Suurvaltaroolia vierastava Saksa, siitä haaveileva Venäjä ja Euroopan turvallisuus Professori emeritus Seppo Hentilä Oulun Paasikivi-seurassa

Esitys aiheesta: "Suurvaltaroolia vierastava Saksa, siitä haaveileva Venäjä ja Euroopan turvallisuus Professori emeritus Seppo Hentilä Oulun Paasikivi-seurassa"— Esityksen transkriptio:

1 Suurvaltaroolia vierastava Saksa, siitä haaveileva Venäjä ja Euroopan turvallisuus Professori emeritus Seppo Hentilä Oulun Paasikivi-seurassa 2.10.2015

2 Kylmän sodan päättymisen seuraukset Euroopassa Laajentuva Saksa – kutistuva Venäjä Yhdistymisen ansiosta Saksasta tuli läntisen Euroopan suurin valtio (Länsi-Saksan 64 miljoonaa plus DDR:n 17 miljoonaa = 81 miljoonaa) Siihen saakka sekä Ranskan että Ison-Britannian asukasluku oli runsaat 60 miljoonaa, eli ne olivat olleet yhtä suuria kuin Länsi-Saksa

3

4 Angst vor Deutschland – onko Saksasta tullut taas liian suuri? Yhdistymistä vastustivat avoimesti myös Ranskan ja Ison-Britannian silloiset johtajat, Mitterrand ja Thatcher ”Istu iso saksalainen! – minähän istun jo” Bonnin tasavallasta Berliinin tasavallaksi Tulisiko siitä kolmas tasavalta vai neljäs valtakunta?

5 Liian suureksi tulemista pelkäsi myös Saksa itse Historian jäljet pelottivat, ja niihin oli ulkopuolisten helppo vedota Saksa oli ollut toisesta maailmansodasta lähtien tarkkailuluokalla Saksa oli talouden jättiläinen ja politiikan kääpiö – ja siihen osaan se ollut erittäin tyytyväinen Thomas Mannin vetoomus toukokuulta 1945: ”Meidän on rakennettava eurooppalainen Saksa, ei saksalaista Eurooppaa”, sai uutta ajankohtaisuutta

6 Vähiten Saksaa taisi 1990-luvun alussa pelätä Venäjä, vaikka se oli joutunut antamaan Saksalle kaikessa periksi – katkerinta oli koko Saksan liittyminen saman tien Natoon (Eipä toki Suomikaan Saksaa pelännyt!) Gorbatshov oli de facto myynyt Itä-Saksan Venäjälle – miljardilainat ja puna-armeijan kotiuttamisesta koituneiden kustannusten maksaminen

7 Eurooppa 1945 Eurooppa 2008-

8 Neuvostoliiton imperiumista vapautuneiden itäisen Keski-Euroopan maiden odotukset olivat kovin ristiriitaiset: Sama Saksa, jota pelättiin, näyttäytyi niille kuitenkin lähes ainoana tulevaisuuden toivona niin poliittisesti, taloudellisesti kuin sotilaallisestikin -siitäkin huolimatta, että toisen maailmansodan aikaiset muistot olivat kipeitä Ryhtyisikö Saksa vaatimaan Puolalta menetettyjä itäisiä alueita takaisin? Entä Tsekinmaan sudeettialueet?

9 Saksalle melkein tyrkytettiin uutta suurvaltaroolia, mutta ei se sitä millään olisi halunnut Esimerkiksi ennen 1990-lukua Saksa ei ollut ottanut vastaan YK:n rauhanturvatehtäviä Vuonna 1990 Persianlahden sodassa, jossa Yhdysvallat ja Venäjä olivat rinta rinnan, Saksa tyytyi pelkän maksumiehen osaan (Saksan ensimmäinen YK-operaatio vasta 1992)

10 Kutistunut Venäjä oli Boris Jeltsinin valtakaudella jatkuvassa alakierteessä Kun Neuvostoliitossa oli ollut 293 miljoonaa asukasta, Venäjällä oli 1991 vain 148 miljoonaa asukasta (nyt noin 141) Suurvallasta jäivät jäljelle oikeastaan vain ydinaseet, ja puna-armeija alkoi muutoin nopeasti rapistua Surutyötä suurvalta-aseman menettämisestä toki Venäjällä tehtiin, mutta lännessä oli etualalla skenaario, jonka mukaan Venäjästä voisi ajan mittaan tulla vakaa demokratia, kunhan se saisi taloutensa kuntoon

11 Länsivallat käsittelivät Venäjää enemmän tai vähemmän silkkihansikkain – esimerkiksi Tsetsenian sotiin ei puututtu (toisin kuin Jugosalavian hajoamissotiin) Kylmän sodan perivihollisen Naton nopea laajeneminen 2000-luvun vaihteessa Neuvostoliitolta vapautuneeseen sotilaalliseen tyhjiöön teki Venäjällä kipeää - ja paljon enemmän kuin EU:n itälaajentuminen 2004-2007

12 Vuodesta 1999 Venäjä joutui katselemaan voimattomana sivusta, kun Baltian maat ja kaikki entiset ns. kansan- demokratiat liittyivät Natoon

13 Venäjän 2000-luvun alku on ollut toista maata Vladimir Putinin valtakaudella ”suuri ja mahtava Neuvostoliitto” on tehnyt come backin vailla vertaa Suuri tiikerinmetsästäjä ja Baikalin syväsukeltaja – Rauma-Repolan rakentamalla Mir-aluksella

14 Putinin luopuminen myöntyväisyyspolitiikasta lännen suuntaan tapahtui vähitellen Samalla Venäjän sisäinen kuri kiristyi ja kansalaisten vapauksiin ja oikeuksiin puututtiin Neuvostoliiton ajoilta naapurimaihin jääneen venäläisvähemmistön puolustaminen Ukrainan ja Georgian mahdollisesta liittymisestä Natoon tuli kynnyskysymys Georgian sota elokuussa 2008 – Venäjä ilmoitti olevansa valmis tarttumaan tarvittaessa vaikka aseisiin etujensa turvaamiseksi

15 Ukrainan kriisi 2014 – Venäjä odotti, että kypsä hedelmä putoaisi sen suuhun Kahtiajakautuneen Ukrainan ongelmat olivat olleet jo pitkään näkyvissä Silti harva osasi odottaa saati pelätä, että Ukrainan tilanne johtaisi lännen ja idän väliseen kriisiin, jota on verrattu jopa kylmään sotaan – onko se sitä? Ilmeisesti Putin ei odottanut, että länsi vetäisi liinat niin tiukasti kiinni

16 Ja päinvastoin – lännessä ei uskottu Putinin ottavan Ukrainan takia niin suurta riskiä Uskottiin, että keskinäisriippuvuus estäisi konfliktin kärjistymisen Tapa, jolla Venäjä anasti Krimin, yllätti lännen täysin Ukrainan kriisin hoidossa Saksa on ottanut vahvasti vastuuta, mutta EU:n kautta ja yhdessä Ranskan kanssa (Merkelin ja Hollanden rooli keskeinen) Nato on tietenkin sotilaallisesti läsnä, mutta Yhdysvallat on pysytellyt muutoin enemmän tai vähemmän taustalla

17 Historioitsijan horisontista kiinnostavaa Ukrainan tilanteessa on se, miten vuosien 1918 – 1920 historia näyttää toistuvan – silloinkin Saksa väistyi ja Neuvostoliitto palautti Venäjän suurvalta-aseman Ukrainassa