Uuteen metsäsuunnittelujärjestelmään kohdistetut vaatimukset Mikael Wathén

Haastattelut on pidetty  Tornator  Metsähallitus  UPM-Kymmene  Tapio ja metsäkeskukset  Metsämannut

Osakkailla erilaiset tarpeet 1/2 Vaikka osakkaat toimivat samoissa metsä- suunnittelutehtävissä, erot ovat huomattavia.  kuka:  omistaa kohdemetsät  suunnittelee toimenpiteet  tekee päätökset  toteuttaa toimenpiteet  kaikilla käytössään omat:  maastotiedonkeruumenetelmät  räätälöidyt tietokanta- ja käyttöliittymäratkaisut

Osakkaiden erilaiset tarpeet 2/2  Metsäkeskuksilla omia erityishankkeita  luonnonhoitohankkeet  ympäristötuki  luonnonarvokauppa  erityisalueiden suunnittelu / taajamametsät  Metsähallituksella usean kuvion paikkaan ja aikaan sidottuja käsittelyrajoituksia, pienalueiden hoito  vaatii spatiaalista optimointia  Yrityksillä ainakin IFRS/IAS-tasearvon laskenta

Periaatteet järjestelmän kehittämisessä 1/3  projektissa tuotetaan erillisiä, kevyitä, helppokäyttöisiä ohjelmamoduuleja, jotka osakkaat liittävät olemassa oleviin järjestelmiin ja käyttöliittymiin  moduulit käyttävät olemassa olevia ja vaihtelevia lähtötietomuotoja  käyttötapauksille muodostetaan niistä riippuen erilaisia laskentarutiineja  moduulit lukevat ja kirjoittavat olemassa oleviin tietokantoihin  kaikkia ohjausparametreja pitää voida säätää itse sekä paikallisesti että ajallisesti  ehdotus: toteutetaan arvo- ja sääntötietokannat, joihin tiedot voidaan tallentaa erilaisten käyttöliittymien kautta

Periaatteet järjestelmän kehittämisessä 2/3  käsittelysäännöt vaihtelevat  ne on määriteltävä osakaskohtaisesti, projektissa kuitenkin toteutetaan Tapion hyvän metsänhoidon suositusten mukaiset käsittelysäännöt järjestelmään esimerkiksi  tarvitaan selkeä laskennan edistymisen ja virheiden kirjanpito, laskenta viedään kuitenkin aina läpi ongelmakuvioista huolimatta  kaikkea ei tarvitse sulloa samaan muottiin, esimerkiksi eritasoista ja -lähteistä tietoa pitää pystyä käyttämään sellaisenaan, ei muunnettuna ja ennustettuna vakiomuotoiseksi

Periaatteet järjestelmän kehittämisessä 3/3  huomio sopivan kokoiseen laskennan mitoitukseen ja tarkkuuteen kussakin laskentatehtävässä  käyttäjään kohdistuvat rajoitteet pois  järjestelmää voi soveltaa laajasti, samalla kuitenkin virheiden mahdollisuus kasvaa  käyttäjän osattava käyttää, käytön oltava teknisesti helppoa  uusia malleja ei järjestelmää varten kehitetä, vaihtoehtoisten mallien vertailu ja kalibrointi sekä muualla kehitettyjen mallien käyttöönotto järjestelmässä tehdään yksinkertaiseksi

Esitetyt käyttötapaukset 1/3 Ajantasaisen (puulaji- ja puusto-ositteittaisen) kuviotiedon muodostaminen (nykytilan laskenta)  tarkistusmittauskoealatiedoista  relaskooppikoealatiedoista  metsikön keskitunnuksista  eritasoisista kuvatulkinta-aineistoista  puittainen laserkeilainaineisto  regressiomenetelmällä saatu laserkeilainaineisto  hakkuukoneen keräämistä puustotiedoista yhdistettynä kuljettajan relaskooppihavaintoihin  tehdyt toimenpiteet simuloiden

Esitetyt käyttötapaukset 2/3 Metsikön kehityksen ja käsittelyvaihtoehtojen simulointi Käsittelyvaihtoehtojen optimointi määriteltyjen hintojen ja sääntöjen mukaan edelliskohdan vaihtoehtojen pohjalta; LP ja GP Metsän arvon määrittäminen  nykyarvo eri määritysmenetelmillä  vuotuinen kassavirtalaskelma simuloiden tämänhetkisistä kuviotiedoista  vuotuinen kassavirtalaskelma simuloiden kaukokartoitusaineistosta määritellyillä kuviotiedoilla

Esitetyt käyttötapaukset 3/3 IFRS/IAS-tasearvon laskenta Erityishankkeiden laskennat  luonnonhoitohankkeiden laskenta  ympäristötuen määrittäminen  luonnonarvokauppa  erityisalueiden suunnittelu / taajamametsät Erilaiset tulosteet kuten tilakohtainen suunnitelma ja aluetason summatunnusten laskenta perustuvat muiden ohjelmamoduulien hyväksikäyttöön

Vaaditut ominaisuudet  puutavaralajien vapaa määrä ja dimensioiden määrittely (laatuluokat?)  hintaskenaariot puutavaralajeittain ja työlajeittain oltava mahdollisia  laskentakorkokannan vapaa määrittely, muutos ajassa ja sovelluskohteiden mukaan  spatiaaliseen optimointiin (esimerkiksi vuosittaiset leimikkokeskittymät) pitää saada uusi toimiva ratkaisu  järjestelmä ehdottaa valmiita toimenpideketjuja eli huomioi toimenpiteen seurausvaikutukset

Kysymyksiä keskusteltavaksi  Miten runkolukusarjojen muodostusta voidaan ohjata? Voidaanko vanhaa runkolukujakaumatietoa saada, tallentaa ja hyväksikäyttää?  Missä tilanteissa käytetään puukohtaisia ja missä metsikkökohtaisia kasvumalleja?  Miten jättöpuut ja suojakaistat otetaan huomioon kertymälaskuissa?  Onko tarvetta järjestelmän soveltamiseen Suomen ulkopuolella (Ruotsi, Venäjä ja Baltian maat)? Onko tällaiseen mitään mahdollisuuksia projektin puitteissa?

Lähtötietojen puutteet tai mallien viat eivät ole järjestelmän ongelmia.