Keltasirkku.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Pihapiirin lintuja Lintutesti
Advertisements

Mikä lintu? ??? ??? ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA.
Juolukka Tuntomerkit: Juolukka on varpu, joka voi kasvaa jopa metrin korkeaksi, mutta tavallisemmin 30–50 cm korkeaksi. Yleensä kasvusto on helposti huomattavissa.
Pesäkortti lintujen pesien seuraaminen
Kappale 9 Linnut Fossiilinäyttöjen perusteella linnut ovat teropodien (dinosaurukset) erikoistunut alaryhmä. Yhteistä linnuille: hampaaton nokka, sulat/höyhenet,
Sinisorsa Sinisorsan tieteellinen nimi Anas platyrhynchos merkitsee leveänokkaista ankkaa. Sinisorsan kesytetty muoto on ankka.
TURVETUOTANTO JA ISOT PETOLINNUT
Olet ehkä ollut retkellä
6 luokka Tekijä: L.A.Pupulainen
Opettele seuraavat vesilintulajit (oppikirjassa s )
ORAVA.
Suomen yleisimpiä puulajeja. Säilyttää värinsä läpi vuoden.
NAALI Kettua muistuttava koiraeläin Valkoinen ja tuuhea karvapeite
0rava - Sciurus vulgaris
Ilves TUNTOMERKIT Ilves on Suomen luonnon ainut kissaeläin.
Liito-orava Pteromys volans.
Lauri Jämsèn Henri Härme Joona Siren Joni Munukka
Kuukausi-rock Tammi-, helmi-, maalis-, huhti-, touko-, kesäkuu,
Komodonvaraani Varanus komodoensis.
Isokoskelo.
KIINANJOKIDELFIINI Lipotes vexillifer. TIETEELLINEN LUOKITTELU DOMEENI: Aitotumaiset (Eucarya) KUNTA: Eläinkunta (Animalia) PÄÄJAKSO: Selkäjänteiset (Chordata)
KURKI. TUNTOMERKIT KURJEN VARTALO ON PÄÄOSIN VAALEANHARMAA. SILLÄ ON MUSTA PÄÄ KAULAN YLÄOSA SEKÄ VALKOINEN POSKI. TAKARAIVOLLA KURJELLA ON PUNAINEN PALJAS.
Panthera tigris corbetti
LEIJONA Panthera leo. LEIJONAN LUOKITTELU Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset.
Kuva sivulta: LUMIKKO.
Hyttynen pituus: aikuinen: 4-10 mm, toukka: 7-8 mm Ravinto: koiraat eivät syö, naarailla lintujen ja nisäkkäiden veri Hyttysen toukkia veden pintakalvoon.
Rapu. Ravun rakenne Ravun ruumis koostuu päästä ja keskiruumiista, jotka ovat käytännössä yhteensulautuneet, sekä takaruumiista eli pyrstöstä. Kymmenjalkaisille.
Amanda Heiskanen 1A Parola lukio Biologia kurssi
Pajulintu. Pajulintu Pajulintu on aika pieni eläin, Sekä siro. Sen selkä puoli on vihertävä Ja vatsa puoli likaisen valkoinen.
Närhi. Tuntomerkit Sen pääväri punaisenharmaanruskea. Närhen lento on epävarmaa ja hoippuvaa.
 MARJAT, HYÖNTEISET, VILJA, HUNAJA JA KALA.  karhu syö myös lihaa.
Kultapanda.
TYÖRYHMÄ HILMA ILONA SAKU
Liito-orava Jenna Muhonen 8a.
Ennakkotehtävät, tietoa ja jälkipuintia luokille
ORANKI (Pongo).
Bonobo pan paniscus.
Harakka Pica pica.
Aasiannorsu Elephas maximus Siina Lehtinen 1A.
KARHU.
Vompatti E-P Tarvainen.
Kanahaukka.
Bird bird bird bird bird bird bird bird bird
HELMIPÖLLÖ.
Hamsteri.
-Petolintu -Selkärankainen -Maailman suurin lintu
Käki.
kettu Elintavat . Kettu on lauma eläin. . Se liikkuu hämärällä.
Haarapääsky Haarapääsky elää melkein koko elämänsä ilmassa.
JALAVA.
Tavi.
Kirjosieppo.
PAJU LINTU Max.
Kotihiiri
Kuikka.
9.2 Vesilintujen lisääntyminen
KÄPYTIKKA.
Västäräkki.
Västäräkki.
LAULUJOUTSEN.
VARIS.
Sinisorsa.
Saimaannorppa.
Riekko.
Räkättirastas.
ORAVA.
12. Luonnonvalinta.
VARIS 1. Pituus n. 50 cm, SV n. 90 cm 2. Mustaharmaa väritys
SINISORSA Pituus n. 55 cm KOIRAS JUHLAPUVUSSA 1. Sinivihreä pää
TALITIAINEN 6. Vihertävä selkä 7. Vaalea juova siivessä
Esityksen transkriptio:

Keltasirkku

Tuntomerkit Talvella uroksen vatsapuoli on kirkkaankeltainen, ja selkäpuoli ruskeanraidallinen. Sen sijaan kesällä koiraalla vain pää on keltainen mutta muilta osin lintu on tumma. Naaras on vaatimattomampi, ruskeampi, ja sen vatsapuoli on raidallinen.

Koko Keltasirkun pituus on noin 15,5-17cm ja paino noin 24-37g.

Ravinto Keltasirkut syövät pääasiassa jyviä ja siemeniä.

Onko lintu muuttolintu Keltasirkku on muuttolintu, se muuttaa pois loka-marraskuussa. Osa kuitenkin sinnittelee talven yli suomessa.

Elinympäristö Keltasirkku pesii viljelysten ympäristössä ja viihtyy kaiken laisissa puoli avoimissa ympäristöissä.

Pesän sijainti Keltasirkku tekee pesän maahan, hyvään kätköön. Pesä on rakennettu kuivista korsista ja vuorattu juurilla ja jouhilla.

Poikasten ravinto Poikaset syövät hyönteisiä, joita emo tuo niille.

Lajin runsauden muutokset Keltasirkku pesii suomessa lähes koko maassa vain lapissa se on harvinainen. Keltasirkku on rauhoitettu.