Lentoliikennestrategia Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Johtava asiantuntija Lassi Hilska 30.10.2013
Lentoliikennestrategiassa Selvitetään lentoliikenteen tulevaisuuden näkymät Arvioidaan lentoasemaverkoston tarkoituksenmukaisuutta, valtion asemaa siinä ja lentoliikennepalvelujen järjestämisessä Sovitaan lentoliikenteen tavoitteista osana joukkoliikennepalveluita ja koko liikennejärjestelmää
Keskeiset haasteet Edulliset ja tehokkaat ulkomaanyhteydet Alueellinen saavutettavuus ja matkustajien palvelutaso Elinkeinoelämän tarpeet Lentoasemaverkoston kannattavuus ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kilpailukyky Lentoyhtiöiden toimintaedellytykset Muut toimintaympäristön muutokset Globaali-, kansan- ja julkistaloudelliset vaikeudet
Lentoliikenteen globaali kehitys 1990-2030 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 1990 2010 2030 Muut Lähi-Itä Kiina Aasia/Tyynenmeri Eurooppa P-Amerikka
Suomen lentoliikenteen kehitysennuste Finavia on arvioinut, että Helsinki-Vantaan matkustajamäärä kasvaa 15 milj. matkustajasta: Vuoteen 2020 mennessä 20 milj. matkustajaan ja vuoteen 2030 mennessä 23 milj. matkustajaan. Kotimaan lentoliikenne matkustajamäärät laskeneet 2000-luvulla n. 0,5-1 %/v. Maakuntalentoasemien suorat kv. yhteydet ajoittain lisänneet matkustajamääriä. Arvioidaan, että lentoasemien kautta voisi matkustaa arviolta n. 25 milj. matkustajaa vuonna 2030.
Matkustajamäärät v.1999-2011
Pulkovo: matkustajaliikenne (saapuvat + lähtevät matkustajat) 2012: 11 154 560 2011: 9 610 767 2010: 8 443 753 Lisäksi globaaleilla markkinoilla Helsinki-Vantaan kanssa lähialueella on uusi Berliinin kenttä ja myös Riika pyrkii mukaan samoille apajille
Lentoliikenne henkilöliikenteessä Lentoliikenteen osuus kotimaan matkoista 1 %, pitkillä matkoilla osuus jopa kolmannekseen kaikista matkoista. Yli puolet rajat ylittävistä kansainvälisistä matkoista tehdään lentoasemien kautta. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 100-150 150-200 250-300 300-350 350-400 400-450 450-500 500-550 550-600 yli 600 HA JUNA LENTO LA
Lentoasemaverkon piirteitä Lentoasemaverkko ei tuota yhteystarjontaa vaan lentoyhtiöt! Kysyntä (myös potentiaali) ja liikennevirrat pieniä Reittien kannattavuus on heikko ja aikataulutarjonnassakin toivomista Kaikki asemat paitsi Helsinki-Vantaata tappiollisia Lentotarjonta useilta asemilta katkolla ”Halpalentoyhtiöt” avanneet (lyhytaikaisia tai pysyvämpiä) suoria kansainvälisiä yhteyksiä maakuntakentiltä Helsinki-Vantaa kohtaa tiukkenevaa kilpailua kauttakulkuliikenteessä
Lentoasemaverkoston liikevaihdon, kulujen ja tuloksen muodostuminen Lentoasema-liiketoiminta Lennonvarmistusliiketoiminta Kaupallinen liiketoiminta Liiketoiminnat yhteensä Helsinki-Vantaa 56 % -17 % 109 % 149 % Muu verkosto -22 % -31 % 5 % -49 % Yhteensä 34 % -48 % 114 % 100 %
Lentoasemaverkon talous Inspiran selvitys Finavian lentoasemaverkon kannattavuudesta: Vuonna 2011 vain Helsinki-Vantaa kannattava. Mutta verkostoa tuettiin 22 milj. eurolla verkostoperiaatteen puitteissa. Haaste: miten turvataan Helsinki-Vantaan lentoaseman kilpailukyky pohjoisen Euroopan hub-lentoasemien joukossa ja samalla alueellinen saavutettavuus.
Lentoasemaverkon luokiteltu Helsinki-Vantaa päälentokenttä ja kansainvälinen hub, Maakuntien peruskenttäverkko: Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Kuopio ja Maarianhamina, Matkailu- ja kausikentät: Kuusamo, Kajaani, Kittilä, Ivalo ja Enontekiö (jotkin Järvi-Suomen kentät?), Kaupunkikentät: Tampere-Pirkkala ja Turku, Muut (Finavian verkostokentät mukaan lukien sotilas- ja koulutuskentät): Joensuu, Kokkola-Pietarsaari, Jyväskylä, Kemi-Tornio, Pori, Varkaus, Savonlinna, Kauhava, Halli, Utti ja Helsinki-Malmi, Seinäjoen ja Mikkelin itsenäisinä lentokentät
Lentoasemaverkoston arviointi Matkustajan ja alueiden näkökulma: Palvelutaso ja matkustajaprofiili Lentoaseman (yhteystarjonnan) merkitystä arvioidaan alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeista Saavutettavuus Matka-aika lentoasemalle < 3h Matkaketjun kokonaismatka-aika Hki-Vantaalle < 6h Korvattavuus Lennettävään kohteeseen on vaihtoehtoinen joukkoliikenneyhteys < 3h (Väli-Suomen lentoasemat) Palvelu voidaan tarjota taloudellisesti ja tehokkaasti muilla kulkumuodoilla (toimivat matkaketjut).
ETÄISYYDET KENTILLE (Entä sitten?)
ETÄISYYS JUNALLA HELSINKIIN
Matkustajakehitys maakunnittain
Liikennemäärät Itä-Suomessa Kuopio -7,1 %, Joensuu -12,7, Savonlinna -10,9 ja Varkaus -2,8 (muutos vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan
Lentoliikennestrategian jatkotyö Huomisen (31.10.) suuren työpajan pohjalta arvioidaan lentoasemakohtaisia vaihtoehtoja. Vaikutusten arvio eri lentoasemaverkkolinjauksille. Väliraportti vuoden 2013 lopulla. Loppuraportti vuoden 2014 loppuun mennessä.
KIITOS MIELENKIINNOSTA! lassi.hilska@lvm.fi