Köyhyys, huono-osaisuus ja sosiaalityö

Esitys aiheesta: "Köyhyys, huono-osaisuus ja sosiaalityö"— Esityksen transkriptio:

1 Köyhyys, huono-osaisuus ja sosiaalityö
Jouko Karjalainen Oulu Jouko Karjalainen

2 OSA I Köyhyyden ja sosiaalisten uhkien hallinnointi, politiikka ja lama

3 Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli
Palkkatyön hallitsevuus yhteiskunnallisen työn muotona täystyöllisyystavoite kansalaisuuteen perustuvat sosiaaliset oikeudet naisten oikeus ansiotyöhön tasa-arvokysymyksenä korkea järjestäytyneisyysaste korporatiivinen sopimusjärjestelmä Esityksen nimi / Tekijä

4 Esityksen nimi / Tekijä
1990- luvun lama lama alkoi vuoden 1990-lopulla pahimmillaan BKT supistui 10 % vuonna 1991 vienti alkoi kasvaa 1992 työttömyys kasvoi vuoden 1994 alkuun ( ) toimeentulotuen kasvu taittui 1996 pitkäaikaistyöttömiä edelleen noin (’89 n ) toimeentulotuen saajien määrä nyt vuoden 1991 tasolla -> laman ajallinen monitasoisuus, entiseen ei paluuta! Esityksen nimi / Tekijä

5 Hyvinvointivaltion murros (1993 - 1996)
Perusturva/toimeentulotuki politiikan välineeksi kannustavuus aktivointi, kuntouttava työtoiminta vastikkeellisuus laajennetun normin käyttöönotto koko maassa vuonna 1994 ! Esityksen nimi / Tekijä

6 Hyvinvointimallimme murtui 1990-luvun jälkipuoliskolla
kriisi väistämättä edessä, lama vauhditti hallinta vaihtoi paikkaa, hajautui ei jäänyt aikaa hallittuun hajauttamiseen ”informaatio-ohjausta” suoraan perustasolle sosiaalipolitiikan rakenne hajonnut suomalaisen mallin konsensusperusta heikentynyt Esityksen nimi / Tekijä

7 Hyvinvointimallimme murtui 1990-luvun jälkipuoliskolla
sosiaaliset erot kasvussa peruspalvelut rapautumassa yksityisten eläkevakuutusten nopea kasvu paljon rahaa palaa raskaisiin häiriöpalveluihin vaikea osoittaa myönteistä kehitystä 2000-luvulla Esityksen nimi / Tekijä

8 Esimerkkinä Nälkä-puhunta
hallinnan heikkouden paljastavasta hetki asia, jota ei siihen asti vallinneen totuususkomuksen mukaan ollut olemassa Nälkä-keskustelu joulukuu 1993  (Karjalainen 2008/Toisten pankki) Esityksen nimi / Tekijä

9 Oliko nälkä(-puhunta) väistämätön
Laman ilmiöt ja niiden väliset suhteet tekevät sen ymmärrettäväksi - jälkikäteen ikään kuin olisivat pakottaneet sen esiin viime kädessä sattumaa, tapahtui suunnittelematta ja äkkiarvaamatta, olisi voinut jäädä syntymättäkin, ainakin sellaisena ratkaiseva isku oli kansainvälisen median kiinnostus Esityksen nimi / Tekijä

10 Esityksen nimi / Tekijä
Köyhyys ja tuloerot toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaita vuonna 2007 lähes 3-kertaa enemmän kuin ennen 1990-luvun lamaa asiakasmäärät laskivat joka vuosi 1996 – 2008 Työttömyys kääntynyt nousuun vuoden 2009 aikana Toimeentulotuen asiakasmäärät kasvaneet %, menot vielä enemmän Esityksen nimi / Tekijä

11 Esityksen nimi / Tekijä
Köyhyys ja tuloerot toimeentulo-ongelmista kärsivien ja työttömien määrä vähentynyt hitaasti 1990-luvun puolivälistä lähtien viime syksyyn saakka pienituloistenkin reaalitulot hieman kasvoivat 2000 – luvun alkupuolella tuloerot kasvaneet, tulonsiirtojen vaikutus vähentynyt Esityksen nimi / Tekijä

12 Tulonjakoaineisto: Tilastokeskus
                                                     Pienituloisimman ja suurituloisimman tulokymmenyksen tulo-osuudet vuosina Tulonjakoaineisto: Tilastokeskus

13 Esityksen nimi / Tekijä
Täyden kansaneläkkeen ja toimeentulotuen taso 60 %:n köyhyysrajasta (Honkanen 2008; Törmälehto 2008) Ajassa Nyt / Kari Laurila)  Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteleva Sata-komitea jättää ehdotuksensa perusturvauudistuksen linjauksista vuoden loppuun mennessä.  Nyt julkisuuteen vuotaneen YLE:n uutisoiman komitean puheenjohtajan, Markku Lehdon 56-sivuinen muistio, on siis vielä pelkästään komitean työpapereita.  Mitään ei vielä ole komiteassa sovittu, muistiossa esitellään lähinnä niitä puheita ja ajatuksia, mistä Sata -komiteassa on keskusteltu.Perusturvauudistuksesta on keskusteltu ajalla myös valtionhallinnon Otakantaa.fi -keskustelufoorumilla.  Yhteenveto tästä kansalaiskeskustelusta on julkaistu Ajassa Nyt -verkkolehdessä.  Kansalaiskeskustelun tarkoituksena oli antaa komitealle pohjatietoa siitä, miten kansalaiset haluaisivat perusturvaa kehitettävän.Sata-komitea on sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) asettama työryhmä, johon on koottu viitisentoista asiantuntijaa lähinnä hallituspuolueista ja työmarkkinajärjestöistä.  Komitean puheenjohtajana toimii eläkkeellä oleva keskustalainen entinen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto.  Varapuheenjohtajana on alivaltiosihteeri Martti Hetemäki.Perusturvaetuuksia ovat esimerkiksi kansaneläke, työmarkkinatuki, toimeentulotuki, kotihoidon tuki sekä alin vanhempainpäiväraha. Komitean toimeksiantoon kuuluu kolme perustehtävää: köyhyyden vähentäminen, perusturvan kannustavuus ja rahoituksen kestävyys. Köyhyyden vähentämisestä kiistellään Köyhyyden vähentäminen tarkoittaa, että perusturva on riittävä.  Komiteassa on ehdotettu, että hallitus arvioi perusturvan tasokorotusten määrän kerran vaalikaudessa.  Komitean puheenjohtajan, Markku Lehdon YLE:n uutisille antaman tiedon mukaan on pohdittu myös perusturvan inflaatiokorotusten muuttamista vuosittaisiksi ja tällekin ajatukselle on komiteasta löytynyt myönteistä ilmapiiriä. Sen sijaan Elinkeinoelämän Keskusliiton lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen varoittaa Turun Sanomien haastattelussa paisuttamasta perusturvaa liiaksi. Laatusen mukaan indeksisidonnaisuus loisi maksuautomaatin, jota olisi pitkän päälle vaikea hallita. Laatunen on myös sosiaaliturvakomitean jäsen. Indeksisidonnaisuutta lapsilisien osalta on kannattanut toinen suuri hallituspuolue Kokoomus eduskuntavaalikampanjassaan 2007. Perusturva on noussut ansiotasoa hitaammin.  Kun ansiotaso on vuodesta 1991 noussut 35 prosenttia, kansaneläke on noussut vain 9 prosenttia.  Työmarkkinatuen nousu on ollut 3 prosenttia ja toimeentulotuki on jäänyt eniten jälkeen.  Se on reaalisesti laskenut -3 prosenttia vuoden 1991 tasoon verrattuna. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi etuudeksi, jota maksetaan silloin, kun ihminen ei muuten voi työllään, yrittäjyydellään, eläkkeellään tai muulla tavoin ansaita toimeentuloaan.  Sitä ei ole tarkoitettu jatkuvaksi etuudeksi, vaan tilapäiseksi ratkaisuksi.  Perusturvan jälkeenjääneisyyden vuoksi siitä on tullut osa perustoimeentuloa ja se pitäisi sosiaaliturvauudistuksessa palauttaa alkuperäiseen tarkoitukseensa.  Sata-komitea onkin laskeskellut, että pelkästään esimerkiksi yksin asuvan työttömän työmarkkinatukea pitäisi korottaa ennätysmäiset 40 prosenttia, jotta laskennallinen tarve toimeentulotukeen nykytilanteessa poistuisi.  Mikäli myös toimeentulotuen tasoa tarkastettaisiin ajan tasalle, työmarkkinatuen korotustarve olisi vielä suurempi. Tällainen korotus olisi taas ristiriidassa perusturvan kannustavuus -tavoitteen kanssa. Sata-komitean puheenjohtajan muistiossa esitetään myös 650 euron takuueläkettä, joka otettaisiin käyttöön silloin, jos kokonaiseläke -ts. ansioeläke ja kansaneläke - jäisi alle takuueläkkeen.  Mietintöluonnoksessa takuueläke olisi kansaneläkkeen täydennysosa, jota ei yhteensovitettaisi työeläkkeeseen.  Takuueläkkeen saajia olisi henkilöä, joista noin kaksi kolmasosaa olisi naisia ja kolmasosa miehiä. Sairauden tai vanhuuden takia maksettavan eläkkeen tulisi olla Lehdon mukaan toimeentulotukea korkeampi, koska eläkkeellä on tultava toimeen vuosikymmeniä. Muistiossa kaavaillaan toimeentulotuen perusosan siirtämistä Kelan maksettavaksi.  Tätä perustellaan yhtenäisen vähimmäisturvan takaamisella.  Mietintöluonnoksessa tätä toimeentulotuen osaa kutsutaan tulotakuuksi.  Tulotakuu kattaisi toimeentulotukilain perusosan ja asumistukilain perusteella suoritettavat korvaukset. Komitea on suunnitellut korotuksia myös lukuisiin muihin perusturvaetuuksiin, mm. lapsilisiin.  On huomattava, etteivät edellä luetellut korotukset eivät kuitenkaan nosta sellaisen perusturvan varassa elävän henkilön käteen jäävää rahamäärää, joka joutuu tällä hetkellä turvautumaan myös toimeentulotukeen, euroakaan.  Komitea ei kuitenkaan tässä vaiheessa vielä tee muuta, kuin - aikataulun mukaisesti - esittää peruslinjaukset hallituksen iltakouluun joulukuuksi.  Ajoitus ja perusturvan mitoitus jäävät myöhemmäksi. Kannustavuutta on tulkittu työttömän ansioturvan heikentämiseksi Työikäisen väestön määrä uhkaa pudota hengellä vuoteen 2020 mennessä jos mitään ei tehdä.  Sata-komitean toisessa perustehtävässä onkin saada kaikki kynnelle kykenevät töihin, jotta elatussuhde säilyisi.  Elatussuhde tarkoittaa sitä, että pahimmassa tapauksessa tulevaisuudessa yhä pienempi osa joutuisi maksamaan yhä suuremman osan sosiaaliturvan. Keinoiksi tähän komitea on ehdottanut mm., että ansiosidonnaista päivärahaa ei maksettaisikaan automaattisesti kahta vuotta nykyisen käytännön mukaisesti, vaan työttömän on tuona aikana osallistuttava myös aktiivitoimiin. Sata-komitean mallissa kahden vuoden ansiosidonnaisen työttömyysturvan edellytyksenä on esimerkiksi työllisyyskoulutukseen osallistuminen. Kahden vuoden päivärahakausi muuttuu täten lyhyemmiksi pätkiksi. – En pidä heikennyksenä sitä, että ansiosidonnaista päivärahaa nauttivan pitää osallistua aktiivitoimiin, Lehto puolusteli järjestetyssä, Sata-komitean julkisuuteen vuotanutta muistiota käsitelleessä toimittajatilaisuudessa. Sata-komitean muistiossa ehdotetaan myös, että Suomeen perustettaisiin uusi valtionyhtiö ongelmatyöttömiä varten.  Yhtiö vuokraisi työvoimaa ja poistaisi osan yksityisten yritysten riskeistä, jotka liittyvät vaikeasti työllistettävien palkkaukseen.  Muistiossa yhtiöstä käytetään nimeä "Työpankki". Markku Lehdon hahmottelemassa muistiossa työpankki voisi muun muassa myöntää pysyvää työllistymistukea. Työttömälle laadittaisiin vastedes henkilökohtainen työnhakusuunnitelma kahden viikon kuluessa työttömyyden alkamisesta. Jos uutta työtä ei löydy puolessa vuodessa, työtön ohjataan työpankkiin, joka käynnistää henkilökohtaisen "tehostettujen toimien" ohjelman. "Työllistymiskynnyksen ylittämiseen voidaan kannustaa erityisillä lisillä, 'bonuksilla'. Työpankki kantaa pitkäkestoisen vastuun ikääntyneiden työnhakijoiden työllistymisestä muun muassa myöntämällä pysyvää työllistymistukea", mietintöluonnoksessa todetaan. Eräs tapa saada lisää väkeä työelämään on komiteamietinnön mukaan työelämään siirtymisen aikaistaminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen. Uudistuksen rahoituksen on oltava kestävällä pohjalla Perusturvauudistus olisi toimeksiannon mukaan suunniteltava siten, ettei siihen tarvittaisi lisää rahaa.  Julkisuuteen vuotaneen Sata-komitean muistion mukaiset uudistukset maksaisivat kuitenkin komitealähteiden YLE:n uutisille antaman tiedon mukaan lähes miljardi euroa. Puheet miljardikorotuksista ovat Lehdon mukaan vahvasti liioiteltuja.  Pohjapaperissa on kuitenkin useita sadan miljoonan uudistuksia ja kymmeniä pienempiä. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on todennut, että sosiaaliturvauudistuksiin tarvitaan lisärahaa sekä tällä että tulevalla vaalikaudella.  Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on sitä mieltä, että valtion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa myös tulevaisuudessa.  Hän leimaa puheet perusturvan miljardikorotuksista huhupuheiksi. Komitealla on kiire jättää perusturvauudistuksen kokonaislinjaukset Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä on vaatinut, että komitea pysyy työssään aikataulussa.  Aikataulun mukaan sosiaaliturvauudistuksen kokonaislinjaukset olisi saatava valmiiksi vuoden loppuun mennessä.  Talous- ja työllisyysvaikutusten täsmennetyt linjaukset pitäisi antaa ensi vuoden helmikuussa. Komitean pitää antaa vuoden 2010 alusta voimaan tulevat lakiehdotukset hallitukselle vuoden 2009 huhtikuun loppuun mennessä. Muilta osin ehdotukset ja lainsäädännön kokonaisuudistus on saatava valmiiksi ensi vuoden loppuun menness Esityksen nimi / Tekijä 13

14 Gini-kertoimia eri maista (2005)
Eurostat

15 Monikerroksinen köyhyyskäsite
1) (Kehitys)historianäkökulma (maalais)köyhyys sata vuotta sitten 1930-luvun pula-aika, jopa suuret nälkävuodet 2) Globaali köyhyys suhteellinen vs. absoluuttinen Esityksen nimi / Tekijä

16 Monikerroksinen köyhyyskeskustelu
3) Ajallistaminen Köyhyys ennen Köyhyys tulevaisuudessa ja nykyhetki vain niiden välissä? 4) Poliittiset jännitteet Esityksen nimi / Tekijä

17 Poliittisesti latautunut köyhyys
Kohdentaminen lapsiköyhyys Erottelu asunnottomuus Suhteellistaminen pienituloisuus Kääntäminen syrjäytyminen Esityksen nimi / Tekijä

18 Esityksen nimi / Tekijä
Jännitteet Sosiaaliset oikeudet vs. markkinoiden vapaus yhteiskunnallinen minimi vs. yhteiskunnallinen tehokkuus, siirtyminen kilpailuvaltioon? Turvallisuusmarkkinoiden kasvu Sosiaalioikeutta vai sosiaalisia oikeuksia Esityksen nimi / Tekijä

19 Osa II Köyhyys, huono-osaisuus ja sosiaalityö
Jouko Karjalainen Oulu Jouko Karjalainen 19

20 Takaisin lähtökohtiin
uusliberalismi ja globaali markkinatalous liberaalit perustuslakiuudistukset eri puolilla maailmaa taustalla politiikan vaihdos USA:ssa '70/80-luvulla Maastrichtin sopimus, Lissabonin sopimus " kurinpidollinen uusliberalismi", "mielen ja markkinoiden monokulttuuri" (Stephen Gill 2009) Pohjoismaisen mallin kohtalo? sosiaalityön määrittelykamppailu

21 Esityksen nimi / Tekijä
Sosiaaliset uhat Sisäisen turvallisuuden ohjelma Syrjäytyminen suurimpana uhkana ”Syrjäytymistä koskevia päätöksiä tehdään kaikkialla yhteiskunnassa” > uhan torjunta kuuluu kaikille Esityksen nimi / Tekijä

22 Tuottaako syrjäytymisen estäminen syrjintää?
”Vaikeasti asutettavat” ”asumiskyvyttömät” Vaikeasti työllistettävät ”työttömien kova ydin” Vaikeasti hoidettavat ”kaksoisdiagnoosiasiakkaat/potilaat” Esityksen nimi / Tekijä

23 Aikuissosiaalityö? kokonaisvaltaista sosiaalityötä? elinkaariajattelu
yleissosiaalityö? sosiaalityötä työikäisille aktivointi, kannustaminen >> sanktiot

24 Esityksen nimi / Tekijä
Sata-komitea ”Riittävä perusturvan taso kaikissa elämäntilanteissa” ilman toimeentulotukea kyseenalaista, ei toteudu Työn ja sosiaaliturvan nykyistä parempi yhdistäminen heikolta näyttää Köyhyyden vähentäminen kyseenalaista (takuueläke) Esityksen nimi / Tekijä

25 Esityksen nimi / Tekijä
Sata-komitea Työn kannustavuus helppoa jos pidetään sosiaaliturvan taso alhaalla Verotuksen, perusturvan sekä työttömyysturvan uudistaminen jäämässä lähtökuoppiin ellei tapahdu ihmeitä Pienimpien eläkkeiden ostovoiman turvaaminen takuueläke Esityksen nimi / Tekijä

26 Esityksen nimi / Tekijä
Sata-komitea Järjestelmän selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen Asumistuki? Takuueläke? Kustannusneutraalius? Esityksen nimi / Tekijä

27 Sata-komitea (pulmia)
Sosiaalitupo” työnantajien Kela-maksun kokoinen aukko aikataulu, toteuttamisjärjestys ja rahoitus toimeentulotuen Kela-siirto kannustavuus ja sosiaaliset oikeudet huolto/elatussuhde Esityksen nimi / Tekijä

28 Esityksen nimi / Tekijä
Sata-komitean pulmia perusturvan taso tulotakuu = toimeentulotuen perusosa + asumistuki köyhyyden vähentäminen tuloerojen kaventaminen kokonaisuudistus? perustulo? Esityksen nimi / Tekijä

29 Esityksen nimi / Tekijä
Kriittiset kysymykset perusturvan taso tulotakuu ? = toimeentulotuen perusosa + asumistuki köyhyyden ja pienituloisuuden vähentäminen tuloerojen kaventaminen kokonaisuudistus? toimeentulotuen Kela-siirto? perustulo? Harvan komitean työtä on alkuvaiheissa hehkutettu niin paljon kuin koko suomalaisen sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtivan niin sanotun Sata-komitean työtä. Komitean piti poistaa sosiaaliturvan päällekkäisyydet ja yksinkertaistaa säädösviidakkoa, jonka läpi tavallisen suomalaisen on hankala selviytyä. Komitean työhön alettiin kuitenkin melko pian hermostua sen vuoksi, että siellä mietityistä uudistuksista tai edes suurista linjoista ei julkisuudessa käyty keskustelua. Nyt on viimein selvinnyt, että keskustelu puuttui, koska asiat junnasivat paikallaan. Tiistaina Sata-komitea julkisti lopulta kaivatun väliraporttinsa. Julkistuksen anti jäi kuitenkin kovin vähäiseksi, koska työmarkkinoiden keskusjärjestöt ehtivät jo noin viikkoa aikaisemmin muutaman päivän neuvottelulla varastamaan koko shown. SAK:n väistyvän puheenjohtajan Lauri Ihalaisen sosiaalitupoksi nimeämä laaja ehdotus puuttuu juuri niihin asioihin, joita myös Sata-komiteassa on pohdittu. Komiteassa on esimerkiksi kiistelty siitä, pitäisikö nykyinen ansiosidonnaisen sosiaaliturvan ja perusturvan välinen kytkös purkaa. Ei pidä, ehtivät työmarkkinajärjestöt sopia. Kiistelyn jatkaminen Sata-komiteassa on tehdyn sopimuksen jälkeen turhaa, koska työmarkkinajärjestöillä on vahva edustus komiteassa. Kantaa komitea ei kuitenkaan asiaan väliraportissaan vielä ottanut. Sata-komitean omista ehdotuksista jää tässä vaiheessa kovin vähän käteen. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) jo aikaisemmin tarjoama takuueläke sisältyy komitean ehdotuksiin, mutta aikataulusta ei vielä puhuttu. Tasoksi on kuitenkin hahmoteltu euroa kuukaudessa. Lapsilisät ja eräät muut perusturvaan kuuluvat sosiaalietuudet komitea sitoisi monen vuoden tauon jälkeen kuluttajahintaindeksiin. Hajallaan olevan asumistukijärjestelmän komitea laittaisi yhteen ja yksinkertaisempaan kuosiin. Esitykset ovat sinänsä hyviä ja kannatettavia. Ne eivät vielä kuitenkaan riitä sosiaaliturvan kokonaisuudistukseksi. Työmarkkinajärjestöjen hallitukselle kesken komitean työn tekemät ehdotukset tarkoittavatkin käytännössä sitä, että nykyisen järjestelmän perusteet säilyvät ennallaan. Hallituksen ei luonnollisesti ole periaatteessa pakko viedä järjestöjen esityksiä eteenpäin, mutta käytännössä niin tapahtuu ja vieläpä varsin pikaisella aikataululla. Tiettävästi hallitus tekee jo ainakin periaatepäätöksiä eräistä sosiaalitupon asioista jo tällä viikolla. Kaiken lisäksi valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) itse oli ensimmäisenä julkisesti esittämässä työnantajien kansaneläkemaksun poistamista. Siitä lupauksestaan Katainen tuskin enää kykenee perääntymään, vaikka kaikki muut ministerit eivät ole asiasta ihastuneita. Savon sanomat Esityksen nimi / Tekijä 29

30 Yleistä vai erityistä sosiaalityötä?
erityispalvelut = erityisosaaminen (Heino ym. 2006) ehkäisevä työ projekteihin? ohjausjärjestelmien murros (TEM, THL) mistä sosiaalisista ongelmista välitetään, mitkä unohdetaan? case lainrikkojat ja PAAVO

31 Sosiaalisen paikan vaihdos?
sosiaalityö yksilöllistävän tuen ja kurinpidon välineenä? toisaalta sosiaalityö 90-luvun laman oloissa kuntoutus ja aktivointi oikeuksina vai velvollisuuksina onko suunta käännettävissä?