11. Tie toiseen maailmansotaan

Slides:

Advertisements

Samankaltaiset esitykset

Ruotsin opiskelu Joni Sallila, TAMK.

Advertisements

Länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikka

Kansainvälinen yhteistyö.

EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen

Hitlerin ulkopolitiikkaa – kysymyksiä:

Karjalan win-win –palautus

Neuvostoliiton ulkopolitiikka:

Suomen ulkopolitiikan linjat toisen maailmansodan jälkeen

I Maailmansota s. 32-.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Vaihdossa olleet opiskelijat vuonna 2013 (Eurooppa) 1 – 10 vaihto-opisk. 11 – 30.

Suomi luvuilla s luvulla Suomen tilanne helpottui suhteessa itänaapuriin: sotakorvaukset maksettiin, Porkkala palautettiin, maltillinen.

EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI YH 4 Turkin kysymys.

EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI YH 4 EU nykyään.

2. maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. 2. MAAILMANSOTA LIITTOUTUNEET Iso-Britannia (1939) Ranska (1939) Neuvostoliitto (1941) Yhdysvallat (1941) Kiina.

Sodan alku Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan. Ranska ja Iso- Britannia julistivat 3. syyskuuta Saksalle sodan, joka tunnetaan toisen maailmansodan.

Tie kohti talvisotaa. 1) Lähtökohta Kokemattomuus; ei ulkopoliittisen ajattelun perinnettä Tavoitteena turvallisuuden lisääminen idän suhteen, mutta keinoista.

Ensimmäinen maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. I MAAILMANSODAN SYITÄ: Nationalismi Imperialismi Saksan yhdistyminen Kilpavarustelu Ranska halusi kostoa.

Maailman ja Suomen talouden kehitys Suomea koskevia suhdanne-ennusteita *) Suomen Pankki, Euroopan komissio, OECD ja IMF raportoivat yhdenmukaistetun.

SUOMI ENNEN AUTONOMIAA RUOTSI NOUSEE SUURVALLAKSI.

7 Suomi ja naapurit s. 52–56. Kiista Ahvenanmaasta (Ruotsi) Ruotsi oli Suomen sisällissodan alussa miehittänyt Ahvenanmaan. Sodan aikana saksalaiset ottivat.

Talvisota ja jatkosota

12 Koko Euroopan sota s. 85–91.

Suomen sota ja Haminan rauha 1809

Suomi toisessa maailmansodassa

Välirauhan Suomi 1940.

Toinen maailmansota syttyy

Somero 150 Suomi 100.

Luku Nuori tasavalta, s. 102–106

Suomen ulkopolitiikka maailmansotien välillä

SUOMEN ULKOPOLITIIKKA SOTIEN VÄLISELLÄ KAUDELLA JA 30 -LUVULLA

Saksan aluelaajennukset ennen toista maailmansotaa - kartta sivu 71

Kekkosesta Euroopan unioniin ( )

10 Hitler saa sotansa s. 72–77.

Aineisto on vapaasti muokattavissa

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Luku Suomi toisessa maailmansodassa s

NAPOLEONISTA HITLERIIN

Suomen talvisota NL ei uskonut Suomen haluavan tai kykenevän puolustautumaan Saksan mahdollisesti hyökätessä NL:oon -> Neuvottelut :

Kansainvälinen politiikka 1920-luvulla

Kansainvälinen poliittinen tilanne oli muuttunut: yhdistyneestä Saksasta oli tullut uusi eurooppalainen suurvalta. Venäjä pelkäsi, että sen reuna-alueiden.

Toinen maailmansota

KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA

Ensimmäisen maailmansodan seuraukset

Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän.

15 Aseet vaikenevat s. 103–110.

Nykyaikaa etsimässä.

SUOMI IRTI RUOTSISTA.

KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ-EUROOPASSA

Suomen jatkosota Suomen joukot suuremmat ja paremmin aseistetut kuin talvisodassa -> Saksalaisilla rintamavastuu Oulujärvestä pohjoiseen Tavoitteena.

Talvisota Tuomas Virtanen

Luku Nuori tasavalta, s. 102–106

KANSAINVÄLISET SUHTEET

Opetushallituksen rahoittama valtakunnallinen hanke.

Vaaran vuodet ( ) Vaaran vuodet, koska pelättiin

12. Talvisota 1939–40.

18. NL:n varjosta EU:iin.

Maailmansoten välinen aika ja toinen maailmansota

Taistelu Suomesta.

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Ensimmäisen maailmansodan seuraukset

Kansainvälinen muutto Suomeen 1990-luvulta alkaen

Kylmä sota s. 92-.

11. Kaksinapainen maailma

Euroopan parlamentti – kansalaisten ääni

TEHTÄVÄ s. 95.

Suomen ulkopolitiikan

VERSAILLES`n RAUHA 1919.

9. Tie toiseen maailmansotaan

Esityksen transkriptio:

11. Tie toiseen maailmansotaan Suomen ulkopolitiikka 1920- ja 30-luvulla

yleistä ulkopoliittinen kokemattomuus Suomessa  puuttui autonomian ajalla  poliitikkojen vähäiset kv. kontaktit, niukka kielitaito keskittyminen sisäpolitiikkaan  vaihtuvat hallitukset

Suhde venäjään (v:sta 1922 NL:oon) epäluulo, vihamielisyys vapaaehtoisia Viron vapaussotaan 1918 Aunuksen retkikunta 1919 Tarton rauha 1920 Suomen ja Venäjän raja Petsamo Suomelle Venäjän lupaus Itä-Karjalan itsehallinnosta

Suhde ruotsiin kiista Ahvenanmaasta Kansainliitto päätti A:n kuuluvan Suomelle kieliriita hiersi

Ulkopoliittiset suuntaukset reunavaltiopolitiikka 1920-l.: Suomi, Viro, Latvia, Puola  Venäjää vastaan liittoutumattomuus + luottamus Kansainliittoon  20-l. yleinen luottamus rauhaan ja neuvotteluratkaisuihin pohjoismainen suuntaus 30-l.  toivo Ruotsin avusta  Suomi kuitenkin yksin

NL ja suomi natsit valtaan Saksassa 1933  NL pelkäsi hyökkäystä  hyökkäämättömyyssopimus mm. Suomen kanssa Saksan laajeneminen: Itävalta, Tšekkoslovakia  NL ehdotti Suomelle yhteispuolustusta  Suomi torjui

elok. 1939 Molotov–Ribbentrop- sopimus  salainen lisäpöytäkirja

syysk. 1939 II ms. alkaa  länsivallat heikkoja Saksaa vastaan NL vaati tukikohtia  Viro, Latvia ja Liettua suostuivat neuvottelut Suomen kanssa lokak. NL:n alueluovutusvaatimukset korvaus Suomelle Itä-Karjalasta Suomessa liikekannallepano (YH)  Suomi kieltäytyi  neuvottelut katkeavat  talvisota 30.11.