Aikuiskoulutuksen tulevaisuuden suuntia Nuorten aikuisten osaamisohjelman työseminaari III 12.3.2014.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta. Leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen tällä hallituskaudella Leikkauksia on tehty • laskennallisista valtionosuuksista,
Advertisements

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia Erno Hyvönen Jyväskylä
Nuorisotakuu Hallituksen kärkihanke, jonka tavoitteena parantaa nuorten työllistymistä ja kouluttautumista. Nuorisotakuusta lisätiedot:
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Laatustrategian toteuttaminen: Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiin.
Uudet linjaukset ammatilliseen koulutukseen Elise Virnes
Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksesta Jyväskylä 20. 3
Laajennetun työssäoppimisen mahdollisuudet
Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2013 TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 3 Hanna Autere ja Juhani.
Korkeakoulutus 1.Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä.
Ajankohtaista näyttötutkinnoista Miksi tutkinnon perustetta uudistetaan? Minna Bálint
Ammatillisen koulutuksen monet muodot 1.Ammatillinen peruskoulutus (53 perustutkintoa) Koko ikäluokka ja ennakoidut työelämän tarpeet huomioon. 2.Ammatillinen.
Näkökulma ammatillisen koulutuksen nykytilaan
Lähihoitajaksi kouluttautuminen
 VARSINAIS-SUOMEN AIKUIS- JA  AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISPIKNIK   Kehittämispäällikkö Martti Rantala  Koulutusjaoston puheenjohtaja,
Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen.
Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Opso ry kevätseminaari Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä.
Ammattistartti Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti on  ohjaavaa  joustavaa  yksilöllistä valmistavaa koulutusta.
Perusopetuksen jälkeinen lisäopetus
Koulutuspoliittiset ajankohtaisasiat Mika Tammilehto
Kaikki erilaisia –kaikki samanarvoisia
NUORISOTAKUU SAK/Pirjo Väänänen.
Erilaisten oppijoiden huomioiminen koulutuksenjärjestäjän strategiassa
OPS-KOULUTUKSEN YLEINEN TILA JA SEN KEHITTÄMINEN HEIKKI SUOMALAINEN SELVITYSMIES OPSO-KOKOUS
Ammatillisen koulutuksen seminaari, Oulu /OPM / Tuulikki Koski Sähköinen haku Tuulikki Koski.
OPPISOPIMUSKOULUTUS Ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto Määräaikainen työsopimus Koulutuksesta yli puolet työpaikalla työtehtävien yhteydessä, täydennetään.
Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksesta OPSO ry:n seminaari Tampere Pasi Rentola.
AJANKOHTAISTA LUKIOKOULUTUKSESTA Johtaja Jorma Kauppinen Vantaa
Yleissivistävän ja lukiokoulutuksen haasteet lähivuosina
Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä
Yhteishaku keväällä 2015.
Valtionosuusuudistus 2010
OPEDA (OPH:n rahoittama EU-hanke) Opiskelijoiden erityisyyden huomiointi ja pedagogisen johtajuuden kehittäminen Peruskoulun lopettaneiden tukeminen jatko-opintoihin.
Ammattilaiseksi oppisopimuksella Joustavasti, yksilöllisesti ja käytännönläheisesti
Työpaikkakouluttaja- hanke
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kvalitetskriterier i läroavtalsutbildningen Laatukriteerit oppisopimuskoulutuksessa Pasi Kankare
Ammatillisen koulutuksen rahoitus Ammatillisen koulutuksen säädöksiin muutoksia – opetussuunnitelmat tarkasteluun Jyväskylä Opetusneuvos Seija.
VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus
Ammatillinen koulutus muutoksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Yhteishaku Sähköisen yhteishaun ohjeistus.
Ammattilaiseksi oppisopimuksella
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen säädöksiin muutoksia – opetussuunnitelmat tarkasteluun Jyväskylä Opetusneuvos.
Hallitusohjelma II asteen koulutuksesta, lukio & yo
Lukio- ja ammattikoulutuksen rahoitus ja rakennemuutokset Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen.
Päivi Koski-A. Suomalais-venäläinen koulu
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2013 TIEDOTUSTILAISUUS
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiset asiat Johtaja Pasi Kankare, Opetushallitus
Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen opetushallituksen uudessa organisaatiossa Oppisopimuksen tulevaisuus –seminaari Johtaja Pasi Kankare, Opetushallitus.
Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Kuopio Mari Pastila-Eklund.
VALTIONAVUSTUKSET AIKUISKOULUTUS Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö Opetushallitus.
Toimitusjohtaja Petri Lempinen #ammatillinenkoulutus #työllistyminen Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Simo Rista Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Huippuosaamista.
© 2010 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Ammatillinen koulutus Suomessa 2015 toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys.
O PETUSMINISTERIÖ /Jukka Lehtinen / / 1. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden kehittäminen Koulutuspoliittisia tavoitteita:
Mihin koulutussopimusta ja nuorten oppisopimuskoulutusta tarvitaan?
Yrittäjien näkökulma Yrittäjien ja elinkeinoelämän verkoston yhteisessä fokuksessa: NUORET TYÖN ja TYÖNANTAJUUDEN muutos ”PAREMPI JOHTAA HYVIN”  DIGITALISAATIO.
Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki.
Saumat tulevaisuuteen -tapahtuma 2016 Toisen asteen koulutuksen mahdollisuuksia ja odotuksia Raija Meriläinen, opetusneuvos, KT Ammatillisen koulutuksen.
Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitus vuosi >
Matkailukoulutuksen verkostopäivät Porvoossa
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen
Työpaikalla oppiminen - Tietoa ja terminologiaa (TET, TOP, työssäoppiminen, työharjoittelu, oppisopimus)
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
Ajankohtaista ammattikoulutuksessa Ammatillisen koulutuksen kevätseminaari Kuerkievari ti opetusneuvos Seija Rasku
Ammattikorkeakoulujen yhteiset verkostohankkeet
Ryhmä 2 Keväällä 2016 haussa olevat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset ESR-toimenpidekokonaisuudet Osuvaa osaamista: Sujuvat.
Ammatillisen koulutuksen reformi
Ajankohtaista KPEDUssa ja ammatillisessa koulutuksessa
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutus vankilaopetukseen
Esityksen transkriptio:

Aikuiskoulutuksen tulevaisuuden suuntia Nuorten aikuisten osaamisohjelman työseminaari III

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma •Taustalla maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky •Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat pitkään jatkuneesta kasvuvajeesta •VM:n arvion mukaan kestävyysvaje runsaat 4,5 % BKT:sta. •Julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua nykytasoon verrattuna 9 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä •Suomen kokonaistuotanto jäi vuonna 2013 n. 5 % matalammaksi kuin vuonna 2007 •Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä korjata rahoitusvaje ja turvata tulevat etuudet ja palvelut. 2

Keskeiset toimenpiteet OKM:n hallinnonalalla toisen asteen koulutuksessa •Nuorisotakuu: joustavoitetaan opintopolkuja, kehitetään tutkintojärjestelmää, rahoitus- ja säätelyjärjestelmää, opiskelijavalintoja sekä työpajatoimintaa •Oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen •Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä uudistetaan; HE kevät 2014, voimaan •Ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) rahoitusjärjestelmä uudistetaan •Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyt käyttöön kesällä 2014 •Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus käyttöön , HE syksyllä 2014 •Toteutetaan toisen asteen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen •Hyväksilukeminen ammatillisissa tutkinnoissa: toteutetaan tutkintojärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä •Näyttötutkintojärjestelmää kehitetään •Oppisopimuskoulutusta kehitetään aiemmin linjauksin 3

Kuntien tehtävät ja velvoitteet Toimenpiteet/normien purkaminen (OKM)Vaikutus, milj. euroa Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen (OKM) -195 Toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta (OKM) -65 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden tiukentaminen-3 Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen-15 Kirjasto- ja tietopalveluverkon supistaminen maakuntakirjastojen määrää vähentämällä Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta-10 Oppimateriaalien keskitetty hankinta yleissivistävässä koulutuksessa ja siirtyminen kohti digitaalisia materiaaleja -7 Kelpoisuusvaatimusten väljentäminen-20 Kuntien tulopohjan vahvistaminen Päivähoitomaksujen tarkistaminen +25 Kaikkia tai useita hallinnonaloja koskevatVaikutus, milj. euroa Kuntien suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen (kaikki hallinnonalat)-30 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen (LVM, STM, OKM)-70 *Lisäksi kuntien tehtävien ulkopuolelta: työurien pidentämiseen liittyen asetetaan EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoiksi hakeville hakijan kannalta kohtuullinen hakemusmaksu.

1. Oppivelvollisuuden pidentäminen •Tehostetaan nuorisotakuun toimenpanoa niin, että nykyistä suurempi osuus peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja sijoittuu nopeasti työhön. •Kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisten vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi nostetaan oppivelvollisuusikä 17 vuoteen. •Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritetaan ensisijaisesti suorittamalla lukion tai ammatillisen koulutuksen opintoja (ml. oppisopimus) ja toissijaisesti 10. luokalla, ammatilliseen koulutuksen valmentavassa tai lukioon valmistavassa koulutuksessa.

Oppivelvollisuuden pidentäminen •Perusopetuksen jälkeisen oppivelvollisuuden osalta oppivelvollisille tulee velvollisuus hakeutua koulutukseen (esimerkiksi osallistumalla yhteishakuun tai valmistavien koulutusten yhteiseen hakuun) •Samalla säädettäisiin oppimateriaalien maksuttomuudesta oppivelvollisille •Toisen asteen koulutuksen kokonaistarjonta ylittää ikäluokan koon ja hiljattain muutettu opiskelijavalintapisteytys tukee sitä, että toisen asteen tutkintoon johtavassa koulutuksessa on aloituspaikka jokaiselle oppivelvolliselle nuorelle, jolla on edellytykset aloittaa toisen asteen tutkintoon johtava koulutus •HE annetaan kesäkuussa 2014

2. Nuorten oppisopimuskoulutusuudistus •V 2011 aloittaneista (22 000) vain 3% (700) –vuotiaita, 18% (4 000) vuotiaita •Peruskoulutusta ei säädellä määrällisesti •Silti lisääntynyt varsin hitaasti ( > , 10 vuodessa) •Nuorisotakuussa nostettiin relevantiksi vaihtoehdoksi, lisäraha peruskoulusta tai 10-l suoraan tulevien korotettuun koulutuskorvaukseen, tutkinnon osien rahoitus Perus- tutkinto Ammatti- tutkintoEAT vuotiaat652611

•Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 12/2012 •”Pikatyöryhmä” priorisoi ja teki esityksen siitä miten päästään nopeasti liikkeelle ja myös miten edetään pidemmällä tähtäimellä •Hallituksen kehyspäätös kohdensi rahoituksen vuosille •Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja päätös sen toimeenpanosta vahvisti linjaukset Uudistuksen lähtökohtana suomalainen oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen malli

Ongelmia ja ratkaisuja •Oppisopimuskoulutus edellyttää nuorelta suurta oma-aloitteisuutta, neuvonta hajautettua, esim Uudellamaalla 30 oppisopimuskoulutuksen järjestäjää •Ei ole ”oppisopimuskoulutustarjontaa”, johon ohjata peruskoulusta •Työpaikoille liikaa hallinnollista työtä ja liian nuoria, haastavia ohjattavia, sitoutumista edellytetään liian pitkäksi aikaa •Oppisopimustoimistoissa orientoiduttu aikuisiin Korotetun koulutuskorvauksen lisäksi •Ennakkojaksot eli oppilaitoksen kautta oppisopimuskoulutukseen •Tutkinnon osien suorittaminen eli kynnys ottaa oppisopimusopiskelija matalammaksi •Oppilaitosmuotoisesta oppisopimuskoulutukseen joustavasti eli työpaikoille jo osaavia opiskelijoita •Työpaikkaohjaajien koulutus eli nuorten oppisopimusopiskelijoiden ohjaukseen panostetaan

Tavoitteet ja lisäpanostus •Nuorten ohjaaminen oppisopimuskoulutukseen aidoksi vaihtoehdoksi oppilaitoksissa, osaksi oppilaitosten strategiaa •Uudet käytännöt nuorten ohjaukseen ja tukeen •Entistä tiiviimpi yhteistyö työpaikkojen ja oppilaitosten, opettajien ja työpaikkaohjaajien välille •Oppisopimuskoulutuksen laadunhallinta paranee •Tavoite ja kokemukset huomioon toisen asteen rakenne- ja rahoitusuudistuksessa •Hallituksen kehyspäätöksessä kohdennettiin osana nuorisotakuun lisäpanostuksia oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimisen kehittämiseen lisärahoitusta: vuosina yht. 17,8 milj. euroa vuosina yht. 22,7 milj. euroa

3. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistus •Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se –muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. –tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista •Rahoitusjärjestelmää uudistetaan mm. siten, että jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. •Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. •OKM:n työryhmä valmistelee esitystä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusmalliksi helmikuun loppuun mennessä, lisäaika 30.4 asti •He 2014, uutta rahoitusjärjestelmää sovelletaan xx alkaen 11

Tavoitteita •Lyhentää opiskeluaikoja •Mahdollistaa joustavat ja yksilölliset koulutuspolut •Vähentää päällekkäistä koulutusta •Ohjaa aikuiset, joilla aiempaa osaamista, lyhyempiin koulutusvaihtoehtoihin •Nopeuttaa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä ja työelämässä tarvittavan osaamisen hankkimista •Ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen tarpeen 12

13

Koelaskelmavaiheen johtopäätöksiä •Mallin valinta keskeisiltä osiltaan koulutuspoliittista tavoitteenasettelua –tutkintojen osien ja tutkintojen suhde –palautejärjestelmän painoarvo –perusrahoituksen osuus –mahdollisen strategiarahoituksen osuus ja rooli •Samanaikaisesti ratkaistava suhde ohjausjärjestelmään –rahoitusohjaus, järjestämislupaohjaus •Tietopohjan oltava kunnossa ennen kuin rahoitusjärjestelmä otetaan käyttöön -> –OPH kehittää AITU –järjestelmää (tutkintotoimikunnat), jonka kautta voidaan tuottaa luotettavat tiedot suoritetuista tutkinnoista ja niiden osista –Jokaisella tutkinnon osalla koodi -> työ tutkinnon osien kustannusten vaikutuksen huomioimiseksi aloitettu –AIPAL (aikuiskoulutuksen palautejärjestelmä) käytössä noin 80 %:lla lisäk. järjestäjistä, tekninen uudistaminen aloitettu, sisällöllinen kehittäminen käynnistyy

Seuraavaksi •Viimeisimmäksi aikuiskoulutuksen osalta käsittelyssä malli, –jossa tutkinnon osat 40%, tutkinnot 10%, otv 40% ja vailla aikaisempaa tutkintoa olevat 10% myöhemmin lisäksi 5-10% opiskelijapalautteen perusteella –tutkinnon osia painotetaan alakohtaisesti ja tutkinnon osien kustannusten perusteella –tutkintoja painotetaan alakohtaisesti –opiskelijatyövuosia painotetaan alakohtaisesti –oppisopimuskoulutuksessa ei alakohtaisia painotuksia •Rahoituksen perusteena 3 edellisen vuoden toteuma •Vuosittainen rahoituspäätös, järjestämislupa olisi lupa järjestää, ei määrittäisi volyymia

Osaamisohjelman näkökulma •Määräaikainen ohjelma •Tavoitteena hoitaa kertarysäyksellä merkittävä osa niistä, jotka eivät ehtineet nuorisotakuun piiriin •Pystyykö nuorisotakuu patoamaan valuman tulevaisuudessa? •Jos ei pysty, miten huolehditaan ohjelman päättymisen jälkeen, –siitä, että toimintatavat ja käytännöt jäävät pysyviksi, jopa kehittyvät –rahoituksen kanavoitumisesta tämän kohderyhmän koulutukseen

4. Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma •Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin •Koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata •Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan lukien •Kansliapäällikkö Lehikoisen työryhmä ohjaamaan toisen asteen ja vst- uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa 17

Prosessit ja aikataulut Toisen asteen rakenne •Suuntaviivat ja pol. linjaukset 2- 4/2014 •Mahd. muutokset toimintalainsäädäntöön 4-8/2014, voimaan 1/2015 •Aluekierros sy/2014 •OKM:n kirje järj.lupien hakemisesta 1/2015 •Hakemukset 8/2015 •Päätökset 1-3/2016 VST rakenne ja rahoitus •Suuntaviivat ja pol. linjaukset 6/2014 •Aluekierros sy/2014 •Työryhmän ehdotus 12/2014 •OKM:n kirje ylläp.lupien hakemisesta 1/2015 •Mahd. muutokset lainsäädäntöön 2-8/2015 •Ylläpitämislupahakemukset 8/2015 •Rahoitusjärjestelmän muutokset voimaan 1/2016 •Päätökset 1-3/