KOHTI EKOLOGISTA ASUMISTA UUTTA VANHAA VIHREÄÄ KOHTI EKOLOGISTA ASUMISTA

ASUMINEN JA ILMASTONMUUTOS MILLAINEN RAKENNUS ON LUONTOYSTÄVÄLLINEN MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA- PASSIIVI TAI PLUSENERGIATALO? RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET

1. ASUMINEN JA ILMASTONMUUTOS Ilmastonmuutos hirvittää isompia ja pienempiä maan asukkaita. Ellemme onnistu taittamaan hirviöltä niskoja, käy meille enemmän tai vähemmän köpelösti. Ilmastohirviön pysäyttäminen vaatii huimia päästövähennyksiä. Päästöistä päästään pienentämällä energian kulutusta – ja reippaasti. Asuminen kuluttaa välttämättä energiaa, mutta tiesitkö, että rakentaminen ja rakennusten käyttö kuluttavat 40% kaikesta ihmiskunnan käyttämästä energiasta ja luonnonvaroista ja että ne aiheuttavat 40% kaikista jätteistä ja hiilidioksidipäästöistä? Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen on Pohjois-Euroopassa erilaista kuin Afrikassa – mistä se mahtaa johtua?Kuva: NASA

ASUMINEN JA ILMASTONMUUTOS Suomessa talojen lämmitys aiheuttaa noin neljänneksen kaikista kotitalouksien kasvihuonepäästöistä, sähkönkulutus vajaan kymmenesosan ja liikenne noin viidenneksen. Ei siis ole yhdentekevää miten ja millaisissa taloissa asumme ja elämme. Kodin valinta ja sen käyttö ovatkin suurimpia ympäristöpäätöksiä, joita yksittäinen ihminen tekee. Kaavio: Lämmityksen, sähkön, liikenteen ja muun asumiseen liittyvän energian suhde

ASUMINEN JA ILMASTONMUUTOS Asumisen energiankulutusta voidaan säädellä kahdella tavalla. Yksi tapa on rakentaa entistä ekologisempia rakennuksia sekä korjata ja varustaa jo olevassa olevia asuntoja siten, että niiden kulutus muuttuu pienemmäksi. Toinen ratkaisu liittyy asumistottumuksiin. Tuhlailevasti energiaa käyttävän perheen kulutus voi olla jopa kaksinkertainen verrattuna säästäväisen perheen energian kulutukseen vaikka perheiden asunnot olisivat täysin samanlaiset. 1973 rakennettua kerrostaloa muunnetaan remontissa energiatehokkaaksi passiivitaloksi.

2. MILLAINEN RAKENNUS ON LUONTOYSTÄVÄLLINEN? Rakentamalla uusia asuntoja voidaan vaikuttaa siihen, miten paljon asuminen kuluttaa energiaa ja aiheuttaa päästöjä ja jätettä. Ekotaloiksi nimitetään asuinrakennuksia, joissa nämä asiat on pyritty ottamaan huomioon jo rakennusvaiheessa. Ekotalo on luonnonmukaisista ja paikallisista materiaaleista rakennettu luonnon- ja kulttuuriympäristöä kunnioittava asuinrakennus, joka lämpiää vähällä, uusiutuvalla energialla ja josta käsin päivittäispalvelut ovat saavutettavissa kevyellä tai julkisella liikenteellä. Kohti ympäristöystävällistä rakentamista: rakentamisen ekologisuutta arvioidaan sen mukaan, pysyykö ympäristö saastumattomana, säästetäänkö luonnonvaroja, ovatko rakennukset terveellisiä, säilyykö luonto monimuotoisena ja voidaanko ravinto tuottaa lähellä.

MILLAINEN RAKENNUS ON LUONTOYSTÄVÄLLINEN? Mitä vähemmän energiaa ja luonnonvaroja materiaalien valmistamiseen on sitoutunut, sitä vähemmän niistä on ympäristölle haittaa. Ekotalo ja sen rakenteet ja osat ovat uusiutuvista ja kierrätettävistä lähitienoon luonnonmateriaaleista. Puu on Suomessa luonteva ekotalon materiaali. Parhaassa tapauksessa ekotalon rakenteet ovat yksinkertaisia ja helposti huollettavissa. Ekorakentaminen on järkevää myös siitä syystä, että luontoa säästävä talo säästää lisäksi asukkaidensa kukkaroa ja terveyttä. Englannissa onkin syntynyt käsite smart house – fiksu talo. Ekorakentamisessa pyritään käyttämään ympäristölle haitattomia materiaaleja ja pintakäsittelyjä, kuvassa keittomaalattuja seinälautoja kuivumassa ennen seinään kiinnittämistä. Kuva: Pekka Hänninen

MILTÄ ENERGIATEHOKAS TALO NÄYTTÄÄ? Millainen on sitten energiatehokas ekotalo Muodoltaan tällainen omakoti- tai pientalo on kaksikerroksinen ja sen pohjamuoto on töpäkkä suorakaide. Muoto perustuu käytännöllisyydelle, sillä mitä pienempi talon ulkovaipan eli ulkoseinien ja katon suhde on talon sisäpinta-alaan, sitä pienempi on hukkaan haihtuvan lämmön määrä. Mitä paremmin talo on eristetty, sitä vähemmän se kuluttaa energiaa. Ulkovaipan ja ikkunoiden ja ovien lämmöneristyskyky onkin ekotalon tärkeimpiä ominaisuuksia. Ekologista ajattelua ja perinteitä kunnioittava Noppa –pientalo on suunniteltu muodoltaan energiatehokkaaksi. Kuva: Avanto arkkitehdit / www.avan.to

3. MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA-, PASSIIVI- TAI PLUSENERGIATALO? Uudet energiaa säästävät rakennukset luokitellaan matalaenergia-, passiivi- ja plusenergitaloihin. Matalaenergiatalo on rakennus, jonka lämmittämiseen tarvitaan 25 prosenttia vähemmän energiaa kuin vuoden 2010 normit täyttävä tavallinen talo tarvitsisi. Matalaenergiatalo on hyvin eristetty ja sen ilmanvaihtojärjestelmään kuuluu tehokas lämmön talteenotto. Uudet rakennukset luokitellaan niiden energiatehokkuuden mukaan. Suhteessa vanhaan rakennuskantaan ne ovat huomattavasti energiatehokkaampia.

MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA-, PASSIIVI- TAI PLUSENERGIATALO? Passiivitalo on vielä matalaenergiataloakin energiatehokkaampi. Passiivitalo pysyy lämpimänä lähes pelkästään asukkaista ja kodin koneista vapautuvan hukkalämmön avulla ja vain pakkasilla on tarvetta lisälämmitykseen. Passiivitalo on hyvin tekninen, mutta silti asukkaalle helppokäyttöinen. Paksut seinät tekevät sisätilasta hiljaisen, ja talo tuntuu niiden ansiosta ryhdikkäältä ja luotettavalta. Taustalla olevan vanhemman rakennuksen ja etualalla olevan passiivitalon ero lämmöneristyksessä tulee hyvin esille tässä lämpökamerakuvassa. Kuva: wikipedia / Gralo

MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA-, PASSIIVI- TAI PLUSENERGIATALO? Passiivitaloja on Keski-Euroopassa ja Ruotsissa rakennettu jo useita tuhansia – Suomessa verrattain vähemmän. Voimme kuitenkin vielä kääntää hitautemme voitoksi, sillä voimme välttää yleisempiä muualla tehtyjä virheitä. Etenkin ruotsalaisesta passiivirakentamisesta kannattaa ottaa oppia, sillä ovathan ilmasto-olosuhteemme melko samanlaiset. Pitkät räystäät ja parveke estävät aurinkoa kuumentavasta Lindåsin passiivitaloa kesäisin. Talvella aurinko pääsee paistamaan sisään asuntoihin samalla lämmittäen niitä.

MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA-, PASSIIVI- TAI PLUSENERGIATALO? Plusenergiatalo tuottaa enemmän energiaa kuin se ehtii kuluttaa. Plusenergiatalo on yleensä huippuenergiatehokas passiivitalo, johon on liitetty oma energiantuotanto-järjestelmä kuten aurinkopaneeleja. Jos sähköä tuotetaan talossa liikaa, ylimääräinen sähkö syötetään valtakunnan verkkoon. Esimerkiksi kuvan saksalaistalon asukkaat tienaavat keskimäärin 200 € kuussa myymällä katon sähköpaneeleilla tuotettua sähköä Suomessa on muutamia plusenergiataloja kehitteillä. Plusenergiatalo tuottaa enemmän energiaa kuin se ehtii kuluttaa. Kuva: Pekka Hänninen

4. RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN Rakennuspaikan valinta – silloin kuin se on mahdollista – ja käsittely vaikuttavat huomattavastikin talon ja sen asukkaiden ympäristölle aiheuttamaan kuormaan. Liikenne päästöineen on näistä rasitteista suurin: henkilöauton käyttö voi viedä jopa enemmän energiaa kuin talon lämmitys. Turhaa liikennettä on siis syytä välttää, ja talo kannattaa rakentaa palvelujen kuten kauppojen ja koulujen lähelle. Asumisen ekotehokkuus ei ole vain rakentamiseen liittyvää - myös liikenne ja liikkuminen on huomiotava kokonaisuudessa. Kuva: Pekka Hänninen

RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN Rakennuspaikan pienilmasto vaikuttaa osaltaan myös talon lämmitystarpeeseen. Suojainen etelärinne on parempi kuin varjoisa, tuulinen tai kostea paikka. Pihan käsittelyllä voi vaikuttaa paikalliseen luonnonmoninaisuuteen. Rehevä, luonnonmukainen piha tarjoaa elinympäristön huomattavasti useammalle lajille kuin kynitty nurmikko. Oma ryytimaa taas lisää talon omavaraisuutta ja ekologisuutta. Bruno Eratin suunnittelema Villa Solbranten on rakennettu 1978. Se on Suomen ensimmäisiä ekotaloja. Kuva: Bruno Erat

RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN Ekotalon tilasuunnittelu hyödyntää auringon luonnollista energiaa. Oleskelutilat sijoitetaan auringon puolelle. Talviaurinko pääsee lämmittämään oikein suunnattujen ikkunoiden kautta sisätilojen rakenteita. Rakenteisiin varastoitunut lämpö säteilee yöllä huonetiloihin. Vähemmän lämpöä tarvitsevat tilat, kuten vaate- ja makuuhuoneet, sijoitetaan puskurivyöhykkeeksi talon pohjoispuolelle. Tätä kutsutaan aurinkoenergian passiiviseksi hyödyntämiseksi.   Esimerkki passiivisen aurinkoenergian hyödyntämisen huomioimisesta taloa suunniteltaessa. Piirros: Mikael Westermark

RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN Aurinkoenergian passiivinen hyödyntäminen on harvoja lämmitysmuotoja, jotka eivät vaadi juurikaan lisäinvestointeja, ja joiden suunnittelu on arkkitehdin käsissä. Passiivista aurinkoenergiaa hyödyntävässä rakennuksessa kesällä liika kuumeneminen estetään kasvillisuuden, räystäiden, kaihtimien tai markiisien avulla. Esimerkiksi lehtipuu on myös loistava aurinkosuoja, joka toimii myös talvella. Kesällä puu varjostaa lehdillään ja talvella, kun lämpöä tarvitaan, se päästää auringon lämpösäteilyn lävitseen, kun lehdet ovat varisseet. Eko-Viikki Helsingissä on yksi kotimaisia ekologisen rakentamisen koekenttiä. Talot on suunniteltu ja suunnattu auringon valo huomioon ottaen. Kuva: Pekka Hänninen

4. ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET Päiväys / Esityksen nimi 4. ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET Kotona olleessaan ei aina tule miettineeksi, että nykyaikaiseen asumiseen liittyy tiettyjä vaikeasti ohitettavia välttämättömyyksiä. Asuminen ilman sähköä, juoksevaa vettä, lämmitystä ja jätehuoltoa on toki mahdollista, mutta nykypäivän ihmiselle yleensä etenkin kaupungeissa ja taajamissa asuessa erittäin hankalaa.

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET – SÄHKÖ Vain häviävän pieni osuus kotitalouksista on sähköverkon ulkopuolella. Arki ilman sähköä tuntuisikin nykyisellään lähes mahdottomalta. Sähkön osuus pientalon energian kulutuksesta on kolmannes ja vaikka yksittäisten laitteiden energiatehokkuus paranee, sähkön kokonaiskulutus kuitenkin kasvaa jatkuvasti erilaisten laitteiden määrän lisääntyessä.   Katkaisijalla varustettu jakorasia sammuttaa laitteiden virran-säästötilan - virransäästötilassa olevat laitteet aiheuttavat keskimäärin 10% kotitalouksien sähkölaskusta. Kuva: Pekka Hänninen

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET – VESI Veden johtaminen, puhdistaminen ja varsinkin lämmittäminen kuluttavat energiaa. Keskiverto kansalainen kuluttaa vuorokaudessa 155 litraa vettä, josta 45 prosenttia on lämmintä. Lämpimän käyttöveden osuus jokapäiväisestä energiankulutuksestamme on merkittävä. Normaalisti rakennetuissa uusissa taloissa lämpimän käyttöveden osuus on viidennes koko talon energiakulutuksesta. 150 yhden litran tölkkiä on lähellä yhden ihmisen päivittäisen vedenkulutuksen keskiarvoa. Lämpimän veden osuus on huomattava.

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET – VESI Erittäin vähän muuten energiaa kuluttavan passiivitalon kokonaisenergiankulutuksesta se voi olla peräti suurempi kuin huoneiden lämmittämisen ja sähkön osuus. Lämpimän veden säästeliäs käyttö on erityisen tärkeää. Vettä käytettäessä on myös hyvä muistaa, että lähes kaikki kotona käytetystä vedestä päätyy lopulta viemäriin, muuttuen siten jätevedeksi. Myös jäteveden käsittely kuluttaa energiaa. Tutustu veden kulutukseesi: http://www.vesikoulu.fi/ Ruotsalaisessa Vaxön ekokylässä jätevedet käsitellään paikallisesti. Ruoikko etualalla on osa jätevesin luonnonmukaista puhdistusjärjestelmää. 

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET – LÄMMITYS Suomessa jokaisessa ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetussa talossa on jonkinlainen lämmitysjärjestelmä. Pattereissa kiertävä lämmin vesi on saatettu lämmittää öljyä polttamalla, kaukolämpöä hyödyntämällä tai lattialämmitys saattaa toimia sähköllä. Lämmin ilma voi virrata myös taloon lämpöpumpusta. Jotkin omakotitalot voivat lämmitä myös puuta tai pellettejä polttamalla. Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän valinta vaikuttavat nekin talon kokonaisenergiakulutukseen. Biopolttoaineidein, kuten puun, ei katsota aiheuttavan hiilidioksidipäästöjä. Kuva: Pekka Hänninen

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET – LÄMMITYS Jokainen lämmitysjärjestelmä kuluttaa energiaa ja aiheuttaa suoraan tai välillisesti päästöjä. Kotimaiset uusiutuvat energiamuodot ovat vähiten ympäristöä kuormittavia auringon lämpösäteilyn hyödyntämisestä puhumattakaan. Puusta ja muista biopolttoaineista ei katsota aiheutuvan kasvihuonepäästöjä, koska uudet kasvit sitovat ilmasta takaisin sen hiilen, jota edellisten polttaminen on aiheuttanut. Asennettujen lämmitysjärjestelmien hiilidioksidipäästöjä (g/kWh): Aurinkolämmitys 10 Sähkölämmitys 270–900 Öljylämmitys 267 Kaukolämpö 218 Pellettilämmitys 30 Maalämpöpumppu 120 Ilmalämpöpumppu 200–280

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET – JÄTTEET Kotitalous jätteiden osuus valtakunnan kasvihuonekaasupäästöistä on vain parin prosentin luokkaa, mutta henkeä kohden laskettuna ne aiheuttavat kuitenkin keskimäärin noin 500 kilon hiilipöllähdyksen. Siksi lajittelu on tärkeätä ja sen merkitys tulevaisuudessa tulee kasvamaan. Kotitalousjätteiden kierrätystä. Kuva: Pekka Hänninen

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET – JÄTTEET Lajittelemattomina kaatopaikalle päätyessään ruoantähteet, vaatteet, paperi ja muut orgaaniset ainekset mätänevät, jolloin hapettomassa tilassa syntyy metaania. Metaani on hiilidioksidia parikymmentä kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu ja kasvihuonepäästöjä syntyy yli jätteiden oman painon. Lajittelu ja kierrättäminen ovat siis todellisia ympäristötekoja! Esimerkkejä jätteiden hiilidioksiidipäästöistä: A                   B Biojäte                                 84                  109 Tekstiilit                               10                   30 Paperi ja pahvi                    90                   270 Pienmetallit                         12                   56 A Keskivertokuluttaja tuottaa vuodessa jätettä (kg) B Kaatopaikkajätteen hiilidioksidipäästöt (kg CO2-ekv)

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET – JÄTTEET Maapallon luonnonvarat hupenevat. Lisäksi neitseellisistä raaka-aineista valmistettujen esineiden kuten lasi- ja alumiinipurkkien tuottaminen kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin kierrätysmateriaaleista valmistaminen. Tulevaisuudessa lajittelun merkitys korostuu entisestään – toivottavasti myös talojen rakentamisessa kierrätetyn materiaalin osuus tulee yleistymään entisestään. Pullojen uusi elämä rakennusmateriaalina.