NUORten hyvinvointi on YHTEINEN asia – espoon kouluyhteistyön TOIMINTAMALLI Kouluyhteistyön mallien kehittäminen –projektin loppuseminaari osana Nuorisotyö.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
LUVALLISET POISSAOLOT
Advertisements

NUORILTA NUORILLE YHDESSÄ NUORTEN KANSSA
nuorisotyöntekijänä koulussa joka päivä
Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun –hanke, Helsinki
YPK OPS:ssa Koulun visio: ”Tavoitteena on kehittyä yhtenäiset toimintakäytännöt omaavaksi yhtenäiseksi peruskouluksi”. ”Osaamisen jakaminen koulun sisällä.
TURVALLISUUS JA HYVINVOINTI KOULUSSA
Uusi oppilashuoltolaki ja muutokset koulussa
Kohti osallistuvaa toimintakulttuuria Oppilaskunnan, opettajakunnan ja vanhempainyhdistyksen yhteistyö Aleksanterin koulussa.
OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
4 § YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO ( 3 §, 4 §, 6 §, 12 § ja 13 §)
KiVa Koulu koulukiusaamisen ehkäisijänä
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI
TUKEVA. uusi, kokonaisvaltainen, oppilashuollollinen toimintamalli tukee koulussa tapahtuvaa oppilaiden hyvinvointia edistävää toimintaa ja koordinoi.
ESIOPPILAASTA KOULULAISEKSI
Joustavat opetusjärjestelyt Siilitien peruskoulu
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI JA OPPILASHUOLLON OPETUSSUUNNITELMA
Aihe 1. -hanke Nelivuotinen ( ) Kolmivaiheinen - toteutetaan kolmessa vaiheessa, kolmella pilottipaikkakunnalla, mukana kolme kieli- ja kulttuurivähemmistöä.
ESITYS 9. LUOKAN VANHEMPAINILTAAN
Kiusaamiskysely 2014 Syksy.
MITÄ TAPAHTUU 6. LUOKALLA? Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Luokanopettajat täyttävät.
1 Suomen Numerot Numpac Oy Numeronsiirtotilastot
7. osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen - Vapaus tuo vastuuta → sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitys kaikissa.
Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi Eeva Karjula Eläkeliiton Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja.
Nuorisotyö Oulussa kouluissa. Yhdessä tekemisen tavoite kehittää yhteistyötä ja tiedonkulkua perheen ja koulun kanssa kehittää ja monipuolistaa nuorisotyön.
JHKA-jaosto Tavoitteet ja vuosikello 2014 JHKA-sihteeristö, VM / JulkICT.
TERVETULOA! Opiskeluhuollon oppimisverkosto Marke Hietanen-Peltola Johanna Jahnukainen.
Seppo Mentula ops-koordinaattori Tuusula 2015 Opetussuunnitelma uudistuu.
Helmikuu RANUAN YLÄKOULU NIVELVAIHE ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN TAVOITTEENA: ”Onnistunut, yhteistyössä toteutettu siirtyminen alaluokilta yläluokille Maaliskuu.
Jäsenhankinta lapset ja nuoret TYÖPAJA
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu
Olympiakomitea - liikunnan aluejärjestöt - varsinaista toimintaa toteuttavat tahot
Kokemuksia pilottikouluista
ELÄMÄNI SANKARI RY.
Maakunnallinen OPS-koordinaatioryhmä
Kuraattorit ja psykologit toisella asteella
Koulu-kirjasto-yhteistyön vuosikello
Suomen Numerot Numpac Oy Numeronsiirtotilastot
Tammikuu 2010 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI
Vuosikellon otsikko Tekstiä tähän Tekstiä
Oppimisen tuki, pedagogiset asiakirjat ja muuta ajankohtaista
Tammikuu Joulukuu Marraskuu Helmikuu Lokakuu LUKUVUOSI
Tammikuu Joulukuu Marraskuu Helmikuu Lokakuu LUKUVUOSI
Suomi toisena kielenä opetuksen (S2) vuosiympyrä
Nuorisopalvelut vuosikello Koulunuorisotyö, Eskolanmäen koulu
Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö
Tammikuu Joulukuu Marraskuu Helmikuu Lokakuu LUKUVUOSI
Toimivan oppilaskunnan hallituksen valinta – kuinka temppu tehdään?
Mitä osallisuus voisi olla?
Esiopetuksen vuosiympyrä
Tammikuu 2010 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI
RUOTSIN KIELEN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN KORKEAKOULUISSA (=ROKK-HANKE): Työskentely lv Heidi Rontu, FT, dos. (Aalto) & Taina Juurakko-Paavola, FT,
Tammikuu 2010 SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI
Tammikuu Joulukuu Helmikuu Marraskuu LUKUVUOSI Maaliskuu
Koulumatka-hanke.
Suomen Numerot NUMPAC Oy Numeronsiirtotilastot
Esi- ja alkuopetuksen siirtymäkäytänteet ja oppimisen tuen portaat
Kuraattorit ja psykologit toisella asteella
TOIMINTASUUNNITELMAT 2018
HYVINVOINTIKOULU Hyvinvointipäällikkö Arto Willman,
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä
Elokuu 2009 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI
Syyskuu Huhtikuu Elokuu Toukokuu Lokakuu Maaliskuu Joulukuu Tammikuu
Tammikuu Joulukuu Helmikuu Marraskuu Maaliskuu Lokakuu Huhtikuu
Suomen Numerot NUMPAC Oy Numeronsiirtotilastot
TURUN Lyseon koulun esittelyilta
kirjaston toiminnan- ohjausprosessi
Suomen Numerot NUMPAC Oy Numeronsiirtotilastot
Sunan koulun vanhempainilta TERVETULOA!
RUOKAKASVATUKSEN VUOSIKELLO
Osallisuudesta Tanja Räty.
Esityksen transkriptio:

NUORten hyvinvointi on YHTEINEN asia – espoon kouluyhteistyön TOIMINTAMALLI Kouluyhteistyön mallien kehittäminen –projektin loppuseminaari osana Nuorisotyö koulussa –seminaaria 20.9.2016

TOIMINTAMALLIN SISÄLTÖ 5 YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 5.1 Nuorisopalveluissa 5.2 Peruskouluissa 5.3 Toisen asteen oppilaitoksissa 6 TOIMINTA 6.1 Kouluyhteistyön vuosikello 6.2 Yhteistyön erityispiirteet alakoulussa 6.3 Yhteistyön erityispiirteet yläkoulussa 6.4 Yhteistyön erityispiirteet toisen asteen oppilaitoksissa 6.5 Yksilön tuki osana yhteisöä 6.6 Kasvatuksellisesti tavoitteellinen teemaan sidottu toiminta 6.7 Koko ikäryhmälle suunnattu nuorisotyöllinen toiminta 6.8 Harrastustoiminnan tukeminen 7 ARVIOINTI JA SEURANTA 8 LIITTEET SISÄLLYSLUETTELO 1 KOULUN JA NUORISOTYÖN YHTEISTYÖ ESPOOSSA 2 YHTEISTYÖN TAVOITTEET 2.1 Oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen 2.2 Kumppanuuden rakentaminen 3 KOHDERYHMÄT 3.1 Sosiaalinen passiivisuus ja syrjään vetäytyminen 3.2 Kuohuntavaihe ja rajojen kokeileminen 3.3 Taustatekijät 3.4 Siirtymävaiheet 4 NUORISONOHJAAJA KOULUSSA 4.1 Nuorisonohjaajan rooli koululla 4.2 Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun – Kivasti ja Arvokkaasti 4.3 Yhteisöllinen oppilas- ja opiskeluhuolto 19.9.2018

TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄT Oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen  kouluviihtyvyys, osallisuus ja yhteisöllisyys, sosiaaliset taidot, minäkuva ja itsetunto, aikuisen läsnäolo ja yksilöllinen kohtaaminen Kumppanuuden rakentaminen  Pitkällä tähtäimellä nuorisonohjaajan osallistuminen koulun arkeen ja toimintaan suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin, pois ”ohjelmatoimisto-” ja ”tulipalojen sammutus” –ajattelusta Kaikki oppilaat (peruskoulut) Erityisesti 6. -8.lk  Siirtymä- ja kuohuntavaiheet, murrosikä Kiinnitetään huomiota passiivisiin, syrjäänvetäytyviin nuoriin, voimakkaasti oireileviin nuoriin, vähemmistöryhmiin kuuluviin ja maahanmuuttajataustaisiin nuoriin. Lisäksi esim. perhesuhteiden tai kotiolojen takia huolta herättäviin nuoriin. (Kohdennetut pienryhmät, luokkatyöskentely, yhteistyö kuraattorien kanssa, ennaltaehkäisevä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävä toiminta) 19.9.2018

NUORISONOHJAAJAN ROOLI KOULULLA Oppilaiden keskinäinen kanssakäyminen, ryhmädynamiikka, yhteisöllisyys ja osallisuus Kohtaaminen ja läsnäolo Ennaltaehkäisevä menetelmäosaaminen esim. päihdekasvatus, seksuaalikasvatus, minäkuva ja itsetunto Nuorten maailman ja ajankohtaisten ilmiöiden asiantuntijuus Mukaan koulun olemassa olevaan toimintaan ja rakenteisiin, toiminnan suunnittelu ja toteutus yhteistyössä koulun aikuisten kanssa (Yhteisöllinen OHR, Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun, KiVa, VerSo ym.) Koulun toimintakulttuurin kehittämiseen osallistuminen yhdessä oppilaiden ja koulun aikuisten kanssa 19.9.2018

YHTEIStyön organisointi nuorisopalveluissa (peruskoulut) Kaikille nuorisonohjaajille nimetään omat kummikoulut oman työpisteen lähialueelta  Kaikilla peruskouluilla on oma kummi nuorisopalveluissa. Jokainen nuorisonohjaaja käyttää viikkotyöajastaan sovitun määrän kouluyhteistyön tekemiseen vastuukouluillaan. Alueellisesti sovitaan kouluyhteistyön toteuttamisesta niin, että avoin toiminta toteutuu sovitusti. 19.9.2018

YHTEIStyön organisointi KOULUSSA (peruskoulut) Koululle vastuuhenkilö, joka organisoi toimintaa yhdessä nuorisonohjaajan kanssa, delegoi tarvittaessa tehtäviä eteenpäin ja tiedottaa muuta henkilökuntaa toiminnasta. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksista valitaan vähintään kolme, joihin nuorisonohjaaja tulee mukaan. Rehtori pitää huolta, että yhteisesti sovitun toiminnan toteuttaminen kouluaikana (esim. teematunnit) on mahdollista ja siihen varataan aikaa koulun työjärjestyksestä. 19.9.2018

YHTEISTYÖN TEEMOJA VUOSILUOKITTAIN Itsenäinen asuminen ja talous Aktiivinen kansalaisuus Terveet elämäntavat Osallisuus ja vaikuttaminen Yhteisöllisyys Omnia ja lukio Tulevaisuus Läsnäolo välitunnilla Yhteisöstä irtoaminen 9. LK Päihdekasvatus Seksuaalikasvatus 8.LK Siirtyminen yläkouluun Ryhmäytykset Jatko/lisä- ryhmäytykset Ryhmätoiminta Sosiaaliset taidot Läsnäolo välitunnilla 7.LK Välitunti- toiminta 6.LK Suvaitsevaisuus Murrosikä 5.LK Nuorisotilan ja toiminnan esittely Tuki tarvittaessa 3-4.LK NUORISONOHJAAJA VOI OLLA TYÖPARINA KOULUSSA JO KÄYTETTÄVISSÄ MENETELMISSÄ kuten Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun -tunnit ja vanhempainillat  ArvoKas -tunnit  KiVa -tunnit  Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta 19.9.2018

TOIMINTA Välituntitoiminta  Läsnäolo, aktivoiva toiminta Teematunnit  esim. päihdekasvatus, seksuaalikasvatus, tulevaisuustyöpajat Yhteisöllisyyttä tukeva toiminta  Ryhmäytykset ja jatkoryhmäytykset, koko koulun tapahtumat, tukioppilastoiminta, KiVa -toiminta Osallisuutta tukeva toiminta  esim. oppilaskuntatoiminta, ManiMiitti, muu vaikuttamistoiminta ja vaikuttamiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvät teematunnit Luokkatyöskentely  esim. Friends –ohjelma, ryhmädynamiikkaa tukeva toiminta, kiusaamisen käsittely, ”kohdennettu” työ luokan tarpeista käsin Kohdennettu pienryhmätyö  Ryhmien kokoaminen yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa Vanhempainillat  Vanhemmuuden tukeminen yhteistyössä, nuorisopalveluiden toiminnan tunnetuksi tekeminen, nuorisonohjaajan asiantuntijuuden hyödyntäminen 19.9.2018

YHTEISTYÖ TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN KANSSA KOORDINOI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPISTE yESBOx TOTEUTTAA: NUORISONOHJAAJISTA KOOTTU TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖVERKOSTO (YLI ALUERAJOJEN) TYÖPAJAT  TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN YHTEISTYÖSTÄ KIINNOSTUNEET NUORISONOHJAAJAT KOULUTETAAN VETÄMÄÄN TYÖPAJOJA ITSENÄISEN ASUMISEN TYÖPAJA  yESBOx VASTAA NUORISONOHJAAJIEN KOULUTTAMISESTA JA TYÖPAJOJEN ORGANISOIMISESTA  yESBOx JA MUUT VERKOSTON NUORISONOHJAAJAT VASTAAVAT TYÖPAJOJEN TOTEUTTAMISESTA MUUT TEEMATYÖPAJAT MUU TOIMINTA  TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA OLEVAT NUORISONOHAAJAT SUUNNITTELEVAT JA TOTEUTTAVAT TOTEUTETAAN TARPEEN JA RESURSSIEN MUKAAN NIISSÄ OPPILAITOKSISSA, TOIMIPISTEISSÄ TAI OPISKELURYHMISSÄ, JOISSA ON TARVE (EI SYSTEMAATTISESTI KAIKILLE IKÄLUOKILLE) 19.9.2018

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu TAVOITTEET: EDISTÄÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ EDISTÄÄ OPPILAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄÄ AITOA OSALLISUUTTA TUKEA OPPILAITA TARVITTAESSA YKSILÖINÄ JA OSANA RYHMÄÄ SYVENTÄÄ KASVATUSKUMPPANUUTTA MANIMIITTI NEUVOTTELUKUNTA MANIMIITTI IDEAT KÄYTÄNTÖÖN Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 8. LUOKKIEN TEEMATUNNIT: PÄIHDEKASVATUS 7. LUOKKIEN JATKORYHMÄYTYSPÄIVÄT Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (peruskoulut) Syksyn arviointi ja suunnitelman tarkennus: Vuosisuunnitelma (liite 1) 5. LUOKKIEN TEEMATUNNIT: MURROSIKÄ (terveydenhoitajan kanssa) MANIMIITTI ÄÄNESTYKSET KOULUILLA Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (peruskoulut) Lukuvuoden suunnitelman tarkennus: Vuosisuunnitelma (liite 1) VAIKUTTAMO 9.LK (NUVA) MANIMIITTI TYÖPAJAT Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (peruskoulut) Lukuvuoden arviointi ja seuraavan lukuvuoden suunnittelu: Vuosisuunnitelma (liite 1) JATKUVA TOIMINTA KOKO VUODEN: LÄSNÄOLO VÄLITUNNILLA (yläkoulu) (TUKIOPPILASTOIMINTA) (KOULUN OSALLISUUSTOIMINTA) VANHEMPAINILLAT: 3.LK JA 7.LK 8. LUOKKIEN TEEMATUNNIT: SEKSUAALIOIKEUDET TOISEN ASTEEN TEEMATYÖPAJAT: ITSENÄINEN ASUMINEN TALOUS (Toisen asteen yhteistyöverkosto ja yESBOx) Toteutetaan sovitusti pitkin vuotta TOIMINTA TARVITTAESSA: KOHDENNETTU PIENRYHMÄTYÖ LUOKKATYÖSKENTELYT VÄLITUNTITOIMINTA (alakoulu) 6. LUOKKIEN TEEMATUNNIT: SIIRTYMINEN YLÄKOULUUN, PÄIHDEKASVATUS 7. LUOKKIEN RYHMÄYTYSPÄIVÄT MANIMIITTI STARTTITAPAHTUMAT

PORINAryhmät 10 minuuttia lähellä istuvien kanssa seuraavien kysymysten parissa (yhden tai useamman) Miten Viherkallion koulun oivalluksia/hyviä käytänteitä voitaisiin hyödyntää muissa kouluissa? Onko jotain konkreettisia vinkkejä ja tekoja, jotka olisi helppo viedä muualle sellaisenaan? Mitä Espoon toimintamallista on mahdollista ”parastaa” suoraan muualle? Mitä ja miten nuorisotyö voisi tuoda lisää koulussa jo tehtävään hyvinvointityöhön? Miten Espoon toimintamallia voisi vielä kehittää? Ideat ja ajatukset kirjataan ylös, ja esitellään lopuksi lyhyesti muulle ryhmälle. Muistiinpanot jäävät työpajan vetäjille, jotka esittelevät ajatuksia päivän yhteenvedossa.

KIITOS! Toimintamalli ja menetelmäpankki löytyvät täältä: http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Nuori_Espoo/Tietoa_neuvoa_apua/Julkaisut_ja_toimintamallit www.espoo.fi/nuoriso  Tietoa, neuvoa, apua  Julkaisut ja toimintamallit  Kouluyhteistyön toimintamalli/ Menetelmäpankki kouluyhteistyöhön