Itämeren vaiheet Timo Peuraniemi Itämeren alueen järvi- ja merivaiheiden vuorottelusta viimeisen jääkauden jälkeen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Grönlanti.
Advertisements

Kyläradio Koulutus Kuinka teen paremmin • Puhu yksityiskohdista – ei yleisestä • Anna kuuntelijoille kuvia • Aloita aina parhaalla palalla.
Globaaliin maankäyttöön liittyviä näkökohtia Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastopaneelin tiedotustilaisuus
Maapallon lämpeneminen
Tutkimme lähialuetta Joensuun normaalikoulun 9A jääkausiretkellä tutkimassa maastossa jääkauden merkkejä. Luokassa opiskeltu asia yhdistettiin retkellä.
helenarimalimankkaankoulu 2009
Sri Lanka.
SAARENSALMEN RANTA-ASEMAKAAVA-ALUE
Paine p.
JÄÄKAUSI KERTAUSTA.
Maapallo – ihmisen koti
Makea vesi Vesikriisi on merkittävä ongelma monin paikoin globaalia Etelää. Monet suuret joet, kuten Rio Grande (USA), Niili (Egypti) Indus (Pakistan)
SUOMI – JÄRVIEN JA JOKIEN MAA
Työ,ja teho.
Työ, teho ja yksinkertaiset koneet
Itämeren tulevaisuus – jäätön, suolaton ja tulviva meri ?
Ennakkomaksut Saadut ennakkomaksut Maksetut ennakkomaksut Muut ennakot
Km Suomi Kappale 2. Pohjoismaitten kallioperä
MAAPALLO HALTUUN.
Tiheys.
Tilavuus.
Tilavuus.
Olomuodon muutokset ominaislämpökapasiteetti c = aineen ominaisuus, kuinka paljon aine voi luovuttaa / vastaanottaa lämpöenergiaa (Huom! Kaasut vakiopaine/vakiotilavuus)
Puheenvuoro ilmastofoorumissa Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta
ANTIIKIN KREIKAN TIEDE
Suomalainen mount everestillä
Mistä tuli suomalainen?
Hollola Hallinnollisesti Hollola kuuluu Lahden kaupunkiseutuun ja Lahden seutukuntaan. Hollolan naapurikunnat ovat pohjoisessa Asikkala (38 km), idässä.
helenarimalimankkaankoulu 2009
Etelä-Korea Korea, on valtio Aasiassa.
Viikingit Suomen rannikolla
Kappale 2.
Hansaliitto.
ILMASTONMUUTOS.
Ilmastonmuutos.
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto? Sään vaihtelut johtuvat tuulten ja merivirtojen muutoksista –Vaikuttavina tekijöinä pinnanmuodot, sijainti pohjois-etelä.
Muinaisranta.
Vuorovesi.
ISLANNIN LUONNONOLOT.
MAB3 prosenttilasku.
Vesi ja sen riittävyys muuttuvassa maailmassa Proseminaari esitys 2010 Anna-Kaisa Karppanen.
Tsunami.
SUISTOT.
ILMASTO. Ilmastojen vaihtelut pitkän ajan muutokset: –Auringon aktiivisuus –Maan radan ja akselikaltevuuden muutokset –mannerlaattojen liikkeet merivirrat,
MAANKOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLKEEN
Maankohoaminen ja sen vaikutukset Perämerellä Aune Rummukainen kevät 2013.
Salpausselät reunamuodostumana Jukka-Pekka Palmu ja Matti Saarnisto.
Kairo. Maantiede ja ilmasto Egyptin pääkaupunki Sijaitsee pohjois-Egyptissä Niilin rannalla 30°3’N, 31°14’E Aikavyöhyke UTC+2 Kuudenneksitoista suurin.
Islantilaista luontoa Aldeyjarfoss Kuva on Aldeyjarfossin alueelta. Islannissa on paljon vesiputouksia sillä jääkausi on muokannut islannin maata rajusti.
NORJA TIETOJA NORJASTA  Norjassa on paljon vuoria ja meriä.  Norjassa sataa paljon vettä.  Norjalaiset ovat hyviä talviurheilu lajeissa, koska siellä.
SANO EI JÄÄKAUDELLE Kampanjan järjestää Pelastakaa jääkarhut ry (Riku, Jonne, Joose, Matias, Riku Savikko)
4.1 PLANKTON 7. BIOLOGIA. 73 % Maan pinta-alasta on veden peittämää Mistä päin maapalloa ilmakuva on otettu?
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
Luku Kauppa siirtyy Välimereltä Atlantille, s. 116–120
Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen sodan jälkeen
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto?
Saksa ja Yhdysvallat haastavat Englannin
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
ILMASTONMUUTOS.
Punkaharjun vaihtoehtoiset kehittämismallit
Maaperä Tekijä:Minä.
Trooppiset hirmumyrskyt
My Home . By:Ines.N.
13. Ilmastonmuutos.
Salpausselät reunamuodostumana
Pietarsaari ( Jeppis ).
Veden kiertokulku.
Ilmastonmuutos ja tulvariskit Kokemäenjoella v. 2050
Pohjois-Suomi tilastoissa Seurantakomitea, Helsinki
AFRIKKA s
Esityksen transkriptio:

Itämeren vaiheet Timo Peuraniemi Itämeren alueen järvi- ja merivaiheiden vuorottelusta viimeisen jääkauden jälkeen

Syynä järvi- ja merivaiheille: 1)Mannerjään sulaminen 2) Maankohoaminen 3) Valtameren pinnan nousu

Baltian jääjärvi 13000 - 11600 v sitten Glasiaalijärvi Alussa jääjärvellä lienee ollut Keski - Ruotsissa lasku-uoma Atlanttiin, se kuivui maankohoamisen myötä Välillä ilmasto viileni  I Salpausselkä syntyi (Dryaskausi)

Mannerjään sulaminen lopetti jääjärvivaiheen Noin 11 590 v sitten jää reuna oli Keski -Ruotsissa Billingenin vuoren pohjoispuolella Alueelta paljastui perääntyvän jäätikön reunan alta alavaa maata  syntyi Närken-salmen kautta yhteys Atlanttiin Vettä alkoi virrata Atlanttiin ja jääjärven pinta aleni nopeasti noin 26 - 28 m Suolaista merivettä alkoi myöhemmin virrata glasiaalijärveen Jääjärvivaiheen lopun ajoitus mahdollista lustosavien avulla (suolaisessa vedessä lustot syntyvät huonosti).

Yoldiameri 11 600 -10 800 v sitten Syntyi yhteys Atlanttiin Närken salmen kautta Vesi tuli suolaiseksi Suomen rannikolla noin 300 v Närken salmen syntymisen jälkeen Suolaisuuden kasvua osoittaa Yoldia arctica simpukka ja savikoiden kerrosten puuttuminen

Yoldiameri Maankuoren isostasia alkoi palata  Pohjoisessa maa alkoi kohota  Närken salmi mataloitui Yoldiameren aikaan Itämeren eteläosa oli kuivaa maata ja sen aikaiset merenrannat ovat nykyään 50-60 m merenpinnan alapuolella

Mitä on isostasia? Jäätikkö painaa

Kuori antaa myöten

Myös laitaosat voivat kohota Paino

Ancylusjärvi 10800 – 9000 v sitten Maankohoamisen seurauksena Närken-salmi katosi Jäätikön sulamisvedet ja maankohoaminen nostivat vedenpintaa Salpausseläm eteläpuolella 10 m

Ancylusjärvivaiheen loppu Valtameren pinta kohosi Maankohoaminen pohjoisessa ”kallisti” Itämeren allasta etelää kohden Vesi kohosi niin korkealle, että Tanskan salmiin avautui Dana-joki Atlanttiin  Litorina-meri

Isobaasit kertovat maankohoamisesta Isobaasi = maankohoamisen tai laskeutumisen samanarvonkäyrä Eteläisellä Itämerellä maankohoamista ei tapahtunut. Glasiaalijärven kohdalla mannerlaatta oli painunut glasiaali-isostasian vuoksi

Litorina-meri n 8000 - 3000 v sitten

Litorina-vaiheen loppu -Litorinameren pinta laski vähitellen -maankohoamisen seurauksena Suomen länsirannikolla paljastui uutta maata vedenpinta laski (= regressio) -Helsingistä itään hitaamman maankohoamisen seurauksena vesi peitti uudelleen jo paljastuneita maa-alueita, meri voitti alaa =transgressio (Itämeren allas ”kallistui” itään päin) -Maankohoaminen on pienentänyt Itämeren pinta-alaa ja virtaamaTanskan salmissa on vähentynyt Itämeren saliniteetti Litorinamerta pienempituleeko Itämerestä makean veden allas?

Tulevaisuus? Väheneekö suolaisen veden tulo Tanskan salmissa? Lähteet: Marjatta Koivisto: Jääkaudet Veli-Pekka Salonen et al. Käytännön maaperägeologia Piirrokset Timo Peuraniemi