MITÄ MAANVILJELYN SYNTY MERKITSI? Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. MITÄ MAANVILJELYN SYNTY MERKITSI? Luku Miten maanviljely sai alkunsa?, s. 28–35
Mitä maanviljelyn synty merkitsi? Maanviljelyn alku noin 10 000 vuotta sitten oli niin merkittävä tapahtuma, että se on nimetty neoliittiseksi vallankumoukseksi. Maanviljely ei syntynyt yhtäkkiä, vaan tuhansien vuosien kuluessa. Ihmisen miljoonia vuosia kestäneessä historiassa se oli kuitenkin nopea muutos. Maatalous mahdollistui, kun löydettiin viljelyyn sopivia kasveja ja eläimiä kesytettäväksi. Naisten osuus kehityksessä oli merkittävä: he tunsivat kasvien elinehdot.
Kasvillisuuden ja riistan perässä vaeltaminen loppui ja asutus vakiintui. Väkiluku alkoi pysyvästi kasvaa. Ammatit eriytyivät, kun osa ihmisistä vapautettiin jokapäiväisen leivän hankinnasta. Uusia ammatteja: pappi, seppä, ruukunvalaja, tiilentekijä, kutoja, lääkäri, kauppias, kalastaja, sotilas ja kirjuri.
Hammurabin lakitaulun osa 1700-luvulta eKr. Tekniikkaa kehitettiin: viljely vaati työkaluja ja -menetelmiä. Laadittiin lakeja ja järjestettiin hallinto. Perustettiin kaupunkivaltioita. Armeijat kasvoivat ja sodat laajenivat. Tiede kehittyi, kun esimerkiksi maanmittaus vaati matemaattista osaamista. Hammurabin lakitaulun osa 1700-luvulta eKr.
Kaikki tämä yhdessä loi korkeakulttuurin. Keksittiin kirjoitustaito, joka johti ensimmäiseen tietotekniseen vallankumoukseen – taidon hallinneet nousivat avainasemaan. Varallisuuserot kasvoivat: maan omistaminen ja periminen loivat yläluokan. Yhteisöt muuttuivat entistä hierarkkisemmiksi (= arvojärjestelmään perustuviksi). Papiston johdolla kehitettiin uskontoa ja riittijärjestelmiä, esimerkiksi uhraaminen. Kaikki tämä yhdessä loi korkeakulttuurin. Sumerilainen mies kantaa karitsaa uhrattavaksi patsaassa noin 1300-luvulta eKr.