AISTIT *tehtävä: välittää tietoa ympäristöstä sopeu- tuminen helpottuu *erikoistuneisuus -kaikki aistit ovat erikoistuneet tuomaan tietoa vain omasta alueestaan -eivät kykene toimimaan omien rajoitustensa ulkopuolella  monet asiat jäävät huomiotta (esim. radioaktiivinen säteily, häkä yms.) *herkkyys

-vaihtelee lajeittain ja yksilöittäin *adaptoituminen -kaikki aistit asentoaistia lukuunottamatta tot- tuvat ärsykeolosuhteisiin – korva meluun, silmä valaistukseen, nenä hajuun… Huom! aistit toimivat tiettyjen lainalaisuuksien mukaan  varsinkin näköaistia voi johtaa har- haan  illuusiot ja havaintoharhat

SILMÄ JA NÄKEMINEN -vain 10% silmään tulevasta valosta pääsee aistinsolu- tasolle, muut imeytyy ja ha- jaantuu silmän muihin osiin Näkyvän valon aallonpituus = n.400-700nm *aistinsolut 1)sauvat (n 120 milj/silmä) -ei värinäkemistä -500x herkempiä kuin tapit – pystyvät sopeutu- maan hämärään tehokkaasti esim. radopsiinin vaikutuksesta

2)tapit(n.7milj./silmä) -siniherkät, viherherkät ja punaherkät tapit -värisokeus on yleensä jonkin tappityypin vika -tarkan näön keskuksessa(foveassa) vain tappeja -yli 100 miljoonaa aistin- solua lähettää tiedot yhtä miljoonaa näköhermon säiettä pitkin  infon täytyy jäsentyä jo tässä vaiheessa

ILLUUSIOT http://www.michaelbach.de/ot/ http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/eres/hum/psyk/havainto/sivu_03.htm www.cut-the-knot.org/Curriculum/Geometry/Illusion.shtml

Näköaistin lainalaisuuksia 1. solutyypit -3 tappisolutyyppiä hoitavat värien havainnoin- nin, sauvasolut vastaavat hämäränäkemisestä -värisokeus johtuu jonkin solutyypin puuttumi- sesta 2. Kontrasti-ilmiöt a.värikontrasti

-värikontrasti voi olla samanaikainen, jolloin vastakkaisväri herkentää toiselle vastakkaisvärille(sin-kelt, pun-vihr) -se voi olla jälkikontrasti, jolloin vastakkais- väri tulee esiin jälkikuvana -ilmiö johtuu siitä, että esim. punaista kat- sottaessa ”punaiset” vastinparit väsyvät ja kun punainen otetaan pois, vihreät jäävät vähäksi aikaa päälle b.vaaleuskontrasti -tumma lisää herkkyyttä vaalealle ja päinvas- toin

c.rajakontrasti -silmän hermoverkon toiminnan takia eri tum- muusasteen rajaviivat korostuvat ja kirkkauden kasvu ei näy havainnoissa niin suurena kuin todellisuudessa

3.Etäisyyden havainnointi -normaalisti ihminen näkee kahdella silmällä, binokulaarisesti. -molemmat silmät saavat erilaisen heijastuman katsotusta asiasta syntyy kolmiulotteinen ha- vainto

-lisävihjeinä toimivat silmien linssin muoto ja silmien välinen katselukulma -kaksiulotteisessa kuvassa käytetään lisäksi erilaisia vihjeitä, jotka tuovat kolmiulotteisen vaikutelman(vaikka katselisi yhdellä silmällä, monokulaarisesti) -osittainen peittyminen -viiva- ja ilmaperspektiivi -esineen sijainti horisontissa–korkealla oleva kuu näyttää olevan kauempana -valot, varjot ja värit -tuttuus (skeemat)

-pintagradientit 4. Optiset hahmolait -olemme oppineet havainnoimaan tietyllä tavalla opittujen skeemojen mukaan -kuvion ja taustan laki -samankaltaiset kuviot kuuluvat yhteen -lähekkäin sijaitsevat kuviot kuuluvat yhteen -yhtenäinen, jatkuva viiva koetaan kuvioksi -yhteistä liikettä tekevät muodostavat kuvion -tutut muodot koetaan yhteiseksi kuvioksi

5. Konstanssi-ilmiöt -konstanssi-ilmiöt ovat pysyvyysilmiöitä, jotka koskettavat kaikkia aisteja -väri,vaaleus, muoto, koko ja äänikin koetaan samanlaisena, vaikka ärsykeolosuhteet muut- tuvat

                              <>

http://www.youtube.com/watch?v=vhoSqSHMIAc