Kannettavat medialaitteet VBP06S Mia Santanen Tero Salmén Juho Metsovuori Jyri Ojala Max Paganus

iPod Touch •Näytön koko: 3.5” •Näytön resoluutio: 480×320 •Tallennustila: 8, 16, tai 32 GB flash-muistia •Wi-Fi ( b/g)‏ •Akku: 6h videon toisto, 36h musiikki •Kosketusnäyttö •Hinta: 32 GB 414€

Cowon A3 •Näytön koko: 4” •Näytön resoluutio: 800x480 •Tallennustila: 30 tai 60 GB •Akku: 10h videon toisto, 18h musiikki •Hinta: 30 GB 381€

Zune •80GB perusmalli 3,2” Näytöllä, Zune on Microsoftin vastaus mediasoitinmarkkinoille •Myös pienemmät (Flash) ja suuremmat (HDD) mallit, näyttökoko vaihtelee. •13-14h musiikinkuuntelua, 4h videota täydellä latingilla (3-4h % lataus)‏ •WiFi ja USB tiedonsiirtoa varten (Zunesta Zuneen, musiikkikauppa tai PC, striimaus Xboxille)‏ •Hinta $229, kääntynee suoraan 229€.

•Zune 80 ja 8

Sony PlayStationPortable •Vuonna 2005 (Nyk. Slim & Lite 2007) julkaistu kannettava konsoli jonka softa pyörii UMD-levyiltä •Toistaa pelien lisäksi MPEG-4 ja H.264 •Muistina Memory Stick Duo (4MB-16GB)‏ •4,3” Näyttö ja 'reippaasti' tehoa kannettavaksi konsoliksi, mutta kirotun lyhyt akun kesto (4-10 tuntia toiminnosta riippuen)‏ •WiFi ja USB2.0 ulkomaailmayhteyksinä. •Hinta € (Ei pelkällä laitteella pärjää..)‏ •”2000-luvun Walkman” ~Ken Kutaragi

UMD (Universal Media Disc)‏ •MiniDiscin epävirallinen manttelinperijä ja ensimmäinen kannettavan konsolin käyttöön suunniteltu levy •Halkaisijaltaan 64mm, levy käyttää DVD- tekniikkaa ja voi varastoida jopa 1,8GB (Dual Layer)‏ •Levyt ovat kotelon sisällä, mutta voivat silti naarmuuntua liukuvan levysuojan puuttuessa •Vaikka formaatin suojaukset ovatkin jo kräkätty, levyn käyttömahdollisuudet tallennukseen olemattomat kirjoittavien asemien puuttuessa. •Pelit aluevapaita (JEE!), elokuvat eivät (...)‏

Kannettavista DVD-soittimista.. •Matkalla mukana kulkeva DVD-soitin jossa tyypillisesti 7”-12” näyttö. •LCD-näytöt tyypillisesti resoluutioltaan 480x234, max 800x480 •Blu-Ray-kannettavat tulossa, ergo, paremmat resoluutiot tiedossa? •80-300€, onko fiksumpaa hankkia läppäri lapsille takapenkillä?

Advanced Systems Format (ASF)‏ •Microsoftin kehittelemä säiliöformaatti –Ei siis määrittele itse äänen eikä kuvan pakkaustapaa •Kehitetty erityisesti streamausta varten •ASF-tiedostoissa käytetään yleensä Windows Media Audiota (WMA) äänelle ja/tai Windows Media Videota (WMV) videolle –Muutkin myös mahdollisia, joskin harvinaisia

Windows Media Video (WMV)‏ •Microsoftin kehittämä ja hallinnoima videoformaatti •Tukee erilaisia koodekeita •Kehitetty alunperin streamausta varten ja haastamaan RealNetworksin kehittelemä RealVideo •Ensimmäinen versio nimeltään WMV 1 julkistettiin vuonna 1999 Windowsin Media Player 7 –soittimen julkistamisen yhteydessä •Windows Media Player 8 toi mukanaan version WMV 2 •Molemmat edelliset suljettuja versioita •Uusin versio, WMV 3, tullut Windows Media Player 9:n mukana •Microsoft standardoi WMV 3:sta uuden version nimeltä VC-1 •VC-1 on kaikille avoin videokoodekki •Bitrate vaihtelee 96 kbps arvosta 135 Mbps arvoon

H.264 aka MPEG-4 Part 10 aka MPEG-4 AVC •Häviöllistä pakkausta käyttävä videokoodekki •Soveltuu niin mobiililaitteille kuin HDTV-elokuvien tallentamiseen •Tuo reilusti lisää uusia tekniikoita vanhempaan MPEG-4 part 2 -pakkaustekniikkaan verrattuna •AVC-videon bitrate voi vaihdella 64 kbps lukemasta aina 960 Mbps asti •Laskennallisesti erittäin työläs formaatti •Erilaisia profiileja yhteensä kuusi kappaletta –Baseline profile, joka on tarkoitettu mobiililaitteisiin –High Profile, joka on tarkoitettu HDTV-lähetyksiin

MPEG-4 •MPEG-4 on joukko videon ja äänen pakkaamistapoja. MPEG-4 -standardi (ISO ) julkaistiin vuoden 1998 lokakuussa ja virallisesti siitä tuli kansainvälinen standardi vuoden 1999 alussa. MPEG-4 -standardi on yhä kehitteillä ja se on jaettu kehitysvaiheittain osiin, joista oleellisimpia ovat muiden muassa DivX:n ja Xvid:n käyttämä MPEG-4 SP/ASP ja muiden muassa Quicktime 7:n ja Blu-rayn käyttämä uudempi MPEG-4 AVC. •MPEG-4 poikkeaa suuresti aikaisemmista standardeista. MPEG-1 ja MPEG-2 standardien kehysajattelusta on siirrytty oliopohjaiseen kuvan ja äänen pakkaukseen. •MPEG-4 -standardia voidaan käyttää digitaalisessa videossa, interaktiivisissa grafiikkasovelluksissa ja interaktiivisessa multimediassa. •MPEG-4 on yleisin videoformaatti vertaisverkoissa. Sen variantteja ovat DivX ja XviD. •MPEG-4 esiintyy eri kääreissä: mm. AVI, MP4, OGM, Matroska ja QuickTime. Ääniformaattinaan se käyttää yleensä MP3:ta, AC-3:ta tai Ogg Vorbista.

DivX •DivX on kuvanpakkausmenetelmä, jota käytetään yleisesti Internetissä videokuvan levittämiseen, erityisesti P2P-verkoissa. •Divx 3.11-koodekki oli alun perin Microsoftin koodekin hakkeroitu versio, eikä se ollut täysin MPEG-standardin mukainen. Seuraavat versiot DivX 4 ja 5 ovatkin täysin uudelleen koodattuja ja noudattavat standardia. •DivX on kaupallinen MPEG-4-yhteensopiva koodekki. Sen kehittäjä on DivX, Inc., joka aikaisemmin kulki DivXNetworks, Inc. nimellä ja kehitti avointa OpenDivX videokoodekkia. OpenDivX-projekti muuttui kaupalliseksi, jolloin ilmaiseksi ja avoimeksi vaihtoehdoksi jäi XviD. •DivX on nykyään tuettuna myös monissa DVD-soittimissa. Nämä soittimet tunnistaa DivX-logosta soittimessa. Suurin osa DVD-soittimista jotka tukevat DivX-videota, tukevat myös XviD-videota. Myös tietokoneella DivX decoder voi purkaa XviD-videota ja päinvastoin. Tämä johtuu siitä, että molemmat koodekit ovat MPEG-4-standardin mukaisia.

Xvid •XviD on ilmainen avoimen lähdekoodin MPEG-4 videokoodekki, jonka kehitys alkoi siitä, kun OpenDivX:n kehitys lopetettiin vuonna 2001 ja kaupallisen DivX-version työstäminen aloitettiin. •Sen tarkoituksena on pakata video nopeampaa tiedonsiirtoa tai tehokkaampaa tallennusta varten. Xvidiä voidaan kuvailla videoiden ZIPiksi. •Xvid poistaa videosta informaatiota, joka ei ole tärkeää ihmisen havainnointikyvyn kannalta, saadakseen pakattua videon pienempään tilaan ja säilyttäen samalla kuvanlaadun hyvänä. Xvid voi pakata videota suhteessa 200:1 ja enemmänkin. •Xvid toimii useilla käyttöjärjestelmillä, kuten Windows, Linux, Mac OS X.

AVI •AVI on lyhenne sanoista Audio Video Interleave. Se on tiedostoformaatti, jonka kehitti Microsoft vuonna Sitä laajennettiin vuonna 1996 muutamalla lisäyksellä OpenDML-työryhmän toimesta (tunnetaan OpenDML- tai AVI 2.0 -nimellä), mutta se on silti teknisesti erittäin kehno tiedostoformaatti, jonka ongelmia on koitettu paikata epävirallisilla muokkauksilla toisto-ohjelmissa. Tämä on aiheuttanut yhteensopivuusongelmia. •AVI:n puolesta puhuu kumminkin sen suuri käyttäjäkunta. AVI on yleistynyt viime vuosina erityisesti vertaisverkoissa yhdistettynä DivX-pakkaukseen ja MP3-ääneen. AVI-tiedostojen tuki on todella monessa ohjelmassa ja ohjelmointiteknisistä syistä sen käyttö on helppoa ja se on tuettuina lähes kaikilla alustoilla ja käyttöjärjestelmillä. •AVI:n suurimmat ongelmat ovat puuttuvassa VBR-audion tuessa, kunnollisen B-frame-tuen, kappaleiden ja tekstitystuen puuttuminen. Kaikki nämä kohdat ovat kyllä korjattu epävirallisilla paikkauksilla/muokkauksilla, mutta kaikki ohjelmat eivät välttämättä osaa toistaa tällaisia tiedostoja.

QuickTime •QuickTime on yhdistelmä Applen kehittämiä ja käyttämiä tekniikoita ja standardeja liittyen videoon, audioon, tekstiin ja kuviin. •Yleensä QuickTime-sanalla tarkoitetaan Applen kehittämää MOV- tiedostoformaattia. Se on säiliöformaatti, joka tukee useita video- ja audioraitoja, tekstityksiä ja kappaleita. •Raidat sisältävät digitaalisesti enkoodattua media-virtaa (ääntä, kuvaa, efektejä, tekstiä) tai sitten referenssejä niihin. Hyvä editoitaessa. •Tukee monia formaatteja ja kodekkeja : AVI, DV, Flash, MPEG-1, MPEG-2 ja MPEG-4, H.264 jne. •Mahdollista streamata. •MOV:iin pohjautuva MP4-formaatti voi käyttää samoja MPEG-4 kodekkeja, mutta tuki kansainväliselle MP4-standardille on parempi, etenkin rautapuolella (PSP, useat dvd-soittimet)‏

MKV, OGM, VOB •Matroska (MKV) on avoimen lähdekoodin säiliöformaatti, joka voi sisältää rajattoman* määrän erilaisia ääni-, video-, ja tekstitysvirtoja. Voi sisältää myös valikot. •Yleistynyt HD-tason ripeissä (HDTV, Blu-ray)‏ •Sisältää yleensä H.264 videota, AC3/AAC/DTS audioraidat, tekstitykset sekä mahdollisesti sisällytettyjä TrueType tai OpenType-fontteja • Ogg Media Format (OGM) on myös säiliöformaatti, kehiteltiin paikkaamaan AVI:n joitakin puutteita. Tukee useita ääniraitoja (MP3, AC3, AAC, Vorbis, LPCM), useita tekstityskieliä, sekä chaptereita. • Video Object (VOB) on DVD-videoiden käyttämä säiliöformaatti. Pohjautuu MPEG-2 PS-formaattiin muutamin rajoituksin ja spesifikaatioin varustettuna. • Sisältää videon, audion, tekstitykset ja valikot. Varmuuskopioimiseen tarvitsee myös IFO (DVD InFOrmation) ja BUP (Back UP) –tiedostot.

MJPEG, MTV, AMV •Motion JPEG (MJPEG) on epävirallinen nimitys multimediaformaateista joissa jokainen videon frame on erikseen pakattu JPEG-kuvaksi. •Usein käytetty mobiililaitteissa kuten digikameroissa ja soittimissa yms. (PSP / Go!Cam, Sandisk Sansa, Zen V digital audio –soittimet)‏ •Heikkotehoinen kodekki. Eduja ovat pieni prosessorinkäyttö, helppo editointi, toteutettavuus sekä laaja yhteensopivuus. •AMV säiliöformaattina on muunneltu versio AVIsta, ja videoformaatti on MJPEGin variantti. Pakkausaste on vähäinen, noin 4 pikseliä / tavu, mutta myös resoluutiot (96*96 – 208*176) ja frameratet (10, 12 tai 16) ovat alhaisia. Soittaa ääntä IMA ADPCM-variantilla. •MTV tiedostoformaatti on tiedettävästi luotu mahdollistamaan halvoille kiinalaisille kannettaville ”MP4-soittimille” videontoisto-ominaisuudet ilman huomattavaa lisäystä kuluissa (lisenssit & prosessointiteho). Tällaiset soittimet eivät siis toista aitoa MP4-formaattia (MPEG-4 AVC H.264). •Sisältää peräjälkeen rgb565/555 kuva-frameja samalla soittaen mp3- audiota. Pieni resoluutio ja framerate. •Säästää prosessointitehoissa, mutta vaatii muistikapasiteettia.