TEHTÄVÄ s. 95.

Slides:

Advertisements

Samankaltaiset esitykset

Otto Von Bismarck ja Saksan ulkopolitiikkaa

Advertisements

Länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikka

Hitlerin ulkopolitiikkaa – kysymyksiä:

Kysymyksiä: Mitä alueita Hitler valtasi ennen maailmansodan alkua?

NEVILLE CHAMBERLAIN Saku Huhmo 2B. Nuori Neville Chamberlain.

Kommunismin romahdus ja kylmän sodan loppu:

Maailmanpolitiikkaa: Kansainliitto:

Neuvostoliiton ulkopolitiikka:

Toinen maailmasota Vaiheet:

Autonomian ajan alku: Miksi Suomi joutui Ruotsin vallan alta Venäjän valtaan? Millaiseksi Suomen asema osana Venäjää muotoutui? Miksi Suomi sai erityisaseman.

Kylmän sodan kriisejä.

Kylmä sota – Yhdysvallat vastaan Neuvostoliitto

Kylmä sota Kahden valtion välinen valtataistelu, lähes sotatila, jossa ei käytetä suoria sotilaallisia toimia. Turvaudutaan propagandaan, vakoiluun, taloudellisiin.

Suomen ulkopolitiikan linjat toisen maailmansodan jälkeen

Toinen maailmansota AIKAJANA.

Tilanne kesäkuussa 1914 oli erittäin jännittynyt

Kohti toista maailmansotaa

I Maailmansota s. 32-.

KYLMÄ SOTA KANSAINVÄLISET SUHTEET. USA NEUVOSTO- LIITTO NATO VARSOVAN LIITTO RAUTAESIRIPPU KAPITALISMI MEILLÄ MENEE HIENOSTI. USA SORTAA TYÖLÄISIÄ. APUA!

Jatkosodan vaiheet Kesä 1941 Joulukuu 1941 Kesäkuu 1944 Syyskuu 1944

2. maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. 2. MAAILMANSOTA LIITTOUTUNEET Iso-Britannia (1939) Ranska (1939) Neuvostoliitto (1941) Yhdysvallat (1941) Kiina.

Toinen maailmansota. Miksi? ● Versailles'n epäonnistunut rauha – Uudet rajat olivat mielivaltaisia häviäjien kannalta ● Esim. sudeettialueet – Hävinnyt.

Sodan alku Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan. Ranska ja Iso- Britannia julistivat 3. syyskuuta Saksalle sodan, joka tunnetaan toisen maailmansodan.

Tie kohti talvisotaa. 1) Lähtökohta Kokemattomuus; ei ulkopoliittisen ajattelun perinnettä Tavoitteena turvallisuuden lisääminen idän suhteen, mutta keinoista.

Suurvaltaroolia vierastava Saksa, siitä haaveileva Venäjä ja Euroopan turvallisuus Professori emeritus Seppo Hentilä Oulun Paasikivi-seurassa

Kansainvälisten suhteiden tutkimus = Maailmanpolitiikka = Kansainvälinen politiikka Tutkii ”ylikansallisia” suhteita, eli valtioiden/järjestöjen (esim.

KANSAINVÄLISET SUHTEET

12 Koko Euroopan sota s. 85–91.

Suomi toisessa maailmansodassa

Suomi toisessa maailmansodassa

Toinen maailmansota syttyy

Suomen ulkopolitiikka maailmansotien välillä

maailman (ja siis Suomenkin) historiaa v

SUOMEN ULKOPOLITIIKKA SOTIEN VÄLISELLÄ KAUDELLA JA 30 -LUVULLA

Saksan aluelaajennukset ennen toista maailmansotaa - kartta sivu 71

s. 21 pilakuva Irakin sodasta Tulkitse kuvan sanoma.

Kekkosesta Euroopan unioniin ( )

10 Hitler saa sotansa s. 72–77.

Kristinusko nykyajalla

Aineisto on vapaasti muokattavissa

Suomen ulkopolitiikan linjat sodan jälkeen

Luku Suomi toisessa maailmansodassa s

NAPOLEONISTA HITLERIIN

Ohjeita tehtävän tekemiseen

Kansainvälinen politiikka 1920-luvulla

Toinen maailmansota

11 Suomi talvisodassa s. 80–84.

Liittoutuneet laittavat akselivallat ahtaalle

Suomi irtautuu sodasta

15 Aseet vaikenevat s. 103–110.

Kustaa II Aadolf Ruotsin kuninkaana

Kansainvälisen politiikan käsitteistöä

Kylmän sodan rintamalinjat

Luku Nuori tasavalta, s. 102–106

Kylmän sodan rintamalinjat

Suomen historian käännekohtia

KANSAINVÄLISET SUHTEET

Vaaran vuodet ( ) Vaaran vuodet, koska pelättiin

Ajoita pilakuvat ja laita ne aikajärjestykseen

11. Tie toiseen maailmansotaan

S Karhulan lukio (ANP) Toinen maailmansota s Karhulan lukio (ANP)

Maailmansoten välinen aika ja toinen maailmansota

Ensimmäisen maailmansodan seuraukset

11. Kaksinapainen maailma

Metsäteollisuuden työvoima

I MAAILMANSOTA Mitä sodassa tapahtui? -Vuonna 1917

VENÄJÄN VALLANKUMOUS 1917.

VERSAILLES`n RAUHA 1919.

9. Tie toiseen maailmansotaan

Esityksen transkriptio:

TEHTÄVÄ s. 95

Tehtävä s. 95 Alla on kaksi dokumenttia 1930-luvun lopusta. Mihin Historian tapahtumiin dokumentit liittyvät? (8 p) Mitkä olivat Iso-Britannian ulkopolitiikan tavoitteet 1930-luvun lopulla? (8 p) Arvioi toiseen maailmansotaan johtanutta kehitystä länsivaltojen, Saksan ja Neuvostoliiton näkökulmista. (14 p)

a) A. Münchenin sopimus 1938 -Tsekkoslovakian sudeettialueet on annettu Saksalle Chamberlain uskoo sopimukseen Hitlerin kanssa → takaa rauhan. B. • Saksa on hyökännyt Puolaan → Sota Chamberlain syyttää Saksaa rauhan rikkomisesta → Hitleriin ei voi luottaa.

→ Rauha ja Manner-Euroopan selkkausten b) Mitkä olivat Iso-Britannian ulkopolitiikan tavoitteet 1930-luvun lopulla? (8 p) A: Myöntyväisyyspolitiikka → Rauha ja Manner-Euroopan selkkausten ulkopuolella pysyminen -Oman Imperiumin turvaaminen B: Saksa oli hyökännyt Puolaan, jolle I-B oli antanut turvatakuut → Saksan aggression pysäyttäminen

c) Arvioi toiseen maailmansotaan johtanutta kehitystä länsivaltojen, Saksan ja Neuvostoliiton näkökulmista. (14 p) LÄNSIVALLAT (Ranska ja Iso-Britannia) Aluksi myöntyväisyyspolitiikka ja pyrkimys välttää sota. -Kummallakin muistissa verinen I MS. -I-B:lla tarve suojella imperiumiaan. Lopulta havahduttiin Saksan valloituspyrkimyksiin -Rajapyykkinä Tšekkoslovakian joutuminen Saksan valtaan keväällä 1939. Turvatakuiden antaminen Puolalle → Sota syyskuussa 1939.

SAKSA Aggressiivinen ulkopolitiikka ja varustautuminen sotaan. Länsivallat näyttivät heikoilta: antoivat periksi Saksan vaatimuksille yksi toisensa jälkeen. Saksan röyhkeys kasvoi. Se miehitti koko Tšekko-slovakian ja ryhtyi vaatimaan Puolan käytävää. Hitler ei uskonut länsivaltojen ryhtyvän sotaan Puolan vuoksi. → Solmi elokuussa 1939 hyökkäämättömyyssopimuksen NL:n kanssa välttyäkseen kahden rintaman sodalta. → Lisäpöytäkirja: Itä-Euroopan jako. → Sota 1.9.1939

NEUVOSTOLIITTO: Neuvostoliitto oli hyvin tietoinen Saksan uhkasta. Neuvostoliiton suhteet länsivaltoihinkin olivat epäluuloiset. -Ideologiset erot. -Länsivallat eivät hyväksyneet Neuvostoliiton vaatimuksia saada käyttää Baltian ja Puolan alueita Saksan hyökkäyksen torjumiseen. Münchenin kokous lisäsi NL:n epäluuloa länsivaltoja kohtaan. → Hyökkäämättömyyssopimus ja etupiirijako Saksan kanssa. → Valmistautuminen sotaan Saksaa vastaan.