Eroosio.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Itämeren vaiheet Timo Peuraniemi Itämeren alueen järvi- ja merivaiheiden vuorottelusta viimeisen jääkauden jälkeen.
Advertisements

Globaaliin maankäyttöön liittyviä näkökohtia Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastopaneelin tiedotustilaisuus
helenarimalimankkaankoulu 2009
JÄÄKAUSI KERTAUSTA.
Lukion maantiede 1. kurssi
Ilmastonmuutos ja Aavikoituminen
SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa
Suomen virtavesien erityispiirteet
Aallokko Vuorovesi Virtauskset
Maailman ravitsemustilanne ja ravinnontuotannon keinot
Virtaava vesi Virtaava vesi kuluttaa maan muotoja Vitun homo.
Kappale 9 Suurimmat väestökeskittymät: Pohjois-Amerikan itärannikko
Vesirakennus, patoturvallisuus Jyrki Röpelinen
Väder- och Klimatförändringar
UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET
Taiga.
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto? Sään vaihtelut johtuvat tuulten ja merivirtojen muutoksista –Vaikuttavina tekijöinä pinnanmuodot, sijainti pohjois-etelä.
Ekosysteemien tila MERET: Saastuminen: Ylikalastus Tulokaslajit
SATEET.
Tuulet.
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Kappale 2.
Vuorovesi.
ISLANNIN LUONNONOLOT.
Biopolttoaine Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine; Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi.
kasvillisuus vyöhykkeisin vaikuttavat tekijät: Espanjan tapauksessa
Kasvillisuusalueet.
SUISTOT.
9. Sadetyypit ja sateisuus
Myrskyt Keskileveyksien syys- ja talvimyrskyt
MAANKOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLKEEN
2. PINNANMUODOT VAIHTELEVAT ALANGOISTA YLÄNKÖIHIN
19. Maannokset ja kasvillisuusvyöhykkeet. Maaperä ja maannos Maaperä = kallioperän päällä oleva irtain maa- aines syntyy peruskalliosta rapautumalla tai.
Maapallon metsät.
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Suomen kallioperän kehitys
12. Ilmakehä, Maan suojamuuri
LUONNONHASARDIT Luonnonhasardit syntyvät äkillisesti luonnosta itsestään. Useimpia hasardeja ihmisen on mahdotonta estää, mutta niihin voidaan varautua.
Tiivistelmä 2. Vuorovaikutus ja voima
11. Maiseman muutos Endogeeniset prosessit Eksogeeniset prosessit
Suomen luonnon erityispiirteet
Maapallon metsät.
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto?
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Määritä kappaleen aiheuttama paine
INTIA Väkiluku: BKT: 4,99 biljoonaa USD
Nahkealehtinen kasvillisuus
Sää Sää = Ilmasto =.
Vesikehä.
8 Raaka-aineet ja 9 Energia
Vuorovaikutus ja voima
Eroosio.
Maaperä Tekijä:Minä.
Trooppiset hirmumyrskyt
My Home . By:Ines.N.
Maiseman muutos Eksogeeniset ilmiöt muokkaavat maankamaraa ja muuttavat maisemaa (rapautuminen, eroosio, massaliikunnot) maanviljely, ylilaidunnus, metsien.
Eroosio ja aavikoituminen
Rehevöityminen Yyterissä
Maapallon veden jakautuminen:
Tiivistelmä 6. Paine ja noste
7. Tuulet.
Ekologinen teatteri s
Riittääkö ravinto? Nälänhädän syitä: ravinnon epätasainen jakautuminen
Hydrokopteri Fysiikan ilmiö teknisen käsityön aihepiirinä luokka
Riittääkö ravinto? Nälänhädän syitä: ravinnon epätasainen jakautuminen
Maapallon aridit alueet
Ilmastonmuutos ja tulvariskit Kokemäenjoella v. 2050
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
tekstidokumentti antiikin ympäristötuhot
Esityksen transkriptio:

Eroosio

Britannian rannikko

Määritelmä Geologinen eroosio on virtaavan veden, joen, jään ja tuulen tai painovoiman vaikutuksesta vyöryvien maamassojen (massaliikunnot) aikaan saamaa pinnanmuotojen kulutusta Kiihtynyt eroosio: Ihmisen toiminnasta johtuvaa

Eroosioon vaikuttavat tekijät Pinnanmuodot ja maaperän kaltevuus Maaperän laatu Hiekka savi Kasvipeitteen laatu ja määrä Metsät Pensaikko Aro, savanni Sademäärä ja veden virtausvoimakkuus Tuulen voimakkuus Ihmisen toiminta Metsien hakkuut Puuntuotto, polttopuun keruu Raivaus maatalousmaaksi Lasketturinteiksi Teiden, kaivosten ym. Tieltä - Laitumesta pelloksi

Virtaava vesi Joen kulutus kohdistuu pohjaan saa aikaan V-laakson joen reunoihin joen mutka syöpyy ulkokurvistaan ja kasautumista tapahtuu sisäkaarteeseen > meanderit Lopulta joki oikaisee mutkan ja vanhasta joen uomasta jää jäljelle juolua eli makkara järvi. Kun virtausnopeus alkaa hiljetä joen kuljettamat kappaleet alkavat painua pohjaan lajittuneet maalajit: sora, hiekka, hieta, hiesu ja lopulta savi, joka saostuu seisovaan veteen mereen tai järveen.

Jää Kun jään paksuus on niin suuri, että sen paine nesteyttää alimmat jääkerrokset ja jää alkaa liukua painovoiman vaikutuksesta alas. Syntyy laaksojää, joka uurtaa vuoren rinteisiin U-laaksoja. Jään etenemisvaiheen muodostumat Jään sulamisvaiheen muodostumat

Tuuli kuluttaa, kuljettaa ja kasaa Kuljettaa hienointa ainesta pölyä ja lentohiekkaa tuulen kulutusvaikutus Tuulen kulutusmuotoja ovat sieni- ja pöytävuoret, kivikkoaavikot Tuuli kasaa lentohiekkaa dyyneiksi ja pölyä lössiksi eli pölymaaksi

Massaliikunnot Vuoren vierimät Kivivyöryt Mutavyöryt Lumivyöryt Liukumat Aiheuttajia: rankkasateet, maanjäristys, tulivuorenpurkaus, metsien hakkuut, rinteiden louhinta, rakentaminen, laskettelurinteiden raivaus

Eroosio eri alueilla Vuoristot Sademäärä Virtaavavesi: Massaliikunnot: Sora- ja kivivyöryt Kalliolohkojen liukumat Vuotomaailmiö Mutavyöryt lumivyöryt Jää: U-laaksot Tuuli: kuivat alueet Ihmisen toiminta: Viljely Metsien hakkuut Ks. Kirja s. 65 Nepal Seuraukset: -

Kuivat ja puolikuivat alueet

Eroosiotekijät Tuuli Hiekkamyrsky tai pölymyrsky on aavikolla tai puolikuivalla alueella esiintyvä ilmiö, jossa tuuli nostaa hiekkaa ja pölyä ilmaan ja puhaltaa sitä eteenpäin myrskyn voimalla Hiekkamyrskyjä esiintyy monesti muun muassa Saharassa, Arabian aavikoilla, Aasian kuivilla alueilla ja Australiassa. Pölymyrskyjä esiintyy Yhdysvaltain aavikoilla ja niiden reuna-alueilla. Massaliikunnot: - kivi- ja soravyöryt, vyörysorakeilat

Syitä Liika laidunnus ja liiallinen viljely Uuden viljelymaan raivaaminen Suuret yhtenäiset peltoalueet Polttopuun keräys Ei huolehdita metsän uudistamisesta Ilmaston muutos Väestömäärä, väestönkasvu Epäsopivat viljelymenetelmät ESIMERKIT: KS S. 67-68 Seuraukset:

Rannikko alueiden eroosio Aallokko Tuuli Rannikon muoto ja maa-aines/kallioperä Syitä: Myrskyjen yleistyminen Mangrovemetsien raivaus Ilmastonmuutos Rannikoiden asutus Luontaista kasvillisuutta poistettu

Eroosion torjunta Metsien hakkuiden vähentäminen ja uuden metsän istutus jyrkillä rinteillä, kuivilla ja puolikuivilla alueilla Kuiville ja vuoristoisille alueille maankäyttö- ja hoitosuunnitelmat metsänhoitosuunnitelma Maataloudessa: Monivuotiset kasvit Yksivuotisten tilalle tai niiden kanssa vuorottaisilla lohkoilla Lomittaisviljely, moni viljely Peltometsäviljely terassiviljely kesannot Oljet ym. kynnetään maaperään, ei polteta

Eläimet aitauksiin Karjamäärä kantokyvyn tasolle Lanta pelloille -> uutta maa-ainesta Alueelle sopivat viljelykasvit Ilmaston muutoksen hillitseminen Väestönkasvu minimiin Maanmuokkausmene-telmät alueelle sopivat Suojavyöhykkeet/kaistat Nopeakasvuisten polttopuiden, poltettavien ruohokasvien viljely ravintokasvien lomassa