LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
LPC LPCC PLP LSP/LSF Matemaattinen kikka Levinson-Durbin algoritmi
Advertisements

Luku 1. Siirtotekniikan käsitteitä – Taajuus
ASK - Amplitude Shift Keying Timo Mynttinen1 ASK-Amplitude Shift Keying •Otetaan erikoistapauksena tilanne, jossa informaatiosignaalina s(t) on kantataajuinen.
M-ary Frequency Shift Keying Timo Mynttinen1 M-ary Frequency Shift Keying •M-ary FSK on suuren mielenkiinnon kohteena verrattuna binaariseen FSK:hon. •Parempi.
Tiedonsiirronperusteet

Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT
JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI — SHANNON-HARTLEY -LAKI
TURBOKOODAUS.
RADIOKANAVAT.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ
Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Timo Mynttinen1 Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Tähän asti on kerrallaan käytetty yksinomaan joko amplitudia, taajuutta.
M-ary Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 M-ary Phase Shift Keying M-ary FSK:ssa huomattiin, että on mahdollista lähettää kaksi tai useampi symbolitila.
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 24 1 (10) LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU.
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
KANNANVAIHTO?.
FSK-Frequency Shift Keying
Mittaustekniikka (3 op)
K-moduuli Luento 5: Desibelikäsite, teknisistä määräyksistä
Lähettimet ja vastaanottimet
Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
Vaihemodulaatio Vaihemodulaatio ja taajuusmodulaatio muistuttavat suuresti toisiaan. Jos moduloidaan kantoaallon vaihekulmaa, niin samalla tullaan moduloiduksi.
PSK - Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 PSK-Phase Shift Keying PSK:ssa informaatio koodataan moduloidun signaalin hetkelliseen vaihekulmaan. Tavallisesti.
Pulssimodulaatio Pulssiamplitudimodulaatio
5. Fourier’n sarjat T
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Luento , T. Hackman & J. Näränen.
ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA
ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM
5. Datan käsittely – lyhyt katsaus Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman.
BINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA ― SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA Millaisia.
Audiosignaalinen käsittely / Kari Jyrkkä1 Sisältö: –Lineaariprediktioon perustuvan puheenkooderin ja dekooderin toteutus projektityönä Puhesignaalin.
TURBOKOODAUS Miten turbokoodaus eroaa konvoluutiokoodauksesta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 26 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA Vaihtoehtoinen ilmaisumenetelmä kulmamodulaatioille? A Tietoliikennetekniikka.
KANTOAALTOMODULOIDUN KAISTANPÄÄSTÖSIGNAALIN (BANDPASS) JA KANTATAAJUISEN (BASEBAND) SIGNAALIN AMPLITUDISPEKTRIT A Tietoliikennetekniikka II Osa.
ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla signaalinäyteet voidaan esittää & koodata? A Tietoliikennetekniikka I Osa 20 Kari.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ Miten todellinen kanava poikkeaa AWGN-kanavasta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 8 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
521361A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II KURSSI DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA KARI KÄRKKÄINEN Tietoliikennetekniikan osasto, huone TS439
Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi.
OH3TR:n radioamatöörikurssi Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN
Amplitudimodulaatio Amplitudimodulaatiossa moduloiva signaali muuttaa kantoaallon voimakkuutta eli amplitudia. Kantoaallon taajuus pysyy koko ajan samana.
Lähettimet ja vastaanottimet
Tiedonsiirtotekniikka 2
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
T Signaalinkäsittelymenetelmät, 5 op
Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä
Murtoluku Murtoluku on jakolasku, jota ei ole laskettu loppuun asti.
Spektri- ja signaalianalysaattorit
Luku 8 binääriset tiedonsiirtomenetelmät
Signaalien datamuunnokset
TYNKÄSIVUKAISTAMODULAATIO (VSB)
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
KVANTISOINTIKOHINA JA AWGN-KOHINAN vaikutus PULSSIKOODIMODULAATIOSSA
LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT
LUKU 1 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN ANALYYSI
KYNNYSILMIÖ kulmamodulaatioilla
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
LUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Menetelmiä signaali/kohina-suhteen parantamiseksi
Kevät 2015 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS — VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN eli SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin.
Ylinäytteistetyt A/D-muuntimet
Kevät 2015 EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT — VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM) Miten PM ja FM eroavat toisistaan? Millainen on kapeakaistainen.
LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT
LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO — TRELLISKOODATTU MODULAATIO (TCM) A Tietoliikennetekniikka II Osa.
Wind Power in Power Systems
Esityksen transkriptio:

LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN Kevät 2015 LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Luku 7 − Kohina analogisissa modulaatioissa Johdanto analyysimenetelmiin Signaali-kohinasuhteen määrittäminen Kantataajuinen järjestelmä DSB-järjestelmä SSB-järjestelmä AM-järjestelmä ─ Koherentti ilmaisu AM-järjestelmä ─ Verhokäyräilmaisu AM-järjestelmä ─ Neliölaki-ilmaisu Kohina ja vaihevirheet koherenteissa järjestelmissä Yleinen analyysi QDSB, SSB, ja DSB-järjestelmille Ilmaisukantoaallon vaihevirheen vaikutus Pilottikantoaaltotekniikka 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Luku 7 − Kohina analogisissa modulaatioissa Kohina kulmamodulaatioissa Vektoriesitykset suuren ja pienen SNR:n vallitessa vastaanottimen tulossa Kohinan spektrin tehotiheys ja teho PM- ja FM-ilmaisimien lähdössä FM- ja PM-ilmaisimien lähdön SNR Esikorostus ─ jälkikorostustekniikka SNR-kyvyn parantamiseksi Kynnysilmiön analyysi FM-diskriminaattorille Kohinan vaikutus pulssikoodimodulaatioon Kompandointitekniikka Huomaa, että 7-lukua käsittelevissä kalvosarjoissa on kalvoja, joiden otsikoissa esiintyy (S) –merkintä. Se tarkoittaa, etteivät niissä esiintyvät asiat kuulu kurssivaatimuksiin (tyypillisesti hankalia SNR-analyysien johtoja). Niitä kuitenkin kannattaa silmäillä tenttiin lukiessa, koska ne syventävät 7-luvun pakollista asiasisältöä. Johdettujen ilmaisuvahvistusten (SNR)D / (SNR)T, ja (SNR)D –suorituskyvyn lausekkeet tulee kuitenkin muistaa S-kalvojen analyysistä, eli eri modulaatioiden suorituskykyjen vertailu. 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Johdanto analyysitekniikoihin Kanavasta sekä aktiivista ja passiivisista komponenteista summautuu kohinaa. AWGN-kohinan varianssi: Vastaanotossa signaalitasot pieniä, joten kohina huomioitava suorituskykyanalyysissä. Analogisten siirtojärjestelmien suorituskyvyn mitta on signaalikohinasuhde (SNR) vastaanottoketjun eri kohdissa. Digitaalisten bittivirhetodennäköisyys (BEP) ilmaisimen lähdössä. Tullaan näkemään, että kohinan vaikutus on erilainen lineaarisilla ja epälineaarisilla modulaatioilla. Epälineaarisilla voidaan käydä kauppaa kaistanleveyden ja ilmaisimen jälkeisen SNR:n välillä (esim. FM, PM, PCM), mitä ominaisuutta ei esiinny lineaarisilla. Lineaariset: DSB, AM (VKI on epälin. ilmaisin), SSB, VSB, PAM Epälineaariset: PM, FM, PWM, PPM, M, PCM 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Johdanto analyysitekniikoihin Kohina-analyysit tarkastelevat SNR-arvoa kahdessa mielenkiintoisessa pisteessä: Esi-ilmaisusuodattimen jälkeen juuri ennen ilmaisua välitaajuudella  (SNR)T. Ilmaisun jälkeen kantataajuudella  (SNR)D. On siis laskettava signaalin ja kohinan tehot em. pisteissä. Esi-ilmaisusuodattimeen ajatellaan sisältyvän kaikki ilmaisua edeltävä suodatus, kuten RF-taajuinen suodatus vastaanottimen etupäässä ja välitaajuinen BPF-suodatus juuri ennen ilmaisua. Ilmaisin siis toimii superheterodynevastaanottimessa välitaajuudella IF, eikä lähetetyn kantoaaltomodulaation taajuudella RF! 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Johdanto analyysitekniikoihin Kuvassa on esitetty muutamien lineaaristen ja epälineaaristen modulaatioiden vastaanottimen lähdön (SNR)D -arvoa esi-ilmaisusuodattimen lähdössä ilmenevän (SNR)T:n funktiona. Lineaariset eivät paranna suorityskykyä kiinnitetyllä tulon SNR-arvolla, ts. (SNR)D = (SNR)T 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Johdanto analyysitekniikoihin Kuvasta nähdään, että epälineaarisilla modulaatioilla voidaan saavuttaa parempi ilmaisun jälkeinen (SNR)D samalla tulon (SNR)T:n arvolla lineaarisiin modulaatioihin verrattuna, mikä tapahtuu kasvaneen kaistanleveyden kustannuksella. FM-modulaatiolla suurentunut deviaatiosuhde D kasvattaa Carsonin kaavan mukaista kaistanleveyden arvoa. PCM-tekniikassa kvantisointitasojen lukumäärä q puolestaan riippuu A/D-muuntimen sananpituudesta näytettä kohden (q=2n), mikä vähentää efektiivisesti kvantisointikohinan määrää. Kuvasta nähdään myös kynnysilmiön ilmeneminen, sillä epälineaariset FM- ja PCM-tekniikat eivät pysty toimimaan liian matalalla tulon signaali-kohinasuhteella (SNR)T (esi-ilmaisu-suodattimen lähdön jälkeinen SNR). Lisäksi nähdään, että kynnysilmiö alkaa yhä suuremmilla tulon SNR-arvoilla kun FM:n kaistanleveys (D) kasvaa, koska kohinaa pääsee enemmän sisään suuremmasta kaistanleveydestä johtuen. 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

KANTATAAJUISEN JÄRJESTELMÄN SNR-SUORITUSKYKY 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Kantataajuisen järjestelmän SNR Johdetaan aluksi kantataajuisen moduloimattoman järjestelmän lähdön SNR, johon jatkossa vertaamme erilaisten kantoaaltomodulaatioiden suorituskykyjä. Alipäästösuodattimen tehtävänä kohinan rajaaminen pienimmälle mahdolliselle kaistalle (määräytyy informaation kaistanleveyden W mukaan). 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Kantataajuisen järjestelmän SNR Oletetaan kanavan kohina additiiviseksi valkoiseksi Gaussin kohinaksi (AWGN), jonka 2-puoleinen tehotiheystaso on N0/2 W/Hz ja autokorrelaatiofunktio (N0/2)() (ACF ja PSD ovat Fourier-muunnospareja). Suodatin siis pienentää kohinan tehoa kertoimella B/W. Saamme lähdön signaalikohinasuhteelle arvon (SNR)o = PT/N0W, joka on tärkeä parametri jatkossa. Kaikkia jatkossa käsiteltäviä kantoaaltomodulaatioita tullaan vertaamaan arvoon PT/N0W. 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Miten SNR-desibeli (dB) määritellään? Suhdeluku tai vahvistus joko absoluuttimuodossa tai desibelimuodossa on laaduton luku. 1  0 dB, sillä log10(1) = 0. Signaalin ja kohinan tehojen suhde ̶ signaali-kohina-suhde ̶ on juuri tällainen suure/käsite. SNR absoluuttimuodossa: SNR dB-muodossa: Ilmaisuvahvistus dB-muodossa: 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

ADDITIIVISEN KAPEAKAISTAISEN GAUSSISEN KOHINASIGNAALIN ESITYS 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Kapeakaistainen GaussiNen kohinasignaali NBNW-signaalissa tapahtuu satunnaisia amplitudi- ja vaihe- muutoksia, koska R(t) ja (t) stokokastisia satunnaismuuttujia. 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Kapeakaistainen GaussiNen kohinasignaali Kohinan määrittelykaavat: 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

DSB-JÄRJESTELMÄN SNR 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

DSB-JÄRJESTELMÄN SNR (S) Esi-ilmaisusuodattimen (IF-suodatin) BW = 2W ja LPF:n BW = W, eli molemmat päästävät sanoman vääristymättömänä lävitseen. Sovelletaan kapeakaistaista Gaussin kohinamallia (PSD = N0/2 W/Hz ja ACF = (N0/2)()) esittämällä kohina n(t) kvadratuuri-komponenttiensa avulla (kts. Z & T, s. 270-274). 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

DSB-JÄRJESTELMÄN SNR (S) Ennen ilmaisua moduloidun signaalin teho on ½(Ac2m2) ja kohinan teho 2  2W  (N0/2) = 2N0W (2 laatikkoa  kanta  korkeus). Ilmaisun jälkeen signaalin teho on Ac2m2 ja kohinan teho on 2N0W. 2-kertainen määrä kohinatehoa osuu samalle BB-kaistalle kun LSB- ja USB- kohinatehot summautuvat  Tehotiheys 2x 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

DSB-JÄRJESTELMÄN SNR Ilmaisuvahvistuksen perusteella näyttää harhaanjohtavasti siltä, että ilmaisussa saavutetaan 3 dB:n parannus. (SNR)D:n perusteella suorituskyky on kuitenkin sama kuin kantataajuisella järjestelmällä. Koska IF-BPF on 2W-levyinen, tulee vastaanottimeen sisään kaksinkertainen määrä kohinaa verrattuna minimikaistanleveystilanteeseen W (saavutetaan SSB:llä). Ilmaisuvahvistus tarvitaan voittamaan tuo ylimääräinen kohina ja sen vuoksi SNR-suorituskyky on lopulta täsmälleen sama kuin kantataajuisella järjestelmällä: (SNR)D=PT/N0W. 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

SSB-JÄRJESTELMÄN SNR 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

SSB-JÄRJESTELMÄN SNR(S) BPF:n minimileveys on W ja sen keskitaajuus x = c  0.5(2W). NB-kohina voidaan kuitenkin laillisesti kehitää myös c:n eikä x:n ympärille. Ilmaistaan signaali koherentisti kertomalla 2cos(ct+):lla sekä LPF. BB-kaistalle tehotiheys 1x, koska USB- tai LSB-laatikot eivät mene päällekkäin kuten DSB:n tapauksessa (LSB- ja USB-laatikot menivät päällekkäin kuvassa 7.3). 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

SSB-JÄRJESTELMÄN SNR (S) 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

SSB-JÄRJESTELMÄN SNR SSB:ltä puuttuu DSB:n 3 dB ilmaisuvahvistus. Toisaalta esi-ilmaisusuodattimen jälkeinen kohinateho on 3 dB pienempi kuin DSB:llä, joten SSB ja DSB ovat (SNR)D:n suhteen ekvivalenttisia kantataajuisen järjestelmän kanssa. Siten: (SNR)D=PT/N0W. Myöhemmin SSB on kuitenkin DSB:ta paljon herkempi ilmaisukantoaallon vaihevirheen  vaikutukselle, koska silloin kvadratuuriset I- ja Q-kanavat vuotavat ristiin toisiinsa. 521357A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015