MUISTIPULMIA VOIDAAN EHKÄISTÄ Asiantuntijoina Timo Erkinjuntti, Professori Minna Raivio, Geriatrian erikoislääkäri Maire Rantala, Neurologian erikoislääkäri Juha Rinne, Professori

TUHANSIEN PIENTEN VERISUONTEN JA MILJARDIEN HERMOSOLUJEN VERKOT Aivot koostuvat tuhansien pienten verisuonten ja miljardien hermosolujen verkoista. Nämä ovat keskeisessä asemassa muistin ja tiedonkäsittelyn toiminnan kannalta. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

EEVA JALAVISTO (1960) Vanhusten ikäluokissa on kolmella tautiryhmällä muita suurempi merkitys: verenkiertoelinten taudeilla, sielullisilla sairauksilla ja liikuntaelinten taudeilla Nämä liittyvät usein toisiinsa Jos onnistumme torjumaan verenkiertoelinten tauteja, edistämme varmasti myös vanhuusajan mielenterveyttä Jo vuonna 1960 Eeva Jalavisto, Suomen geriatrian äiti, kertoi Kotiliesi-lehdessä, että vanhuksilla kolmella tautiryhmällä on muita suurempi merkitys: verenkiertoelinten taudeilla, sielullisilla sairauksilla ja liikuntaelinten taudeilla. Tänään - lähes 50 vuotta myöhemmin - tilanne on aivan sama. Eeva Jalavisto on siis ollut ajatuksissaan hyvin edistyksellinen. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

ALZHEIMERIN TAUDIN ELÄMÄNKAARI Lievä kognitiivinen Alzheimerin taudin heikentymä kliininen diagnoosi 100 75 Kognitiivisen heikentymän aste % loppuvaiheen Alzheimerin taudista 50 Oireeton Prekliininen Kliininen vaihe vaihe vaihe 25 Alzheimerin tauti alkaa kehittyä tämän hetkisen tiedon mukaan jo noin 20 vuotta ennen varsinaista sairastumista, jolloin ulkopuolisetkin sen huomaavat. Pre-kliininen eli orastavien muistioireiden vaihe kestää noin kymmenen vuoden ajan. Tässä vaiheessa ulkopuoliset eivät välttämättä havaitse toiminnan heikentymistä, vaikka muistin ja tiedonkäsittelyn testeissä todetaan muutoksia. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä Alzheimerin taudin diagnoosi. Lievä vaihe kestää pitkään ja diagnoosin jälkeen on yleensä monia hyviä vuosia edessä. 40 50 60 70 80 Ikä Neuropatologisten muutosten arvioitu alkaminen Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

ALZHEIMERIN TAUDIN RISKITEKIJÖITÄ ? Terveet aivot Alzheimer-aivot Perinteiset riskitekijät: - Korkea ikä - Tapauksia lähisuvussa - Geenivirheet - ApoE e4 Terveet aivot näkyvät oheisessa kuvassa tiiviinä ja hyvin säilyneinä. Sen sijaan Alzheimerin tautia sairastavan aivot näyttävät silmin nähden rappeutuneilta. Perinteiset Alzheimerin taudin riskitekijät ovat korkea ikä, sukurasitteet eli tautitapaukset lähisuvussa, sekä geenivirheet, joista erityisesti Apo E epsilon 4 on tunnistettu vaaratekijä. Periytyvät tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

ALZHEIMERIN TAUDIN RISKIÄ KOHOTTAVAT Aivoverenkiertosairaudet Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Ylipaino Sokeriaineenvaihduntahäiriö Verisuonten kalkkeutuminen Masennus Pään vammat ALENTAVAT Koulutus Liikunta Henkinen aktiivisuus Sosiaalinen aktiivisuus Antioksidantit Kalaöljyt Verenpainelääkitys Kolesterolilääkkeet Alzheimerin tautiin sairastumisen riskiä lisäävät monet seikat, joista osaan voi itse vaikuttaa. Aivoverenkiertosairaudet, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, ylipaino ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt lisäävät kaikki riskiä. Masennus hoitamattomana ja pään vammat ovat samoin vaaratekijöitä. Sen sijaan riskiä alentavat muun muassa liikunta, kalaöljyjen käyttö, verenpaine- ja kolesterolilääkkeet sekä henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus. Korkea koulutus on myös suojaava tekijä. PUNAISELLA MERKITYT KOHOTTAVAT VERISUONISAIRAUKSIEN RISKIÄ Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

AIVOVERENKIERTOSAIRAUS JA MUISTIPULMAT Aivohalvauksen jälkeen tiedonkäsittely heikkenee 60 %:lla muisti 30 %:lla toiminnanohjaus 25 %:lla puhe 15 %:lla Dementia ilmenee 25 %:lla Aivohalvauksen jälkeinen Alzheimer-riski 5–10x Hiljaiset infarktit: Alzheimer-riski 3x Valkean aineen laajat muutokset: Alzheimer-riski 4x Aivohalvaus aiheuttaa noin 60 prosentille muistin- ja tiedonkäsittelyn heikkenemistä. Muistioireita on 30 %:lla, toiminnanohjauksen vaikeus 25 %:lla ja kielellinen häiriö – puhehäiriö - 15 %:lla. Neljäsosalle aivoverenkiertohäiriön sairastaneista kehittyy dementia. Aivohalvauksen sairastaneilla Alzheimerin taudin riski kasvaa merkittävästi, jopa 10-kertaiseksi. Aivokuvassa todetut valkean aineen laajat muutokset sekä hiljaiset infarktit moninkertaistavat myös potilaan Alzheimer-riskin. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

ALZHEIMERIN TAUDIN RISKI VANHEMMALLA IÄLLÄ Jos keski-iässä systolinen verenpaine yli 160 mmHg  2,6-kertainen riski Jos keski-iässä kokonaiskolesteroli yli 6,5 mmol/l  2,8-kertainen riski Kivipelto ym. BMJ 2001 Kivipelto ym. Ann Intern Med 2002 Verenpaineella on selkeä vaikutus Alzheimerin taudin riskiin. Jos systolisen eli yläpaineen pysyvä arvo ylittää 160 elohopeamillimetriä keski-iässä, kohoaa sairastumisen riski vanhemmalla iällä lähes kolminkertaiseksi. Riski kasvaa vastaavasti, jos keski-iän kokonaiskolesterolin arvo ylittää 6,5. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

KOHONNEEN VERENPAINEEN AIHEUTTAMAT AIVOMUUTOKSET Isot aivoinfarktit Paikalliset pienet aivoinfarktit Valkean aineen muutokset Kudoskato Alzheimer-muutokset Kohonnut verenpaine aiheuttaa pysyviä aivomuutoksia aivoissa. Voi kehittyä isoja tai pienempiä aivoinfarkteja, laajoja valkean aineen muutoksia, kudoskatoa ja lisäksi Alzheimerin taudin muutoksia eli aivoihin kertyviä amyloidiplakkeja ja neurofibrillivyyhtejä. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

KOHDE-ELINVAURIOILLA YHTEINEN TAUSTA AIVOHALVAUS MUISTISAIRAUS VERENPAINETAUTI SYDÄMEN VAJAATOIMINTA SYDÄNINFARKTI MUNUAISEN VAJATOIMINTA AT1 reseptori Kohde-elinvaurioilla munuaisissa, sydämessä, verisuonistossa ja aivoissa on yhteinen tausta. Viime vuosiin asti on kiinnitetty huomiota paljon sydänsairauksiin ja verenpaineeseen,ja tämä asia on jo monelle suomalaiselle tuttua. Kuitenkin samat riskitekijät vaikuttavat myös aivoihin, ja lisäävät paitsi aivoinfarktiriskiä, vielä suuremmassa määrin Alzheimerin taudin riskiä. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

Vaskulaariset riskitekijät Aivoverenkierto-häiriöt Yksilön ominaisuudet Alzheimer- muutoksia aivoissa ikä koulutus perimä Kognitiivinen heikentyminen Dementia Vaskulaariset riskitekijät Aivoverenkierto-häiriöt Infarktit, valkean aineen muutos Vaskulaariset eli verisuoniperäiset vaaratekijät lisäävät aivoverenkiertohäiriöitä, lisäävät Alzheimerin taudin muutoksia aivoissa, aiheuttavat pieniä infarkteja ja aivoatrofiaa eli aivorappeumaa. Oma vaikutuksensa on yksilön ominaisuuksilla: iällä, koulutuksella ja perimällä. Näiden tekijöiden vuorovaikus liittyy myöhempään muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymiseen ja arkea ankeuttavaan dementiaan. Dementia ei siis koskaan kehity hetkessä vaan vuosikymmenien aikana erilaisten muutosten summana. Jos joku huokaa: ”Nyt dementia iski!”, voi olla melko varma, ettei kyseessä ole dementia. Sen sijaan ikäihmiset saattavat hoitokodeissa kisailla ja supista keskenään siitä, kenen dementia on pahempi kuin toisen. Aivo- atrofia Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

DEMENTIA-ASTEINEN TIEDONKÄSITTELYN HEIKENTYMINEN NUNNILLA, JOILLA ON ALZHEIMERIN TAUDIN AIVOMUUTOKSET Ei infarkteja 57 % Iso infarkti 75 % 1-2 pientä infarktia 93 % Pienten aivoverisuonten sairaus lisää merkittävästi kliinisten oireiden ilmaantumisriskiä Alzheimer-potilailla! Iäkkäillä nunnilla tehty tutkimus on osoittanut, että henkilöillä, joilla on kuoleman jälkeen todettu Alzheimerin taudin aivomuutokset ilman aivoverenkiertosairautta, demementia todettiin 57 %:lla. Sen sijaan jos henkilön aivoissa havaittiin suurten suonten taudin aiheuttama infarkti, dementiaoire oli 75 %:lla. Pienistä infarkteista kärsineillä puolestaan 93 %:lla. Niinpä erityisesti pienten aivoverisuonten sairaus lisää merkittävästi Alzheimerin taudin riskiä ja oireiden ilmaantumista. Snowdon et al JAMA 1997 Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

LIIKAPAINO JA DEMENTIA – PITKÄAIKAISTUTKIMUKSET Lisääkö liikapaino dementian/Alzheimerin taudin riskiä? Positiivinen yhteys: Ei yhteyttä: Kalmijn et al., 2000 Gustafson et al., 2003 Rosengren et al., 2005 Whitmer et al., 2005 Kivipelto et al., 2005 Yamada et al., 2003 Stewart et al., 2005 Entä sitten liikapaino, lisääkö se Alzheimerin taudin ja dementian riskiä? Aihetta on tutkittu melko paljon ja suurimmassa osassa tutkimuksista on todettu liikapainon yhteys Alzheimerin tautiin. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

SOKERITAUTI JA ALZHEIMERIN TAUTI USEAT UUDET PITKITTÄISTUTKIMUKSET OVAT OSOITTANEET NÄIDEN YHTEYDEN Mahdolliset mekanismit: verisuoniperäiset korkean verensokerin aiheuttamat haitalliset vaikutukset insuliinin vaikutukset aivoissa insuliiniresistenssi insuliinin aiheuttamat amyloidimuutokset aivoissa Kuusisto et al., 1997; Ott et al., 1999 Luchsinger et al., 2001; Peila et al., 2002; Arvanitakis et al., 2004 Sokeritaudin suhteen on saatu samansuuntaisia tuloksia, se lisää Alzheimerin taudin riskiä. Mahdollisia mekanismeja ovat verisuoniperäiset ja suoranaiset verensokerin aiheuttamat haitalliset vaikutukset sekä insuliinin vaikutukset aivoissa. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

DEMENTIAN RISKIMITTARI Kivipelto ym Lancet Neurology 2006 < 47 vuotta 47–53 >53 0 3 4 Koulutus ≥ 10 vuotta 7–9 0–6 0 2 3 Sukupuoli Nainen Mies 0 1 Systolinen verenpaine  140 mmHg > 140 0 2 Painoindeksi  30 kg/m2 > 30 Kokonaiskolesteroli  6,5 mmol/l > 6,5 Liikunta Aktiivinen Ei-aktiivinen 1 Tutkija Miia Kivipelto on kehittänyt ns. dementia-riskimittarin suomalaisen tutkimusaineiston pohjalta. Mittarilla jokainen meistä voi laskea oman riskinsä sairastua myöhemmällä iällä Alzheimerin tautiin. Riskiin vaikuttavat muun muassa ikä, paino, liikuntatottumukset ja kolesteroli. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

MYÖHÄISIÄN DEMENTIAN TODENNÄKÖISYYS jaoteltuna keski-iän riskimittarituloksen mukaan Riskimittarin tulos Riski (95 % luottamusväli) 0–5 1,0 % (0,0 – 2,2) 6–7 1,9 % (0,2 – 3,5) 8–9 4,2 % (1,9 – 6,4) 10–11 7,4 % (4,1 – 10,6) 12–15 16,4 % (9,7 – 23,1) Riskimittarin tuloksen perusteella voidaan arvioida sairastumisriskiä. Tuloksella 0-5 riski on 1 prosentti, mutta esimerkiksi tuloksella 12 jo yli 16 prosenttia. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

KOKONAISRISKI RATKAISEE: AIVOHALVAUS JA ALZHEIMER Kohonnut kolesteroli Heikentynyt sokerinsieto ja diabetes Ylipaino, liikunnan puute Stressi Kohonnut verenpaine Korkea ikä, sukurasite miessukupuoli Jokainen meistä kantaa selässänsä erilaisia riskitekijöistä koostuvia ”reppuja”. Jokainen voi myös pohtia, haluaako pudottaa pois joitain näistä repuista ja kuinka haluaa edessä olevan ikääntymisensä kohdata. Niin ikään haluaako hoitaa korkean verenpaineensa, korkean kolesterolinsa, ylipainonsa tai sokeripulmansa. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

ALZHEIMERIN TAUDILTA SUOJAAVAT MAHDOLLISESTI: Estrogeeni Antioksidantit Kalaöljyt Liikunta Henkinen aktiivisuus Sosiaalinen aktiivisuus Alzheimerin taudilta suojaavat mahdollisesti: estrogeeni naisten osalta, antioksidantit, kalaöljy, liikunta sekä henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

SUKUPUOLIHORMONIT JA ALZHEIMERIN TAUTI Vaihdevuosioireiden estrogeenikorvaushoito vähentää mahdollisesti Alzheimerin taudin riskiä myöhemmällä iällä Estrogeeni ei paranna dementiaa Miehillä testosteronikorvaushoidon merkitys tuntematon, tutkimuksia tekeillä Estrogeenikorvaushoitoa on tutkittu paljon ja vaihdevuosioireiden korvaushoito vähentää mahdollisesti Alzheimerin taudin riskiä myöhemmällä iällä, mutta ei toimi parannuskeinona jo dementiaan sairastuneelle henkilölle. Miesten testosteronikorvaushoidon vaikutusta muistisairauksiin tutkitaan parhaillaan. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

LIIKUNTA JA DEMENTIAN RISKI Yli 65-vuotiaat, jotka harrastavat liikuntaa vähintään kolmesti viikossa, dementoituvat 30–40 % harvemmin kuin vähemmän liikuntaa harrastavat (Larson ym. 2006. Ann Intern Med) Keski-ikäisillä liikunta kolmesti viikossa (20–30 min/kerta) alentaa Alzheimerin taudin riskiä myöhemmällä iällä 60 % (Rovio ym. Lancet Neurol 2005) Liikunta suojaa Alzheimerin taudilta. Tutkimusten mukaan yli 65-vuotiaista ne, jotka harrastavat liikuntaa kolme kertaa viikossa tai enemmän, dementoituvat 30–40 % harvemmin kuin vähemmän liikkuvat ikätoverinsa. Myös suomalaisen tutkijan Suvi Rovion mukaan keski-iässä harrastettu kohtuullinen liikunta alentaa Alzheimerin taudin riskiä myöhemmällä iällä jopa 60 prosentilla. Erkinjuntti, Raivio, Rantala, Rinne 2007

LISÄTIETOJA www.alzheimer.fi www.tohtori.fi/muistiklinikka www.muisti.com Lisätietoa seuraavilta www-sivuilta: alzheimer.fi, potilas ja omaisjärjestö; tohtori.fi, terveysportaali; muisti.com, muistikeskuksen sivut, josta löydät tämänkin esityksen.

Tilaa www.muisti.com\tuotteet Tuore kirja muistisairauksista. Erkinjuntti, Alhainen, Rinne, Huovinen: Muistihäiriöt. Voit tilata vaivattomasti osoitteesta www.muisti.com. Tilaa www.muisti.com\tuotteet

Suomessa on yli 110 000 dementiapotilasta, uusia ilmaantuu yli 12 000 vuodessa. Vain 20 %:lla Alzheimer-potilaista on asianmukainen moderni lääkitys. Tämä on isänmaan haaste. Yhtenä asiantuntijoiden yhteenliittymänä tukkisumaa purkamassa: Suomen Muistikeskukset, www.muisti.com. www.muisti.com