Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1992-2017, mrd. € 17.8.2018/mm Lähde: Tilastokeskus

7.11.2017/hp Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) 1990-2017 vuoden 2017 hinnoin, mrd. € (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 17.8.2018/mm

7.11.2017/hp Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2017 hinnoin indeksoituna, 1990=100 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 17.8.2018/mm

7.11.2017/hp Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2017 hinnoin indeksoituna, 2000=100 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 17.8.2018/mm

Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit 1997-2017 käyvin hinnoin, mrd. € (Kuntien kirjanpidon mukaan. Sisältää liikelaitokset, mutta ei yhtiöitä) 1) Ei poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueiden hankinta ja peruskorjaus sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta Vuoden 2010 luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Vuonna 2014 kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta kasvatti investointeja kertaluonteisesti noin 3,1 miljardia euroa. Lähde: Tilastokeskus 17.8.2018/mm

Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate sekä nettoinvestoinnit1) 1992-2017, mrd. € (käyvin hinnoin) 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit – rahoitusosuudet – käyttöomaisuuden myyntitulot. Vuoden 2014 nettoinvestointien tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen. 17.8.2018/mm Lähde: Tilastokeskus

7.11.2017/hp Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta ja lainakannan muutos sekä paikallishallinnon nettoluotonanto 1997-2017, mrd. € 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Lähde: Tilastokeskus 17.8.2018/mm

Vuosikatteen riittävyys poistoihin ja investointeihin Kunnat ja kuntayhtymät (ml. liikelaitokset, mutta ei yhtiöitä), % % Keskimäärin 114 % 100 % Keskimäärin 73 % Keskimäärin 63 % 1) Investointimenot – maa- ja vesialueiden hankinta ja perusparannus – osakkeiden ja osuuksien hankinta – rahoitusosuudet investointeihin 17.8.2018/mm Lähde: Tilastokeskus

Kuntien lainakannan muutos 2000-2017, milj. € 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2000-2017 syömävelkaa on otettu noin 630 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2000-2017 lainakannan muutoksesta. 25.6.2018/mm Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko Kuntien lainakanta 31.12.2017, €/as. Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko Koko maa keskimäärin 2 933 euroa/asukas Pienimmät: Suurimmat: Kunta €/as.   Koski Tl Reisjärvi 10 508 Enonkoski Konnevesi 7 840 Sysmä 74 Kyyjärvi 7 598 Ylitornio 159 Rautavaara 7 446 Hirvensalmi 194 Hanko 7 270 Kauniainen 208 Karkkila 6 652 Polvijärvi 238 Kaustinen 6 495 Rauma 290 Lahti 6 314 Punkalaidun 319 Kannonkoski 5 911 Merikarvia 347 Raahe 5 784 Kuhmoinen 361 Keuruu 5 652 Isokyrö 401 Kotka 5 616 Parikkala 418 Kokkola 5 144 Taivalkoski 489 Heinävesi 5 036 Luumäki 590 Virolahti 4 989 2 933 25.6.2018/mm

Kuntien ja kuntakonsernien lainakanta kuntakoon mukaan 31.12.2017, €/as. Kunnan asukasluku 31.12.2017 - 2000 2001- 5000 5001- 10000 10001- 20000 20001- 50000 50001-100000 100001- Kaikki kunnat 25.6.2018/mm Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko

Kuntien ja kuntakonsernien lainakanta maakunnittain 31.12.2017, €/as. 25.6.2018/mm Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko

Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000-2017, mrd. € 12,7 13,5 14,3 15,5 16,8 18,0 18,9 19,8 20,8 22,8 24,6 25,5 27,4 30,2 31,6 32,8 33,8 Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko 25.6.2018/mm

Kuntien ja kuntayhtymien lainanhoitokate1) 1997-2017 1) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun = ( Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset). Luotettavan kuvan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2. Jos tunnusluku on pienempi kuin 1, lainanhoitokyky on heikko. Tällöin joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisää lainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kuntien ja kuntayhtymien lainanhoitokate on ollut vuosina 1997-2016 keskimäärin 1,7 17.8.2018/mm Lähde: Tilastokeskus

Kuntien lainakannan keskikorko 1997-2017, % 1) Tuloslaskelman mukaiset korkokulut jaettuna vuosien t ja t-1 lainakantojen keskiarvolla. Lähteet: Tilastokeskus, VM 17.8.2018/mm