Ilmaston muutos ja sosiaalipolitiikka Marja Järvelä Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Luento 8

•Voiko ilmaston muutosta etäistää aina vain ? •Globalisoituva maailma on täynnä haasteita •Onko sivilisaation turvaaminen yksi näistä? Kuva: WWF / Yläkuvat: Kumppani 8, 2006

Urbanisoituminen ja ilmasto •Globalisaatio ja urbanisoituminen •Megakaupungit •Rannikkorakentaminen Väite 1: Globaalin urbanisoituvan maailman haavoittuvuutta ei ole otettu riittävästi huomioon.

Mobiliteetit •Pääomien ja työvoiman liikkuvuutta on pidetty taloudellisen kasvun, kilpailukyvyn ja kehityksen ehtona. •Ilmastonmuutos eskaloi muuttoa, mutta mihin ? Miten hallita sosiaalipoliittisesti kasvavaa muuttoa? Väite 2: Ilmastonmuutoksen vaikutukset aiheuttavat kasvavaa ympäristö- pakolaisuutta

Niukkuutta vedestä, tulvia, puutetta viljeltävästä maasta, puhtaasta ilmasta Kokonaisvaltainen energiakysymys maailmanpoliittisena ja paikallispoliittisena ongelmana Väite 3: Kamppailu luonnonresursseista ja elinkelpoisesta elintilasta kiihtyy Luonnon resurssien niukentuminen

Kuka/mikä vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen ? •Asiantuntijoiden rooli •Kansalaisten sopeutuminen ja valtaistaminen •Instituutioiden riittävyys •Yhteistyön ja vallankäytön ongelma Väite 4: Puuttuu legitiimejä instituutiota vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen.

Kulttuurin muutos - onko mahdollinen? •Likinäköisyys (Erwin Laszlo) •Riskin havaitseminen •Arjen perspektiivi •Media ja normit •Ympäristökasvatus ja sivilisaatio Väite 5: Kulttuurinen muutos on välttämätön resurssi ilmastonmuutoksen edessä. Kuva:Wikipedia

Globaali yhteiskuntapolitiikkapolitiikka. •Sivilisaation turvaamisen ohjelma •Kestävä kehitys - Köyhyyden ”puolittaminen” (eradication; Millenium tavoitteet) •Mobiliteettien hallinta •Symbioottinen suhde luontoon (Michel Serres) •Rauhan turvaaminen Väite 6. Tarvitaan luontosopimus ja ekososiaalinen implementaatio ohjelma Kuva: F. Goya The Artchive

Resilienssi 1. •Kulutusyhteiskunnan rajat – Pohjoinen/Etelä perspektiivi •Resilienssi viittaa muutokseen sopeutumiseen ja sen hallintaan •Sosiaalisen resilienssin lisääminen ymmärretään haavoittuvuuden vähentämiseksi •Ennalta ehkäisevä perspektiivi vs. katastrofiapu.

Resilienssi 2. Välineet: tiede, teknologia ja pääomat •Sosiaalinen resilienssi •Kulttuurinen pääoma •Sivilisaation kautta puskuroitu taloudellinen ja teknologinen muutos

Resilienssi 3. •Sivilisaation politiikka (Edgar Morin) •Kestävää kehitystä ja kestävää taloutta paikallistasolla •Mobiliteettien hallintaa maailman tasolla

Resilienssi 4 •Symbioottisen luontosuhteen edistämistä kaikilla tasoilla •Rauhan turvaamista ja konfliktien ratkaisua kriisialueilla

Kioton sopimus •Ilmastosopimusta (YK1992) täsmentävä Kioton pöytäkirja hyväksyttiin vuonna 1997 ; se tuli voimaan vuonna •Nyt sen on ratifioinut noin 190 maata, mutta ei Kiina eikä Yhdysvallat. •Suomi ratifioi Kioton pöytäkirjan muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa vuonna •Kioton pöytäkirja velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi) päästöjä yhteensä 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina 2008–2012. Tämä sitova yleisvelvoite on jaettu maakohtaisiksi velvoitteiksi, jotka ovat erisuuruisia eri maissa.

Ilmastopolitiikan tarkoitus •Estää maapallon radikaali lämpeneminen •Lieventää ilmaston muutoksen haitallisia vaikutuksia •Luoda organisoitunutta toimintaa kaikilla tasoilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen vaikutuksiin sopeutumiseksi •Ratkaista ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä intressiristiriitoja, erityisesti Etelä/Pohjoinen jännite.

Ilmastopolitiikan keinot •Päästökauppa Teollisuusmaat, jotka eivät tarvitse kaikkia saamiaan päästöoikeuksia, voivat myydä niitä maille, joiden omat päästöoikeudet eivät riitä. •Hiilivero •Jätehuolto •Kaupunkien rakentaminen (ongelma:urban sprawl) •Kestävä energian tuotanto ja kulutus •Kestävä maatalous •Hiilineutraali tuotantotalous ja kulutus

Ilmastopolitiikka ja sosiaalipolitiikka •Yhteisiä periaatteita - varovaisuusperiaate - riskien ennalta ehkäisy - kysymys riskien kohtaannosta ja vastuista - taloudellisten resurssien rahastointi ? • Avoimia kysymyksiä: köyhyyden poistaminen, sosiaalisen turvallisuuden ensisijaisuus, kestävän kehityksen erilaiset tulkinnat Kuva:Yle

Ilmastopolitiikka ja Suomi •Suomessa hiilipäästöt ovat maailman korkeimpia henkeä kohden yhdessä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. •Euroopan unioni on sitoutunut (EU-15) vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 8 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta vuosina 2008–2012. Vähennysvelvoite on jaettu edelleen jäsenvaltiokohtaisiksi velvoitteiksi. Suomen tavoitteeksi on asetettu päästöjen vakiinnuttaminen vuoden 1990 tasolle.

Ilmastopolitiikan nykytilanne •Kiinan ja Yhdysvaltain sitominen ilmastopolitiikkaan tärkeätä •Edessä vuoden 2012 jälkeisen tilanteen säätely Tulossa Kööpenhaminan kokous joulukuu 2009 •Hallitusohjelman mukaisesti Suomessa on laadittu pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Tilannetta pyritään ennakoimaan vuoteen 2020 ja 2050 asti.