Otsonikerros vahvistunut riittävästi => elämä siirtyy maalle!

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
evoluutio Perinnöllinen muuntelu Luonnon valinta
Advertisements

Pinta-ala raja-arvona
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohovartisia kasveja tai varpuja. Varpukasvit ovat puuvartisia: Mustikka, puolukka, variksenmarja, kanerva…
• Djoser – 3. dynastian kuningas rakennutti ensimmäisen pyramidi. • Varsinaisen ensimmäisen pyramidin rakennutti 4. dynastian kuningas Sneferu. • Suurin.
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohoja tai varpuja.
klo Omat toiveet – unelmakartta esittely Pihan jäsentely
PLANKTON.
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Sademetsä.
Rantavedessä riittää vilinää
Kappale 1.
Kappale 7.
EVOLUUTIOTUTKIMUKSESSA sivut
SÄDEHOITO.
Pituus- ja paksuuskasvu
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Tyypillistä kasveille:
ASUTUSHISTORIA / VÄESTÖNKASVU
Perimä evoluution todisteena. Yksilö perii geeninsä vanhemmiltaan Perimän tarkempaa vertailua tehdään tutkimalla -tuman kromosomien määrää -kromosomien.
Tehtävät 1. Eliöryhmien kehitysjärjestys
2. KASVISOLUKOT Vain pieni osa kasvisoluista jakautuu jatkuvasti, muut erilaistuvat tehtäviinsä ja muodostavat erilaistuneita solukoita.
Kielestä ja sen tehtävistä Sari Toivakka, Kauhavan lukio 1.
KIINANJOKIDELFIINI Lipotes vexillifer. TIETEELLINEN LUOKITTELU DOMEENI: Aitotumaiset (Eucarya) KUNTA: Eläinkunta (Animalia) PÄÄJAKSO: Selkäjänteiset (Chordata)
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
KASVIEN VESITALOUS ELÄVÄ KASVI HYVIN VESIPITOINEN: KESKIMÄÄRIN % MEHEVÄT LEHDET, HEDELMÄT YLI 90 % TUORE PUU 50 % SIEMENET %
Kasvio eli herbaario. Keräämällä ja prässäämällä: Joka näytteeseen nimilappu! Tarvikkeet: Piirustuspaperia Teippiä Kaksi levyä Sanomalehtipaperia Painoja.
Noora, Niina, Teija, Jasmin, Emilia 1b Kasvit Kasvikunnan alku  Kehitys alkoi viherlevistä  Kasvit ovat monisoluisia eliöitä  Tärkeimpiä maaekosysteemien.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2014, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
ELIÖKUNNAT KÄYTÖSSÄ KUUDEN KUNNAN JÄRJESTELMÄ MILLÄ PERUSTEILLA ELIÖT SIJOITETAAN KUNTIIN? S RAKENTEELLINEN (solut,elimistö) SAMANKALTAISUUS,
BI1 - Eliömaailma.
BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Kasvit yhteyttävät epäorgaanisista aineista orgaanisia. Kasvien ja levien yhteisiä piirteitä: kahdenlainen.
Maapallon metsät.
IHMISEN EVOLUUTIO Ihmisen evoluutiolla tarkoitetaan ihmisen kehittymistä ja eriytymistä omaksi lajikseen ihmisen ja apinoiden tai apinaihmisten yhteisestä.
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
VARSIEVÄKALA Coelacanthiformes.
Luku Nykyihmisen sukupuu, s. 14–19
Bonobo pan paniscus.
Solun toiminta II Solun toiminta.
11 Eläimet sopeutuivat Elämään maalla.
Elämää lapissa Emmi ja Santeri.
Aurinkokello Ennen ajan kulumista mitattiin auringon avulla
Aasiannorsu Elephas maximus Siina Lehtinen 1A.
SUOMALAISIA KASVEJA Venny.
Evoluution perusteet Kappaleet 7 ja 8.
B2 Solu ja perinnöllisyys
Rehevöityminen Yyterissä
Elämän kehitysvaiheita s. 102 – 132
Eliöiden luokittelu =>Samaan lajiin kuuluvat yksilöt lisääntyvät keskenään ja saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä =>lajit => suvut => heimot => lahkot.
Aavikko & puoliaavikko
Tundra.
MITÄ MAANVILJELYN SYNTY MERKITSI?
Kotihiiri
Koivu Titeellinen nimi:Betula yläluokka:koivukasvi
9 Elämän synty.
SAARISTIO-SUOMI VEERA RASMUS..
Saarni.
Eliömaailman luokittelu
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
Mars-planeetan olosuhteiden kehitys
Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista
Syväjuuriset kasvit.
Aloitussivu III Evoluutio.
IV Luonnon monimuotoisuus
Muuntelu on evoluution edellytys
Kasvien ja mikrobien talvi
Lukion biologia Eliömaailma BI 1.
Puutarha-ala vuonna 2050; miten viihdymme ja miten viljelemme
1. MAA – elämän planeetta 7. BIOLOGIA.
Tehnyt: Tomi, Veeti ja Emmi
Esityksen transkriptio:

Otsonikerros vahvistunut riittävästi => elämä siirtyy maalle! 10 Kasvien kehitys Otsonikerros vahvistunut riittävästi => elämä siirtyy maalle!

Kehittyivät viherlevistä Sammalet ensimmäisiä kasveja Elävät vain kosteilla alueilla, koska: – lisääntyminen on vedestä riippuvaista – johtosolukko on huonosti kehittynyt – ei varsinaisia juuria

Ensimmäiset varsinaiset maakasvit olivat sanikkaisia (liekokasvit, kortteet ja saniaiset). Sanikkaiset kehittyivät noin 400 miljoonaa vuotta sitten. Paremmin sopeutuneita maalla elämiseen: – johtosolukko – juuret – kuivuutta kestävä pintasolukko

Siemenkasvit Paljassiemeniset (n. 250 milj. v. sitten) Havupuut, käpypalmut ja neidonhiuspuu tuulipölytys

Paljassiemenisen kasvin siemen on paljaana emilehden pinnalla

Koppisiemeniset yleistyivät n. 100 milj. v. sitten Kehitys ollut tiiviissä yhteydessä hyönteisten evoluutioon (koevoluutio) Leviäminen tehokasta, koska eläimet syövät hedelmiä