ER-mallista relaatiomalliin Muunnos relaatiokaavioksi Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
Taustaa Käsitteellisen mallinnuksen avulla muodostettiin kuva kohdealueen tietosisällöstä ER-kaavio kuvaa yksilö- ja yhteystyypit ominaisuuksineen ja lukumäärärajoitteineen. Relaatiotietokannan toteuttamiseksi tarvitaan relaatiokaavio taulut, kentät, perusavaimet, viiteavaimet Tarkastellaan muunnosta ER-kaaviosta relaatiokaavioksi mekaaninen prosessi automatisoitavissa ongelmien ja erikoistapausten ratkaisu sekä vaihtoehtojen arviointi edellyttävät kuitenkin prosessin hallintaa manuaalisesti. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
Kertaus: ER-kaavion merkinnät Suorakaiteet ovat yksilötyyppejä Salmiakkiruudut ovat yhteystyyppejä Soikiot ovat ominaisuuksia yksilötyypeillä yhteystyypeillä Yhteystyypeillä on lukumäärärajoitteita 1:1 1:M M:N Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
Yksilötyypit tauluiksi Jokainen yksilötyyppi tuottaa relaatiokaavioon uuden taulun. Ominaisuuksista tehdään kenttiä Tunnistavasta ominaisuudesta tulee perusavain. voi koostua myös useasta ominaisuudesta/kentästä. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
Yksilötyypit tauluiksi Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
1:M-suhde viiteavaimeksi Ensin kummankin pään yksilötyypistä oma taulunsa. M-päästä johdettuun tauluun lisätään viiteavain, joka viittaa 1-pään taulun perusavaimeen. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
1:M-suhde viiteavaimeksi Tallenne Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
M:N-suhde tauluksi Ensin kummankin pään yksilötyypistä luodaan oma taulunsa. Yhteydestä tulee oma taulunsa tietokantaan. Uuteen tauluun luodaan viiteavaimet kummankin pään taulujen perusavaimiin. Uuden taulun perusavaimeksi valitaan em. viiteavainten yhdistelmä. Yhteystyypin ominaisuudet päätyvät uuden taulun kentiksi. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
M:N-suhde tauluksi Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
1:1-suhde kentäksi Ensin kummankin pään yksilötyypistä oma taulunsa. Jommankumman pään tauluun lisätään viiteavain, joka viittaa toisen taulun perusavaimeen. Kun yhteys on tyypiltään 1:1, ei kahta erillistä taulua välttämättä tarvita. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
1:1-suhde kentäksi Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
1:1-suhde kentäksi Vaihtoehto 1: Vaihtoehto 2: Vaihtoehto 3: Mitä eroa ratkaisuilla on? Mikä ratkaisu sopii minkäkinlaiseen tilanteeseen? Vaihtoehto 3: Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
Ensimmäisen asteen yhteys Muunnos normaalisti. Viiteavaimen kenttä nimettävä uudelleen. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
Kolmannen asteen yhteys Yhteystyypistä oma taulunsa. Tauluun viiteavain jokaisen osapuolen perusavaimeen. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
Miten muunnat? Lukukausi on moniarvoinen ominaisuus. Luodaan erillinen Lukukausi-taulu. Lukukausi-taulun perusavain otetaan osaksi Opettaa-yhteystyypistä luodun taulun perusavainta. Lukukausi-taulua ei tarvita, jos lukukausista ei tarvitse tallentaa mitään muuta tietoa kuin nimi. Lukukausi voitaisiin kuvata myös yksilötyyppinä, jolloin moniarvoista ominaisuutta ei tule. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
Aliluokat Yhteiset ominaisuudet yliluokasta luotuun tauluun. Aliluokista luotuihin tauluihin viiteavain yliluokkaan. Aliluokkien spesifeistä ominaisuuksista lisäksi kentät aliluokista luotuihin tauluihin. Työntekijä-tauluun voi olla mielekästä tallentaa myös tieto työntekijän tyypistä mekaanisen käsittelyn helpottamiseksi. Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
ER- ja relaatiomuunnostehtävä Parityö: luokaa kohdealueesta ER-kaavio. Muuntakaa se sen jälkeen relaatiokaavioksi. Valmistautukaa esittämään ratkaisunne. Opiskelijoilla on opiskelijanumero, nimi ja sähköpostiosoite. He osallistuvat kursseille (koodi, nimi, opintopistemäärä) ja suorittavat niitä (pvm, arvosana). Samasta kurssista voi olla useita toteutuksia. Jokaisella toteutuksella voi olla eri opettaja (tunnus, nimi, tutkinto). Sama opettaja voi opettaa montaa eri kurssia. Opetus tapahtuu luokkatiloissa (koodi, tyyppi, kapasiteetti henkilöinä). Jokaista toteutusta vastaa yksi tai useampi tilavaraus (luokkatila, viikonpäivä, klo, kesto tunteina, alkamispvm, loppumispvm). Tiedonhallinnan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen