Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet/ ennakointi Marko Koskinen

Maakunnat 1.1.2011 Väkiluvut 31.12.2009 lop. Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 103/MML/11 Pirkanmaan liitto 2011

Pirkanmaan historiallinen kehitys Teollistumisen vaiheista Pirkanmaa – uudistumiskykyinen edelläkävijä Tekninen osaaminen on säilynyt ja jalostunut Tampereella Kaupunkiseutu on kehittynyt modernin huipputeknologian keskukseksi. Vahvoja aloja ovat koneenrakennus ja automaatio, lääketieteen teknologia, informaatioteknologia sekä viestintä ja uusmedia. 185 vuotta tekniikan edelläkävijänä 1837 Suomen ensimmäinen moderni tehdasrakennus (Finlayson) 1843 Suomen ensimmäinen paperikone (Frenckell) 1882 Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo (Finlayson) 1900 Ensimmäinen Suomessa valmistettu veturi 1909 Ensimmäinen Suomessa valmistettu automobiili 1923 Suomen ensimmäinen yleisradiolähetys 1942 Lentokoneen ”musta laatikko” 1965 Suomen ensimmäinen jäähalli 1974 Maailman ensimmäinen NMT-puhelu 1984 Maailman ensimmäinen biohajoava implantti 1991 Maailman ensimmäinen GSM-puhelu 1995 Maailman ensimmäinen kävelevä metsäkone 1996 Maailman ensimmäinen kommunikaattori (Personal Digital Assistant, Nokia) 1998 Maailman ensimmäinen toisen sukupolven kommunikaattori (Nokia) 2002 eTampere –monitoimikortti 2005 ROVIR-tutkimuskeskus INION: set+ hand VALMET ATA

Maailma ja Suomi

Trendejä (OPH: Koulutus ja työvoiman kysyntä) - Suomessa panostetaan t&k-toimintaan sekä erityisosaamista edellyttävään tuotantoon. - Tuotteisiin liitettävien asiantuntijapalvelujen osuus viennistä kasvaa selvästi. Teollisuudessa teknisen osaamisen rinnalle tarvitaan palvelujen kehittämisen ja liiketoiminnan ammattilaisia. Näiden osaamisalueiden tulisi kuulua tekniikan osaamisen koulutukseen. - Uudet teknologiset innovaatiot (biotekniikka, uudet materiaalit jne.) mahdollistavat perinteisten toimialojen uudistumisen ja kilpailukyvyn säilymisen (erit. energia, elintarvikkeet, kemianteollisuus, elektroniikkateollisuus). Eri tieteenalojen osaamista yhdistetään tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämisessä. - Niiltä osin kuin perusteollisuuden uskotaan säilyvän Suomessa, arvioidaan tulevaisuudessa syntyvän kapean erikoisosaamisen ja korkean jalostusasteen tuotantoa. Jos sarjatuotanto siirtyy Suomen ulkopuolelle, keskitytään kotimaassa entistä enemmän piensarja- ja asiakasräätälöityihin tuotteisiin. - Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos tuottavat uusia globaaleja teollisuudenaloja ja liiketoimintaa. Ilmasto-ohjelmat vaikuttavat mm. investointeihin. Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy.

PROSESSI-, KEMIAN- JA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUKSEN ALOITTANEET 2006–2009 (nuorten koulutus, koko maa)

TOIMIALAENNUSTE, KEMIALLISTEN YMS. TUOTTEIDEN VALMISTUS

Kemiallisten yms. tuotteiden valmistus/ OPH:n raportti Kemiallisten yms. tuotteiden valmistukseen on arvioitu peruskehityksessä työllisten määrän laskua noin 14 prosenttia. Tämä tarkoittaa noin 5 000 työllistä vähemmän kuin vuonna 2007, jolloin työllisiä oli 36 400. Kahden kehitysvaihtoehdon välillä ei ole merkittävää eroa työllisten määrissä ennustekauden lopussa. VATT arvioi peruskehitystä siten, että toimialan työllisyys alkaa hitaasti laskea 2010-luvun puolivälissä ennen kaikkea raaka-aineiden hintojen nousun seurauksena. Näin olleen öljytuotteiden jalostuksen työpaikat vähenevät ja kumi- ja muovituotteiden sekä kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistuksen työllisyys kääntyy laskuun vientikysynnän vähentyessä toimialan tuottavuuden seurauksena. Lisäksi tavoiteskenaariosta VATT kirjannut: ”Tasaisen kasvun odotusten myötä öljy- ja kemiateollisuuden toimialojen kysyntäoletuksiin tai tuottavuusoletuksiin ei ole tehty perusuraan nähden muutoksia, joten tavoiteuran kehitystä määrittelee ensisijaisesti historiallisen analyysin trendit. Toimialaryhmän eri toimialojen kasvukehitykset eivät juuri eroa toisistaan ja toimialan sisäinen rakenne pysyy tulevaisuudessa ennallaan.”

TOIMIALAENNUSTE, METSÄTALOUS JA -TEOLLISUUS

Metsätalous ja -teollisuus/ OPH:n raportti Metsätalouden ja -teollisuuden työllisten määrä oli 72 900 vuonna 2007. Työllisten määrä pieneni 3 400:lla vuosina 1995–2007. Vuodesta 2008 työllisyys alkoi voimakkaasti laskea etenkin metsäteollisuudessa. Työllisyyden vähennyksen ennakoidaan olevan 30 000 henkilöä vuosina 2008–2025. Tavoitekehityksen toimialaennusteen mukaan työllisten määrä vähenisi 9 900:lla. Alatoimialoista massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen työllisten määrä vähenee eniten eli perusurassa 48 prosenttia ja tavoiteurassakin 23 prosenttia vuosina 2008–2025. Tavoiteuran suotuisampi kehitys edellyttää uusien tuotelinjojen ja nykyistä kehittyneempien tuotteiden luomista ja siitä syntyvää kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla. Puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen alatoimialalla työllisyys laskee perusuran mukaan 31 prosenttia ja tavoiteuralla kasvaa 2 prosenttia. Tavoiteuran hyvä työllisyyskehitys saavutetaan tuoteinnovaatioiden ja niiden seurauksena kasvavan vientikysynnän avulla. Metsätalouden alatoimiala työllisyyskehitys heijastelee metsäteollisuuden kehitysnäkymiä. Perusuralla työllisten määrän ennakoidaan vähenevän 48 prosenttia ja tavoiteurassa 24 prosenttia.

TYÖLLISTEN MÄÄRÄT AMMATTIRYHMITTÄIN, tavoitekehitys Lähde: OPH 9/2011

Työllisten määrät ammattiryhmittäin/ kemia Erityisesti asiantuntija-ammattien merkitystä on korostettu ammattirakenne-ennustetta laadittaessa. Tämä perustuu siihen, että tavoitevaihtoehdossa haluttu korostaa korkeatasoisen tiede-, teknologia-, liiketoiminta- ja ympäristöosaaminen ja palveluosaamisen korostaminen. Tavoitevaihtoehdon periaatteena on, että tulevaisuudessa panostetaan entistä enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan ja erityisosaamista edellyttävään tuotantoon. Tavaroiden ja palveluiden viennin korostuminen ja työllistävä vaikutus, tuotteisiin liittyvät asiantuntijapalveluiden kasvu jne. Ammattiryhmän 2.8 kemiallisen prosessityön työntekijöistä 38 % sijoittuu ennustejakson lopussa (ts. vuonna 2025) kemiallisten yms. tuotteiden valmistuksen toimialalle, 23 % metsätalous ja -teollisuus toimialalle sekä 19 % muuhun teollisuuteen. (Tässä mainittuna vain kolme suurinta toimialaa.) Ammattiryhmä 2.9 kemiallisen prosessityön asiantuntijoista 39 % sijoittuu ennustejakson lopussa kemiallisen yms. tuotteiden valmistuksen toimialalle, 23 % metsätalous ja -teollisuus toimialalle ja 19 % muuhun teollisuuteen. (Kolme suurinta toimialaa mainittuna.)

NUORTEN KOULUTUKSEN ALOITTANEET, AJOITTAJATAVOITE JA ALOITTAJATARVE prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan opintoalalla (tavoitekehitys)

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan opintoala Ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneille avautuu työpaikkoja tulevaisuudessa seuraaviin ammattiryhmiin: puutyöntekijät ja -asiantuntijat, kemiallisen prosessityön työntekijät, rakennustyöntekijät, rakennusmaalarit ja metallityöntekijät. (työllisten määrän muutos + poistuma= avautuvat työpaikat ) Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneille avautuu työpaikkoja seuraavista ammattiryhmistä: kemiallisen prosessityön asiantuntijat, teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat, kauppiaat ja myyjät, kaupan alan johtajat ja asiantuntijat. Yliopistokoulutuksen suorittaneille avautuu työpaikkoja seuraavista ammattiryhmistä: teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat, kemiallisen prosessityön asiantuntijat, tutkimus- ja kehitysjohtajat, kaupan alan johtajat ja asiantuntijat. OPH:lta tulee koulutustarve-ennakointia koskeva loppuraportti syyskyyn 2011 aikana. Raportti sisältää tuloksia erilaisista vaihtoehtolaskelmista, tarkennetun poistumaennusteen jne.

Ennakointiyhteistyön organisointi vuosien 2011–2016 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelussa Opetushallitus , 2010 Opetushallitus/Hannele Savioja 17.8.2011

Pirkanmaan tulevaisuustietoa tuottavat/käyttävät toimijat Pirkanmaan ennakoinnin yhteistoimintamalli Tapauskohtaiset täsmätilaisuudet ja -julkaisut - Aineiston ja analyysien pohjalta tarpeen mukaan Teemakohtaiset asiantuntijaringit keskustelu laadullinen tulkinta julkistus aineiston tulkinta tulkintatulokset Portaali - datapankki - keskusteluosio ”pähkinänkuoritulkinnat” päätelmien julkistus Jaettu ja vastuutettu sisällön tuotto Tulevaisuusfoorumi pohdinta, skenaariot, päätelmät ja linjaukset kokoontuu säännöllisesti, harvakseltaan Nimetyt vastuutahot Pirkanmaan tulevaisuustietoa tuottavat/käyttävät toimijat KP/2005 2.4.2017 16

Pirkanmaan työlliset toimialoittain 1970–2025 Mukana VATT:n alueellinen ennuste (työlliset 2010–2025) VATT:n perusura huhtikuulta 2010 (tätä ei hyväksytty liitossa Pirkanmaan näkymäksi) * Tavoitelaskelma Lähde: Tilastokeskus ja VATT (työllisten perusura 4/2010)

Työikäisen (15–64-v.) väestön muutos 2008–2020 Työikäisen väestön muutos, % 2008 on varmistunut tieto, 2020 Tilastokeskuksen väestöennusteesta 2009. Vaihtelu: Vesilahti + 33 % - Parkano -23% Pohjakartta: Maanmittauslaitos, lupanro 54/MML/10 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 Pirkanmaan liitto 2010

Työlliset toimialoittain Pirkanmaalla -2025 (VATT:n ja maakuntien tuottamat toimiala-arviot muunnettu työssäkäyntitilaston tasoon.) KP/2005 2.4.2017

Avautuvat työpaikat pääammattiryhmittäin Pirkanmaalla -2025 KP/2005 2.4.2017

Kokoomataulu/ Pirkanmaa, kerroin I sisältää koulutuksen läpäisyasteen, koulutusväylät ja moninkertaisen koulutuksen vaikutuksen aloittajatarpeeseen, kerroin III kuvaa sitä mikä olisi uuden työvoiman tarpeista lähtevä aloittajatarve maakunnassa eli määrä joka takaisin työelämän tarvitsemat, tutkinnon suorittaneet työmarkkinoille. (Kerroin III ei ole sovitettu maakunnan ikäluokkaan.) KP/2005 2.4.2017

KP/2005 2.4.2017

KP/2005 2.4.2017

Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen merkitys korostuu aikuisiällä, jolloin aiemmin hankittua osaamista kehitetään. Kaikkea ei tarvitse pakata koulutusjärjestelmän alkupäähän, koska osaamista ja tietoja voidaan täydentää läpi eliniän. Aikuisille on tarjottava kunnissa koulutusta kaikilla koulutustasoilla ja eri oppilaitosmuodoissa. Työpaikkojen asema elinikäisen oppimisen ympäristöinä kasvaa. Tutkinnon osien suorittaminen nousee kaikilla koulutustasoilla merkittäväksi täydennys- ja aikuiskoulutuksen muodoksi. (modulaariset opinnot) KP/2005 2.4.2017

Koulutus ja tulevaisuus/ maakunnat ja EK 2.5.2011 Suomessa tarvitaan 100 000 työntekijää enemmän vuoteen 2025 mennessä, kuin mitä nuorisoikäluokat mahdollistavat. Toimialojen välinen ja niiden sisäinen rakennemuutos jatkuu. Osaaminen vanhenee entistä nopeammin. Tarvitaan: aikuiskoulutusta, maahanmuuttajia, opiskelun läpäisyn parantamista ja valmistumisen nopeuttamista. Millaista osaamista tarvitaan tulevaisuuden työelämässä ja millainen koulutus vastaa osaamistarpeisiin? - Vahva perusosaaminen. - Yleissivistys, joka antaa valmiuksia oppia uutta. - Asenne: halu olla kehityksessä ja muutoksessa mukana. - Avoin ja joustava koulutus, joka mahdollistaa jatko-opinnot työelämän tarpeiden mukaisesti ja työelämästä käsin. - Näyttötutkintojen yleistäminen. KP/2005 2.4.2017

www.pirkanmaa.fi