Makupalat.fi: Miksi linkkihakemistoja taas tarvitaan? Nina Granlund, 1.7.2019

Historiaa Alkuperäiset Hämeenlinnan kirjaston Makupalat (1995/6) ja Kirjastot.fi:n Linkkikirjasto (1996) syntyivät aikana, jolloin netin käyttö oli uutta ja hakukoneet alkeellisia. Alettiin koota hakemistoja tärkeistä linkeistä. Hakemistot yhdistettiin 2013. Tuolloin käytiin läpi tarve ja analysoitiin, tarvitaanko hakemistoa enää.

Hakemiston tarve Google on kätevä hakukone. Myös rajaukset ja erikoishaut mahdollisia. Wikipediaan kerätään tietoa. Mutta: Googlea käytetään yleensä perushakuna. Haun rajaukset ja esim. Google Scholar eivät ole perustiedonhakijoille tuttuja. Nuoret, seniorit, maahanmuuttajat ovat vaikeuksissa. Valtava hakutulos, jossa on mitä tahansa materiaalia, ei ole helppo hallita.

Hakemiston tarve Wikipediassa, ainakin Suomessa, on häilyvän tasoista materiaalia, tiedonhakijan täytyy osata arvioida luotettavuus. Wikipedia on hakuteos, syvällisempi tiedontuottajien materiaali on tärkeää. Wikipedian sisältö muuttuu jatkuvasti, artikkelin tiedot voivat vaihtua. Kirjaston asema yhteiskunnassa ja yleisön palvelijana. Haluammeko luopua osaamisestamme ja sen näyttämisestä? Tiedonhaku ja lähteiden arviointi on kirjaston perustehtävä.

Kirjaston velvollisuus: Laki yleisistä kirjastoista 29.12.2016/1492 Vuoden 2016 kirjastolaissa määritellään yleisen kirjaston tehtävät. Yleisen kirjaston tehtävänä on: tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; edistää lukemista ja kirjallisuutta; tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.

Kirjaston velvollisuus Laissa mainitaan pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin. Makupalat.fi on kokoelma valikoituja kulttuurisisältöjä ja tiedonlähteitä, joihin kansalainen voi luottaa. Yhtenä tehtävänä on ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa. Makupalat.fi on monipuolinen ja uudistuva verkkoaineiston kokoelma. Yleisen kirjaston tulee tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon. Hakemisto sisältää valmiin valikoiman verkkolähteitä, se siis on tietopalvelua, aineisto on valikoitua, joka ohjaa ja tukee tiedon hankintaa ja käyttöä. Makupalat.fi takaa kirjaston tietopalvelussa työskentelevälle tiedonlähteiden tuntemuksen ja helpon uusien lähteiden seuraamisen. Kokoelmassa on pohjana mediakritiikki, jolloin se sellaisenaankin opastaa medialukutaitoon. Lisäksi aiheesta on erikoispaketti.

Hakemiston lisäarvot: käytettävyys Kirjaston tuottama linkkihakemisto on luotettava, helppokäyttöinen palvelu. Materiaali on kuvailtu: kerrotaan nimen lisäksi julkaisija, kuvaillaan sisältöä lyhyellä tekstillä ja asiasanoilla sekä Ykl-luokalla. Jo näistä näkee, onko materiaali minulle kiinnostavaa. Aiheenmukainen järjestäminen tuo materiaalin selailtavaksi. Haku toimii monella tavalla: perushaku tuo esiin listan aiheita, asiasanoja ja nimiä, tarkassa haussa voi hakea useammalla asiasanalla. Perushaun tuloksessa voi rajata hakua asiasanalla, kielellä, julkaisijalla. Myös aihelistaus, asiasanalistaus, julkaisijalistaus ja luokkalistaus ovat käytettävissä hakuina. Kokoelmat sisältävät paketteja aiheista eri näkökulmista.

Erikoistieto: lakitieto, lääketiede, tilastot… Tiedonlähteen arviointi on vaikeaa, vaatii alan asiantuntemusta. Tietokannat eivät ole tuttuja. Onko tietoa? Mitä tietoa on missäkin? Yksinkertainenkin arviointi vaatii taustatietoa ja yleissivistystä. Jos et tiedä mitään lainsäädännöstä, et välttämättä ymmärrä, mitä löysit Finlexistä, vaikka hakutulos on edustava ja relevantti. Miten onnistuu monimutkaisempi oman tiedontarpeen analysointi ja oikean tiedonlähteen löytyminen?

Verkon muutos Verkkotiedon tuottaminen lisääntyy. Indeksoitavaa sisältöä on enemmän ja enemmän. Näin ollen myös arvioitavaa sisältöä on enemmän ja enemmän. Verkossa hakutuloksen määräävät muut asiat kuin tiedonlähteen luotettavuus ja relevanssi, kuten esim. kaupalliset tekijät, ja taloudellinen yhteistyö (Google, Facebook, Whatsapp), rahalla ostettu näkyvyys. Valheellinen uutisointi, häiriköinti, nettihuijaukset lisääntyvät.

Verkon muutos Luotettavan tiedon arviointi on jo nyt vaikeaa. Se muuttuu entistä vaikeammaksi, mitä enemmän myös muunlainen vaikuttaminen keskittyy verkkoon. Jos poliittista vaikuttamista verkossa toteutetaan valeuutisin ja trollein, luotettavan tahon toimittama kokoelma, esim. lakitiedosta on suorastaan korvaamaton palvelu kansalaiselle.

Kohderyhmät Tiedonhakijat, joille relevantin tiedon löytäminen tuottaa vaikeuksia. Tiedonhakijat, jotka eivät halua tai pysty arvioimaan tiedonlähteen luotettavuutta itse. Tiedonhakijat, jotka haluavat kokoelman luotettavia tiedonlähteitä. Seniorit, koululaiset. Henkilöt, joiden kielitaito ei riitä arviointityöhön (suomi tai muut kielet äidinkielenä). Mutta myös kuka tahansa meistä!