Jari Niemelä Helsingin yliopisto

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Globaaliin maankäyttöön liittyviä näkökohtia Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastopaneelin tiedotustilaisuus
Advertisements

Maapallon lämpeneminen
ILMASTONMUUTOS ON TÄÄLLÄ Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos
ENERGiA JA iLMASTONMUUTOS
IPCC-työn merkitys suomalaiselle päätöksenteolle Pirkko Heikinheimo WG II –tiedotustilaisuus
Valtion ja kuntien suhde seudullisen maankäytön kehittämisessä Kilpailukykyä strategisella maankäytöllä –seminaari Tampere Matti Vatilo, YM.
1 Uusi paikallisuus –hankkeen tausta ja tavoitteet Hannu Katajamäki Aluetieteen professori Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto "Uuden paikallisuuden.
Eläinsuojeluasiamies ja tulevaisuuden haasteet Tuotantoeläinten hyvinvointiseminaari Jyväskylä Sari Salminen.
VALOVUOSI = km IHMISIÄ = 1 IHMINEN / km LINNUNRATA Ø = VALOVUOTTA
NELIÖT KOHDALLEEN KESTÄVÄSTI KAUPAN TAVOITTEITA TUKIEN?
Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteet Seutuhallituksen tavoiteseminaari Kuntajohtajakokous Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä.
OPS2016 – Koulu rakentaa tulevaisuutta
Maaseutuohjelman arviointisuunnitelma - mistä on kyse? Työseminaari Säätytalolla
ÖSTERSUNDOM – UUSI KAUPUNKI ASUKKAALLE
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Myyrmäki Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Matinkylä
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Itämeren suojelun hyötyihin ja kustannuksiin? Kari Hyytiäinen
Nykyajan talous, ympäristö ja väestö:
ihmiskunnan tulevaisuus ympäristö tekijät taloudelliset tekijät sosiaaliset tekijät.
Sivu 1 Tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.
Tuulivoima Tekesin strategiassa
, Janne Virtanen, Ilmastonmuutos: hillitseminen ja sopeutuminen, toiminta Varsinais-Suomessa.
VISIO KMO: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä TULEVAISUUSKATSAUS: Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia Liite 2.
Maakunnan yhteistyöryhmä Ylijohtaja Pekka Häkkinen.
Peda-forum –päivät Opetuksen kehittäminen Helsingin yliopiston strategia Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma.
VISIO 2015 Tulevaisuuden metsät - lisää hyvinvointia uusiutuvista luonnonvaroista EHDOTUS : Liite 1.
Väder- och Klimatförändringar
VISIO 2015 Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia uusiutuvasta luonnonvarasta Liite 6.
EAKR-rahoitusta ympäristöhankkeisiin Anna-Liisa Tanskanen EU-koordinaattori Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Carelicum.
Myllypuron kampus Arto Salonen
Ilmastonmuutos Ilmasto on meidän onneksemme pysynyt viime aikoina samana. Lisääntyvien kasvihuonekaasujen myötä ilmasto kuitenkin uhkaa muuttua ja näin.
Ira Ekholm 4A. 1. uutinen Ongelma: Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisiin negatiivisesti * pohditaan ratkaisuja ongelmaan.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Keski-Suomen maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Sudanin vesitilanteeseen.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Koulutus ja tutkimus Opetusministeriön.
Malli aluesuunnittelijoille (tätä PPT-tiedostoa voidaan käyttää ja muokata vapaasti) Päivämäärä, tekijä, aihe/teema jne. "Ilmastonmuutoksen luomat haasteet.
SOTE-uudistus hyvinvointi- investointina Kuopion Asumisen päivät 2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE.
Asumista tukeva palveluliiketoiminta Satu Åkerblom, ohjelmajohtaja Uudenmaan asumisen osaamiskeskus Joensuun Tiedepuisto Oy,
Malli yritysmaailman toimijoille (tätä PPT-tiedostoa voidaan käyttää ja muokata vapaasti) Päivämäärä, tekijä, aihe/teema jne. "Ilmastonmuutoksen luomat.
© Sauli Rouhinen 1 SUOMEN KANSALLINEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIA (2006) Sauli Rouhinen, YM Valikoituja otoksia, joita on käytetty tausta-aineistona.
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus / Juha Kokkonen Tulevan ohjelmakauden rahoitusmahdollisuudet matkailualalle -teemapäivä Juha Kokkonen Pohjois-Karjalan.
Kaavoituksen ja rakentamisen kehityspiirteitä alueella Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Vaasa Matti Rantala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,
Strategiaperusta ja ohjelmat
Euroopan yhteisön direktiivien ja säännösten vaikutukset ja yhteensovittaminen Suomen merialueilla
BerryGrow –hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet
Vahvuuksiamme Kuopiossa on toimiva koulutusketju varhaiskasvatuksesta yliopistoon (perusaste, lukio ja 2. aste, Sakky, Savonia, Pelastusopisto, SibeliusAkatemia,
POKAT 2021 maakuntaohjelman valmistelu
Ihmisen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on tosiasia.
Vesa Kanninen / Aalto-yliopisto Monikeskuksisuus, keskusverkko
MONIMUOTOISUUS.
Pääkaupunki-seutu Eetu ja Ella.
8 Raaka-aineet ja 9 Energia
Mainiot maisemat -hanke
eli luonnon monimuotoisuus
Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma
Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma
13. Ilmastonmuutos.
Ruoka (ravinnon tuotanto + nälänhätä)
17. Ratkaisuja ympäristöongelmiin
Itä-Lapin tulevaisuuden näkymät
Maaseutuohjelman tavoitteet nyt ja rahoitus tulevaisuudessa Kehittäjä Matchmaking –tapahtuma Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö.
Kestävän kehityksen ulottuvuudet
Ilmastonmuutoksen Syyt ja seuraukset.
PoLut – Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa
Miksi toiset nääntyvät, kun toiset ahmivat?
Ympäristövaikutukset (YVA) ja sosiaaliset vaikutukset (SVA)
Puutarha-ala vuonna 2050; miten viihdymme ja miten viljelemme
Valtuustoaloitteesta yhteiseen tahtotilaan
TEEMARYHMÄ LUONTO- JA SEIKKAILUKASVATUS
Esityksen transkriptio:

Jari Niemelä Helsingin yliopisto Viherrakenne osana yhdyskuntarakennetta, ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen Jari Niemelä Helsingin yliopisto

Ilmastonmuutos ja äärevät sääilmiöt (sopeutuminen ja hillintä) Mitä ovat tulevaisuuden muutosilmiöt tai trendit, joilla on suuri vaikutus Uudenmaan menestykselle ja hyvinvoinnille? Ilmastonmuutos ja äärevät sääilmiöt (sopeutuminen ja hillintä) Hillintä: viherrakenne hiilinieluna (ilmainen ekosysteemipalvelu) Sopeutuminen: viherrakenne edistää lajien leviämistä ekosysteemipalveluiden tuotanto muuttuvassa ilmastossa (viljely- ja puulajien muutokset, kuivuus, sateisuus) Hillintä Sopeutuminen Äärevät sääilmiöt x Ilmaston lämpeneminen

Väestönkasvu rakentamisen tarve kasvaa, mutta myös virkistysalueiden tarve kasvaa maahanmuuttajien tarpeet virkistysalueiden suhteen

Arvomaailman muutokset lisäävät viheralueiden tarvetta virkistysalueiden ja maaseutu/kulttuuriympäristön arvostus kasvaa väestön ’heimoistuminen’ vahvistuu luontomatkailu kasvaa, asukkaiden aktivointi hyviin elämäntapoihin Kilpailukyky ja vetovoimaisuus monipuolinen luonto ja viherrakenne valttina ja elinkeinojen perustana (ekosysteemipalvelut ja luontoperustaiset ratkaisut)

Maakuntakaavat ja pääkaupunkiseudun viherkehä

Miten maakunnan tulisi reagoida muutosilmiöihin? Maakuntakaavoitus/-suunnittelu: Ekosysteemipalvelut lähestymistapa: viherrakenteen sisältämä luonnon monimuotoisuus tuottaa ekosysteemipalveluita jotka tuottavat meille hyvinvointia Hallinta (governance): hyvä ja avoin hallinto sekä edellytysten luominen toimijoille ja innostaminen innovaatioihin Sosio-ekologinen resilienssi (muuntojoustavuus) ’viitekehyksenä’, esim. valmistautuminen pakolaiskysymykseen ja ääreviin sääilmiöihin Luontoperustaiset ratkaisut (nature-based solutions) (Lynetin tutkimuspäivä 4.10.) Viherrakenne vetovoimatekijänä