LUKU 1 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN ANALYYSI

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Luku 1. Siirtotekniikan käsitteitä – Taajuus
Advertisements

ASK - Amplitude Shift Keying Timo Mynttinen1 ASK-Amplitude Shift Keying •Otetaan erikoistapauksena tilanne, jossa informaatiosignaalina s(t) on kantataajuinen.
Tietoliikennetekniikan perusteet – Luku 1
Laatujärjestelmät organisaatioiden kehittämisen ja johtamisen näkökulmista Kaisa Sariola JTO.
Tiedonsiirronperusteet
Tavoite Oppia seuraavat asiat •Yksikkö Beli, desibeli •Analoginen signaali •Digitaalinen signaali •Diskreettiaikainen signaali.
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
Sähköposti: S Teletekniikan perusteet Luento Signaalinkäsittelyllä kapasiteettia johtoon ja ilmaan Signaalinkäsittelyn.
MAT-2118 Luotettavuustekniikka Urho Pulkkinen Uusiutumisprosessit •joskus voi olla tarpeen tarkastella järjestelmiä, joiden komponenttien elin- ja korjausaikajakaumat.
521144A, Algoritmit ja Tietorakenteet, syksy 2013
JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI — SHANNON-HARTLEY -LAKI
Claude Elwood Shannon Hannele Anttonen Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari 2007.
TURBOKOODAUS.
TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II A KURSSI DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA Kari Kärkkäinen Tietoliikennelaboratorio, huone TS439, 4. krs.
RADIOKANAVAT.
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 27 1 (12) KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO — TRELLISKOODATTU MODULAATIO.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ
INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
FSK-Frequency Shift Keying
Esa Jaakola Valvoja: Professori Raimo Kantola
T Elektroniikan mittaukset: LAB 3 johdanto
5. Lineaarinen optimointi
INFORMAATIOTEORIAN JA KOODAUSMENETELMIEN PERUSTEET
Algoritmit ja koneoppiminen (ALKO)
5. Fourier’n sarjat T
Systeemianalyysin laboratorio Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
LUKU 1 JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN
ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen.
5. Datan käsittely – lyhyt katsaus Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman.
BINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA ― SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA Millaisia.
JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN Mitä keinoja on siirron toteuttamiseksi? Miten tähän on päädytty ja mikä on tulevaisuus? A Tietoliikennetekniikka.
Audiosignaalinen käsittely / Kari Jyrkkä1 Sisältö: –Lineaariprediktioon perustuvan puheenkooderin ja dekooderin toteutus projektityönä Puhesignaalin.
TURBOKOODAUS Miten turbokoodaus eroaa konvoluutiokoodauksesta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 26 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA Vaihtoehtoinen ilmaisumenetelmä kulmamodulaatioille? A Tietoliikennetekniikka.
ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla signaalinäyteet voidaan esittää & koodata? A Tietoliikennetekniikka I Osa 20 Kari.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ Miten todellinen kanava poikkeaa AWGN-kanavasta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 8 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
521361A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II KURSSI DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA KARI KÄRKKÄINEN Tietoliikennetekniikan osasto, huone TS439
MATEMATIIKKA JA TILASTOTIEDE SIVUAINEENA Kari Myllylä Pekka Salmi LuTK / Matemaattiset tieteet8/25/16.
LÄHTEENKOODAUS Mikä on lähteenkoodauksen perusidea? A Tietoliikennetekniikka II Osa 20 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN
Amplitudimodulaatio Amplitudimodulaatiossa moduloiva signaali muuttaa kantoaallon voimakkuutta eli amplitudia. Kantoaallon taajuus pysyy koko ajan samana.
Tiedonsiirtotekniikka 2
INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Lineaariset regressiomenetelmät
T Signaalinkäsittelymenetelmät, 5 op
Kritiikin alkulähteillä
Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä
Spektri- ja signaalianalysaattorit
Luku 8 binääriset tiedonsiirtomenetelmät
Signaalien datamuunnokset
TYNKÄSIVUKAISTAMODULAATIO (VSB)
LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN
Systeemianalyysin laboratorio Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
KVANTISOINTIKOHINA JA AWGN-KOHINAN vaikutus PULSSIKOODIMODULAATIOSSA
LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT
KYNNYSILMIÖ kulmamodulaatioilla
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
LUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Kevät 2015 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS — VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN eli SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin.
Ylinäytteistetyt A/D-muuntimet
Kevät 2015 EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT — VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM) Miten PM ja FM eroavat toisistaan? Millainen on kapeakaistainen.
LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT
LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO — TRELLISKOODATTU MODULAATIO (TCM) A Tietoliikennetekniikka II Osa.
Esityksen transkriptio:

LUKU 1 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN ANALYYSI Kevät 2015 LUKU 1 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN ANALYYSI Mitä teoreettisia työkaluja on järjestelmäanalyysiin? 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 4 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

superpositioperiaate Aika- ja taajuusalueen analyysit: Tietoliikenneinsinööri kiinnostunut enemmän kaistanleveyksistä, spektrikomponenteista kuin ns. transienttianalyysista. Lineaarisille järjestelmille (esim. suodatus) voidaan suorittaa helposti aika- ja taajuusanalyysiä mm. Fourier-tekniikalla. Lineaarisuuteen liittyvän superpositioperiaatteen idea alla. Epälineaarisuudet hankalia analysoida (esim. spektrin laskenta vaikeaa). Usein tehdään lineaarisuusoletus. Lineaarinen operaatio O( . )  X1 X2 X3 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 4 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Johdanto järjestelmäanalyysimenetelmiin Modulaatioteoria käyttää signaalien duaalista aika- ja taajuustason esitystä suunnittelun ja analyysin työkaluna. m(t) on sanomasignaali. DSB-modulaation aika- ja taajuustason modulaatioteoria: Kun tarkasteluun lisätään häiriöiden vaikutus (kohina, häiriötaajuudet, monitiekanava, jne.), siis kanavan stokastiikka, päädytään tietoliikenneteoriaan. Korostettaessa järjestelmän stokastisuutta puhutaan tilastollisesta tietoliikenneteoriasta. Stokastisten mallien matemaattisella hallinnalla voidaan järjestelmän suorituskykyä optimoida ja parantaa. Tämä lähestymistapa otettiin käyttöön 1940-luvulla. Tietoliikenneinsinööri siis tarvitsee signaaliteorian ja lineaaristen järjestelmien osaamisen lisäksi tietoja todennäköisyyslaskennasta ja stokastisista prosesseista. 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 4 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Optimoinnin teoreettiset menetelmät (S) Wiener tarkasteli signaalin suodatusta kohinasta (signaalin ja suodattimen lähdön erotuksen keskineliövirheen minimointi). Tuloksena Wiener-suodatin. North kehitti 1940-luvun alussa sovitetun suodattimen tutkasignaalin ilmaisuun. MF on tärkeässä asemassa digitaalisessa tiedonsiirrossa. Ajasta riippuvan kanavan huomioon ottaminen yhdessä MF:n perusideoiden kanssa johti adaptiivisiin suodattimiin. Digitaalisessa siirrossa käytettävät kanavakorjaimet (ekvalisaattorit, equalizers) soveltavat tuota perusajatusta. Shannon pohti (1948) ongelmaa: “Jos on annettu sanomalähde, miten siirto pitäisi kuvata, jotta siirrettävän informaation määrä annetussa kanavassa (kapasiteetti) maksimoituisi.” Shannonin lähteenkoodauksen, salauksen ja virheenkorjaavan koodauksen pohdinnoista saivat informaatio- ja koodausteoria alkunsa (Richard Hammingin ohella). Tilastollisen tietoliikenneteorian tärkeitä osateorioita ovat: ilmaisuteoria, estimointiteoria, informaatioteoria ja koodausteoria 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 4 Kari Kärkkäinen Kevät 2015