Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 15.12.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä varakompassi, Meri-VHF, GPS, karttaplotteri ja tutka (Head up). Säätiedotus merenkulkijoille 19.6.2004 klo 06.00. Odotettavissa huomisaamuun asti: Suomenlahti, etelätuulta 2-5 m/s. Hyvä näkyvyys. Eranto on 6° E, ellei tehtävässä toisin ilmoiteta.

VN = Korkeusero MRn* x Rate Np 3,0 m 2,4 m x 2,3 kn = 2,9 kn 1. 19.6.2004 klo 08.15 sijaintisi on 59°35,0’N 023°10,0’E. Suunnittelet jatkavasi matkaa kohti Hankoon vievän 13,0 m väylän alkupäätä (59°42,4’N 023°05,7’E). a) Mikä on vuorovesivirran suunta ja nopeus? (2p) Salmiakki B 19.6.2004 HW aika 12.21 Haluttu aika 08.15 Aikaero 4 h ennen HW HW 12.21 3,2 m LW 06.12 0,2 m Korkeusero 3,0 m (neap) SPS = 344° VS= 081° VN = Korkeusero MRn* x Rate Np 3,0 m 2,4 m x 2,3 kn = 2,9 kn

7,7 M x 60 = 94 min = 1 h 34 min Aika = 4,9 kn SVS = TS = 315° b) Mikä on ohjattava kompassisuunta olettaen, että vuorovesivirran suunta ja nopeus on koko matkan ajan sama? Veneen nopeus on 6 solmua. (2 p) SVS = TS = 315° er = - 6° MS = 309° eks = - 3° KS = 306° VS =081° VN = 2,9 kn c) Milloin olet Hankoon vievän 13,0 m väylän alkupäässä? (1 p) SPS = 344° SVS = 315° NPS = 4,9 kn NVS = 6 kn MPS = 7,7 M NPS = 4,9 kn Lähtö klo 08.15 Matka-aika 01.34 Perillä klo 09.49 MPS = 7,7 M Aika = 7,7 M x 60 4,9 kn = 94 min = 1 h 34 min

a) Milloin pääset satamaan? (1p) 2. Lähestyt Hangon satamaa 18.7.2004 noin kello 17.00. Aluksesi syväys on 2,3 m. Haluat 1,0 m varmuusrajan. Sataman syvyys on merikartalla 1,3 m. a) Milloin pääset satamaan? (1p) Vuoroveden tarve (VT): 2,3 m + 1,0 m – 1,3 m = 2,0 m LW VT 2,0 m HW 3,2 m HW HW aika 21.06 ”VT” aika - 4.45 18.21 Pääsen satamaan klo 18.21 -2 h 45 min 21.06 LW 0,2 m

Tarvittava vuoroveden korkeus = b) Saapuessasi Hangon satamaan joudut ylittämään vedenalaisen esteen. Este on 0,5 m merikartalla ilmoitetun syvyyden 1,3 m yläpuolella. Arvioit, että 0,5 m varmuusraja riittää ylitykseen. Mikä on esteen ylitykseen tarvittava vuoroveden korkeus? (1p) Tarvittava vuoroveden korkeus = Esteen korkeus perustason yläpuolella + Syväys + Varavesi - Merikarttasyvyys 0,5 m + 2,3 m + 0,5 m - 1,3 m = 2 m Esteen ylitykseen tarvitaan 2 m vuorovettä

KS = 248° eks = + 6° MS = 254° er = + 6° TS = 260° 3. Paikasta 59°50,0’N 024°41,0’E ohjaat kompassisuuntaan 248°. Ajettuasi kaksi tuntia suunnit Porkkalan merimajakan keulasuuntimassa 112°. Etelätuulen aiheuttama sorto on koko matkan ajan 10°. a) Mikä on veneesi nopeus (2 p) 12 M SVS 270° kes 112° TS 260° ts = 012° TUULI KS = 248° eks = + 6° MS = 254° er = + 6° TS = 260° TS = 260° sorto = +10° SVS= SPS = 270° TS = 260° + kes = 112° 372° -360° ts = 012° SVS 12 M/2 h = 6 kn TS tuuli b) Mitä kuljettua suuntaa karttaplotteri näyttää? (1 p) SVS = SPS = 270°

ts = 032° er = -6° ms = 026° -ks = 018° eks = +8° 4. Ylität Porkkalan merimajakan länsipuolella olevan 13,0 m väylän. Suunnit Oxhornenin linjaloistojen mudostaman yhdyslinjan varakompassilla kompassisuuntimassa 018°. Varakompassi näyttää kompassisuuntaa 270°. a) Mikä on varakompassin eksymä ohjatulle kompassisuunnalle? (1p) ts = 032° er = -6° ms = 026° -ks = 018° eks = +8° ts = 032° TS = 270° b) Miksi tavallinen yksiantenninen GPS -navigaattori ei korvaa magneettikompassia? (1 p) Yksiantenninen GPS ei näytä keulan suuntaa eikä suuntaa paikallaan ollessa tai hitaassa vauhdissa. Ei toimi sähkövian sattuessa.

KS 050° + eks 4° = MS 054° + er 6° = TS 060° TS = 060° vkk = - 80° 5. Merkintäpaikkasi on 59°50,5’N 024°47,0’E. Ohjaat kompassisuuntaan 050° nopeuden ollessa 6 solmua. Kello 13.00 suunnit merimajakan Helsinki keulakulmassa 040° vasemmalla ja kello 13.30 suunnit sen kaksinkertaisessa keulakulmassa vasemmalla. Mikä on sijaintisi kello 13.30? (2 p) KS 050° + eks 4° = MS 054° + er 6° = TS 060° TS 060° 3M 59°54,0’N 024°58,0’E TS = 060° vkk = - 80° +360° ts = 340° ts 340° Nopeus = 6 kn Aika = 30 min Matka = 6 kn x 0,5 h = 3 M

KS = 178° eks = - 4° MS = 174° ts1 = 225° er = + 6° TS = 180° 6. Merkintäpaikkasi on 59°46,0’N 025°08,5’E. Ohjaat kompassisuuntaan 178° nopeuden ollessa 8 solmua. Kello 16.15 suunnit pääkompassilla merimajakan Keri kompassisuuntimassa 223° ja kello 16.45 kompassisuuntimassa 313°. Mikä on sijaintisi kello 16.45? (2p) KS = 178° eks = - 4° MS = 174° er = + 6° TS = 180° MP ts1 = 225° Kp = er (+6°) + eks (-4°) = +2 4M ts1 = 225° TS = 180° ts1 = ks 223° + Kp 2° = 225° ts2 = ks 313° + Kp 2° = 315° 59°39,9’N 025°05,5’E Nopeus = 8 kn Aika = 30 min ts2 = 315°

KS = 218° eks = + 1° MS = 219° ts2 = 160° er = + 6° TS = 225° 7. Merkintäpaikkasi on 59°43,0’N 024°32,0’E. Ohjaat kompassisuuntaan 218° nopeuden ollessa 12 solmua. Kello 19.00 suunnit pääkompassilla merimajakan Tallinnamadal kompassisuuntimassa 073° ja kello 19.25 merimajakan Naissaar N kompassisuuntimassa 153°. Mikä on sijaintisi kello 19.25? (2 p) KS = 218° eks = + 1° MS = 219° er = + 6° TS = 225° MP Kokonaispoikkeama = er (+6°) + eks (+1°) = +7 ts2 = 160° ts1 = 080° 5 M ts1 = 073° + 7° = 080° ts2 = 153° + 7° = 160° ts1 = 080° TS = 225° Nopeus = 12 kn Aika = 25 min 59°38,7’N 024°28,9’E

8a. Olet Kalbådagrundin merimajakan länsipuolella 15,3 m väylän alkupäässä ja ohjaat kohti Porvoon majakkaa. Yllättäen näkyvyys katoaa sankan sumun vuoksi. Kuinka tarkistat sijaintisi tutkan avulla? (1 p) Kalbådagrund VRM 1,8 M; EBL 90° (ts 106° - TS 16° = 90°) -> Kalbådagrundin sivuutusetäisyys 1,8 M; Porvoon majakka VRM 6,2 M Kuinka suoritat tutkan avulla käännöksen kaakkoon vievälle 9,0 m väylälle, jota pitkin aiot jatkaa matkaa? Merkitse suunnitelma tutkintokartalle. (2 p) Käännöspise: Porvoon majakka VRM 3,2 M; EBL 0° (suoraan edessä) Käännöksen tarkistus: Kalbådagrund VRM 2,5 M; EBL 90° Kuinka tunnistat Kalbådagrundin ja Porvoon merimajakat tutkan avulla? (1p) Kalbådagrund morsemerkki K, Porvoon majakka morsemerkki T (tutkamajakan lähettämät tunnussignaalit)

9 Ilmoita rasti ruutuun menetelmällä, mikä seuraavista väitteistä on oikein, mikä väärin oikein väärin a) Yläveden korkeus on tulvavuoksen aikana suurempi kuin vajaavuoksen aikana. (1p) b) Lämpimän rintaman lähestyessä ilmanpaine laskee. (1p) c) Advektiosumu syntyy kun kylmää ilmaa virtaa lämpimän meren päälle. (1p) d) Kun reittijakojärjestelmän liikennekaistaan saavutaan sivulta, on se tehtävä mahdollisimman pienessä kulmassa yleiseen liikennesuuntaan nähden. (1p)

10 Miten ilmanpaine esitetään sääkartalla? (1p) Saman ilmanpaineen aluetta kuvataan käyrällä viivalla, isobaarilla Mainitse neljä tuulen suuntaan ja nopeuteen vaikuttavaa paikallista ilmiötä (2 p) Merituuli, maatuuli, kanavoituminen, kärki-ilmiö, rannikon voimistava vaikutus, jyrkän rannan vaikutus Millaisia ovat veneilijän kannalta vaarallisimmat aallot ominaisuuksiltaan? (1p) Korkeita ja jyrkkiä. Loivat aallot (pitkä aallonpituus) eivät ole niin haitallisia kuin jyrkät (lyhyt aallonpituus).