Suomalaista ja eurooppaista köyhyyttä Jouko Karjalainen 7.10 2010 2.4.2017 Jouko Karjalainen

Tavoitetta ei ole saavutettu: EU:ssa köyhyysrajan alapuolella elää yli 84 miljoonaa ihmistä (17 prosenttia unionin väestöstä, 20 prosenttia lapsista) Nykyinen talouskriisi huonontaa tilannetta entisestään Eurooppalaisista 73 prosenttia pitää köyhyyttä laajalle levinneenä ongelmana kotimaassaan, ja 89 prosenttia odottaa maansa hallitukselta kiireellisiä toimia köyhyyden poistamiseksi (Eurobarometri 2009) 2/4/17

Eurobarometri kesäkuulta 2010 Joka kuudes eurooppalainen joutuu jatkuvasti pinnistelemään saadakseen rahat jotenkin riittämään Kolme neljästä arvioi köyhyyden lisääntyneen omassa maassaan kuluneen vuoden aikana (Suomi:18 % mielestä paljon, 61 % mielestä hieman) Kreikassa 85 % vastaajista katsoi, että köyhyys on lisääntynyt, Ranskassakin 83 ja Bulgariassa 82 %

Tulotasot ja tuloerot Sekä tulotasot että tuloerot vaihtelevat EU:ssa suuresti, eikä niiden välillä ole keskinäistä yhteyttä: tulotaso on jokseenkin samalla tasolla pienten tuloerojen Slovakiassa ja Tšekissä ja suurimpien tuloerojen Latviassa, Romaniassa ja Bulgariassa. EU:n pienimmät tuloerot ovat Sloveniassa, Slovakiassa ja Ruotsissa, ja suurimmat Portugalissa, Bulgariassa, Romaniassa ja Latviassa. Kaikki Pohjoismaat kuuluvat pienten tuloerojen maihin, vaikka tuloerot kasvussa.

…Euroopan sosiaalinen ulottuvuus lähtökohtana on eurooppalaisen hyvinvointiajattelun sovittaminen globaalin kilpailun ja talouden vaatimuksiin yhä enemmän joustavuutta vaaditaan paitsi tuotannolta, myös ihmisiltä ja sosiaaliturvalta Tukholma 2001: ”Lissabonissa onnistuttiin integroimaan taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset” ”Euroopan sosiaalinen malli” ei tyhjene sosiaaliseen, vaan pikemminkin asemoi sen uudelleen

Sosiaalinen Lissabonin strategiassa 2000: aktiivisen ja dynaamisen hyvinvointivaltion rakentaminen on ratkaisevan tärkeää Euroopan asemalle globaalissa taloudessa 2004: kasvu ja työllisyys asetettava etusijalle 2007: jos halutaan varmistaa kansalaisten tuki Euroopan yhdentymiselle, sosiaaliset tavoitteet olisi otettava paremmin huomioon 2008: yhä tehokkaampi panostaminen henkiseen pääomaan ja luovuuteen – näin voidaan myös torjua eriarvoisuutta ja köyhyyttä

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 10/2009 vp ”…(EU-)selonteossa olisi tullut tarkastella, miten Suomen sosiaaliturvajärjestelmän erityispiirteiden huomioon ottamiseen on pystytty vaikuttamaan jäsenyyden aikana ja erityisesti tärkeä olisi ilmaista minkälainen tahtotila valtioneuvostolla on niiden suojaamiseen jatkossa. ”…unionin jäsenyysvuodet ovat Suomessa olleet tuloerojen kasvun ja eriarvoistumisen aikaa. Suomen EU-politiikan linjaukset eivät ole olleet vaivatta yhteen sovitettavissa julkilausutun tasa-arvotavoitteen kanssa.”

EU:n köyhyydentorjuntatavoite 3 indikaattoria: syrjäytymisvaarassa ovat kotitaloudet, jotka ovat joko pienituloisia, aineellisessa puutteessa tai vajaatyöllisiä: Pienituloisuus: kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Aineellinen puute: kotitaloudet, joilla on vähintään 4 mittarin 9 puutteesta. Vajaatyölliset taloudet: kotitaloudet, joiden yhteenlaskettu vuotuinen työllisyyspanos alittaa 25 % siitä ajasta, mikä olisi mahdollista. Näillä kolmella mittarilla mitattuna EU:ssa elää köyhyysriskissä noin 120 miljoonaa ihmistä ja Suomessa noin 900 000 (köyhyysriskissä ja/tai aineellisessa puutteessa 780 000 ja lisäksi vajaatyöllisissä kotitalouksissa 120 000 henkilöä, jotka eivät köyhyysriskissä tai aineellisessa puutteessa).

Ylimmän ja alimman tuloviidenneksen ja –kymmenyksen tulojen suhde 1966-2007 Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus. Desiiliryhmät on muodostettu henkilöiden kesken kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan tulon mukaan.

Liikkuvuus köyhyysrajan mukaan %

Tulokymmenysten nettotulojen kehitys 1987 - 2007 * Desiiliryhmän yläraja, € (vuoden 2007 rahassa). Ekvivalentti (OECD mod) käytettävissä oleva tulo Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto. 2.4.2017

… yhdenvertaisuus on koetuksella Toimentulotukiasiakkaiden määrä kasvussa laman ja pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena Leipäjonot tulleet jäädäkseen Väestön sosioekonomiset terveyserot kasvaneet Kuilu iäkkäiden tarpeiden ja tarjonnan välillä kasvanut 2.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä

Syrjäytymisongelmien vai ihmisten luokittelua? ”vaikeasti työllistettävät” ei-työttömien ei-luokka ”vaikeasti asutettavat” ”vaikeahoitoiset” ”romanikerjäläiset” ”isoäidit”

Esityksen nimi / Tekijä Ansiotason ja perusturvaetuuksien reaalinen kehitys tammikuusta 1990- 2009 tammikuuhun (Kela 2010) Lähde: JUTTA -malli 2.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä

Työ parasta sosiaaliturvaa ja syrjäytymisen ehkäisyä? KYLLÄ JOS Työstä maksetaan asianmukaista palkkaa TAI Työharjoittelu lisää aidosti työmarkkinoille osallistumisen väyliä (vrt. Kuntoutussäätiö) Mikä on sellainen “paras sosiaaliturva”, johon tarvitaan muuta sosiaaliturvaa tueksi? 2.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 15

Esityksen nimi / Tekijä Mitä olisi tehtävä? Työelämän huonontaminen kuriin Oikeus työhön, ei vain suunnitelmiin Minimipalkkalaki ? ja sen valvonta Perusturvaetuuksien tasokorotus Tuloeroja supistettava myös verotuksen progressiota lisäämällä ja pääomaverotusta kohtuullistamalla Kuntien paniikkisäästöt ja kamreerivalta kuriin 2.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä

Kun tulonjaon eriarvoisuus kasvaa Ihmisten välinen luottamus vähenee Naisten asema heikkenee Mielenterveysongelmat yleistyvät Elinajan odote lyhenee Lapsikuolleisuus kasvaa Sukupovien välinen tuloriippuvuus kasvaa/ sosiaalinen nousu vaikeutuu Eriarvoisuus koulutukseen hakeutumisessa kasvaa Henkirikokset yleistyvät Vankien määrä kasvaa Richard Wilkinson and Kate Pickett: The Spirit Level: Why More Equal Societies Almost Always Do Better 2.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä 2.4.2017