ maa- ja kotitalousnaiset hankealueen kattava maatalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma, joka sisältää suojavyöhykesuunnitelman 7-9 yksityiskohtaista kosteikkosuunnitelmaa maatalousyrittäjille suunnattua tiimikoulutusta –yksi mallikohde esite maatalouden vesiensuojeluasioista

24 Työryhmät Tarkoituksena on perustaa työryhmät –maatalous –metsätalous –kalastonhoito Työryhmistä kiinnostuneet voivat ilmoittautua hankevetäjälle

25 Sininen Haapavesi -esite Tekeillä on esite Haapaveden vesiensuojelusta yhdessä JS/Suomen kanssa. Esitteeseen myydään parhaillaan mainostilaa. Esitettä tullaan jakamaan postitse ja erilaisissa tilaisuuksissa.

26 Ollaan yhteydessä Opimme mielellämme lisää Haapavedestä alueen tuntevilta Salme Muurikka Sininen Haapavesi -hankkeen hankevetäjä puh. 020 617 4311 salme.muurikka@imatra.fi Imatran kaupunki/ympäristövalvonta Imatran seudun ympäristöviranomainen Käyntiosoite: Tainionkoskentie 14, 55100 Imatra Postiosoite: Virastokatu 2, 55100 Imatra Parhaiten tavoittaa: ma-ke klo 8.30 - 15.30.

27 http://www.sininenhaapavesi.com/