LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sairaalan varavoimajärjestelmät ja järjestelmien koekäytöt
Advertisements

Tämä on SUUNTA-työkalun käyttöön opastava diaesitys
Virheen havaitseminen ja korjaus
ERILAISIA LOHKOKOODAUSMENETELMIÄ
JOHDANTO VIRHEENKORJAAVAAN KOODAUKSEEN ─ KANAVAKOODAUSMENETELMÄT
JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI — SHANNON-HARTLEY -LAKI
LÄHTEENKOODAUS.
Hypoteesin testeistä Testin valinta perustuu aina tutkimusongelmaan ja kuvailuun (joka perustuu mitta-asteikoihin) Testaus ei koskaan ole itsenäinen, vaan.
TURBOKOODAUS.
TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II A KURSSI DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA Kari Kärkkäinen Tietoliikennelaboratorio, huone TS439, 4. krs.
RADIOKANAVAT.
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 27 1 (12) KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO — TRELLISKOODATTU MODULAATIO.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ
INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 24 1 (10) LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU.
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
TIETOKONEOHJELMAN RAKENNE OHJELMALLA ON KAKSI OSAA  MÄÄRITYSOSA TIETOJEN KUVAUKSIA VARTEN  SUORITUSOSA TIETOJEN KÄSITTELYÄ VARTEN.
Kahden vaiheen peli (Ruseski JEEM 1998) Oletetaan kaksi valtiota, joissa kalastuslaivaston koko n 1 ja n 2 Ensimmäisessä vaiheessa valtiot valitsevat nämä.
Lineaarinen lohkokoodaus, Block Coding
Kirjoittakaa sana oikeaan esimerkkiin! 1. Kun kaksi autoa törmää toisiinsa, on kyseessä …..
Johtokoodaus Historia, toiminnalliset syyt ja toteutustapojen hintaerot ovat johtaneet eri johtokoodaustapojen kehittämiseen. Hyvälle johtokoodaukselle.
− työkalu toiminnan suunnittelun ja suunnitelman arvioinnin tueksi
Virheenpaljastus- ja korjauskoodit tMyn1 Virheenpaljastus- ja korjauskoodit Virheen havaitseminen Tässä vaaditaan ainoastaan se, että pystytään toteamaan.
@ Leena Lahtinen TIETOKONEOHJELMAN RAKENNE OHJELMALLA ON KAKSI OSAA:  MÄÄRITYSOSA TIETOJEN KUVAUKSIA VARTEN  SUORITUSOSA TIETOJEN KÄSITTELYÄ.
Älykkäiden käyttöliittymien käytettävyysvaatimukset Rami Annala T Käyttöliittymien ja käytettävyyden seminaari, Syksy 2002: Kontekstiherkkyydestä.
Betonimestarit Oulainen oy Centria tutkimus ja kehitys |
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 15 – Anna Matala Optimointiopin seminaari - Syksy 2008 Kotitehtävän ratkaisu Anna Matala.
Liukulukulaskenta. Yleistä liukuluvuista Tarvitaan reaalilukujen esittämiseen tietokoneella  esim. matemaattiset mallit Kaikkia reaalilukuja ei ole mahdollista.
INFORMAATIOTEORIAN JA KOODAUSMENETELMIEN PERUSTEET
TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit
Chakravorty & Krulce. Heterogenous demand and order of resource extraction Econometrica 62,
ÄÄNI.
Lappeenrannan Teknillinen Korkeakoulu 1757 Rinnakkaislaskennan jatkokurssi Customized Dynamic Load Balancing Mohammed J. Zaki Srinivasan Parthasarathy.
TN Esityksen havainnollistaminen ”If you can’t use your head, use overhead.” ”If you can’t use your head, use overhead.” Vauhdikkaat multimediashow’t.
Laitos-Oiva kunnan näkökulmasta
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen.
1.0 TE DiplomityöEsitelmä/ / JT Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olio- orientoituneeseen ohjelmointiin Jukka.
ERILAISIA LOHKOKOODAUSMENETELMIÄ A Tietoliikennetekniikka II Osa 23 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
TURBOKOODAUS Miten turbokoodaus eroaa konvoluutiokoodauksesta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 26 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ Miten todellinen kanava poikkeaa AWGN-kanavasta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 8 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
521361A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II KURSSI DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA KARI KÄRKKÄINEN Tietoliikennetekniikan osasto, huone TS439
LÄHTEENKOODAUS Mikä on lähteenkoodauksen perusidea? A Tietoliikennetekniikka II Osa 20 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN
Kotitehtävä 1 - Ratkaisu
Tiedonsiirtotekniikka 2
INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Viljatoimikunta Rantasipi Hyvinkää
Bridgen jatkokurssi 2 – lähtökortit jatkuvat
VaR-mallien toimivuuden testaus historian avulla (backtesting)
Lausekielinen ohjelmointi II Ensimmäinen harjoitustyö
19. Tietovirrat.
JOHDANTO VIRHEENKORJAAVAAN KOODAUKSEEN ─ KANAVAKOODAUSMENETELMÄT
Luku 8 binääriset tiedonsiirtomenetelmät
Signaalien datamuunnokset
TYNKÄSIVUKAISTAMODULAATIO (VSB)
LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN
Käytännön harjoitus 4.3. Viestisuunnistus
KVANTISOINTIKOHINA JA AWGN-KOHINAN vaikutus PULSSIKOODIMODULAATIOSSA
RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT
LUKU 1 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN ANALYYSI
KYNNYSILMIÖ kulmamodulaatioilla
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
POTILAAN NÄKÖKULMASTA
Kevät 2015 EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT — VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM) Miten PM ja FM eroavat toisistaan? Millainen on kapeakaistainen.
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO — TRELLISKOODATTU MODULAATIO (TCM) A Tietoliikennetekniikka II Osa.
SORTO Sorto on tuulen ja aallokon aiheuttama aluksen sivuttaisliike.
Esityksen transkriptio:

LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU Milloin kanavakoodauksen käyttö kannattaa, jotta koodausvahvistusta saadaan riittävästi? 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 24 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

koodattu vs. koodaamaton järjestelmä Sekä koodatulle että koodaamattomalle järjestelmälläe oletetaan sama informaationopeus. Koodatun järjestelmän kanavan symbolinopeus on redundanssin vuoksi suurempi vakioinfonopeudella. Kun molemmilla järjestelmille oletetaan sama lähetysteho, on koodatun symbolin energia pienempi (koodaamattoman bitin kesto & energia suurempi), mistä seuraa suurempi kanavan symbolivirhetodennäköisyys koodatussa tapauksessa. Kiinnostaa, onko koodauksella saavutettava etu desibeleinä suurempi (ts. sanavirhetodennäköisyyden pieneneminen) kuin kasvaneessa symbolivirhetodennäköisyydessä tapahtuva menetys. qu ja qc ovat koodaamattoman ja koodatun järjestelmän kanavan symbolivirhetodennäköisyydet (ennen virheen korjausta). Vastaavat (dekoodatut) sanavirhetn. ovat Peu ja Pec. Sanavirhe syntyy, jos yksikin sen k:sta bitistä on virheellinen. Sanan oikean vastaanoton tn. on (1 – qu)k, jolloin Peu = 1 – (1 – qu)k. Pec on vaikeampi laskea, koska virheelliset symbolit saatetaan pystyä korjaamaan. Korjauskyky riippuu käytetystä koodista. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 24 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

koodattu vs. koodaamaton järjestelmä Pec on sama kuin tn. sille, että sanassa on enemmän kuin e virhettä, jossa e on koodin virheenkorjauskyky. Tarkastellaan t = e = 1. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 24 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

koodattu vs. koodaamaton järjestelmä Näiden sanavirhetodennäköisyyskäyrien erotus on koodausvahvistus STw = sanan energia Nähdään, että koodauksesta on hyötyä vasta kun STw/N0  11 dB. (7,4)-koodilla saavutettava hyöty on vaatimaton, jollei STw/N0 ole hyvin suuri. Koodausvahvistusta syntyy enemmän suuremmilla t ja dmin –arvoilla. 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 24 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Toistokoodit AWGN-kanavassa (S) 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 24 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Toistokoodit Rayleigh-kanavassa (S) 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 24 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

(23,12) Golay- vs. (15,11) Hamming-koodiT (S) 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 24 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

(23,12) Golay-koodi vs. (31,16) BCH-koodi (S) 521361A Tietoliikennetekniikka II Osa 24 Kari Kärkkäinen Syksy 2015