Päänsärky – ”kansantauti” % / 20-45v

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Aivoverenkiertohäiriöt AVH
Advertisements

Väestöstä on kärsinyt jossain vaiheessa päänsärystä
AIVOVERENKIERRON HÄIRIÖT
Liikunnan puute Runsas suolan käyttö Runsas alkoholin käyttö Stressi
Vireystilan säätely Ulkoiset tekijät Biologiset tekijät
Lasten ja nuorten päänsärky lisääntyy –miten ehkäistään?
Neurokirurgiaa.
Eero Hyvärinen, ortopedi Dextra Urheiluklinikka
Diabetes s. 65 –
Tules - Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Migreeni LL Yrjö Seppä 11/2005.
Antti Itkonen, Elina Kilponen, Katri Keskinen, Timo Heiskanen
Osastonhoitaja Kirsi Salmén-Puumalainen
Iriitti Mikael Suviola
Mielenterveyden häiriöt
Sairasteluiden välttäminen
PAHOINVOINTI JA OKSENTAMINEN
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Allergiat.
Allergiat.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Sydän- ja verisuonisairaudet
Sydän- ja verisuonisairaudet
Sydän- ja verisuonitaudit
Diabetes.
Paniikkihäiriö.
Verenpainentauti & Sepelvaltimotauti & Sydäninfarkti
Bulimia ja laktoosi-intoleranssi
ADDIKTIO ELI RIIPPUVUUS
Sydän- ja verisuonitaudit
Verensokerin (glukoosin) viitearvot – plasmasta
Päänsärky – ”kansantauti” * % / 20-45v. / naiset / vähenee iän myötä A. Varsinaiset sairaudet: Jännityspäänsärky, 30-78% < lihasjännitys, yksipuoliset.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET. osa ennakoitavissa – perustuu lääkkeen tunnettuun vaikutusmekanismiin osa odottamattomia – lääkevalmisteen aiheuttama haittavaikutus,
DEMENTIA  Dementia on tila, jossa ihmisen älylliset toiminnat ja aivotoiminta heikkenee rajoittaen hänen sosiaalista selviytymistään.  Dementia voi olla.
Stressin kahdet kasvot. Stressi … f - p - s oireina ilmenevä häiriötila, joka johtuu yksilön kokemuksesta, ettei hän kykene selviytymään häneen kohdistuvista.
Diabetes. Mitä diabetes on? ▪ Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. ▪ Diabetes johtuu insuliinin tuotannon vähenemisestä tai sen lakkaamisesta haimassa.
Henkisen hyvinvoinnin häiriöt 1,5 % väestöstä sairastuu vuosittain 20% suomalaisista sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä Sukupuolierot melko suuret.
Mieli voi sairastua, niin kuin kehokin Erilaisia mielenterveysongelmia voi esiintyä kaiken ikäisillä Tilapäinen oire saattaa olla terveen mielen reaktio.
Masennus eli pitkäkestoinen masentunut mieliala. Masennuksen yleisyys Joka viides suomalainen kärsii masennuksesta jossain vaiheessa elämäänsä Yli puolet.
Muistisairaudet dementia ja Alzheimer. Miten syntyy ja mitkä tekijät vaikuttavat? Dementian yleisin syy on alzheimerin tauti (yli 50%) tai vaskulaarinen.
Kuume ja Flunssa. Kuume Kuume on tavallien oire monissa virusten ja bakteerien aiheuttamissa sairauksissa. Tulehdussairauksille on tyypillistä että kuume.
Muistihäiriöt Hilla ja Kati. Muistihäiriöt Muistihäiriöt voivat olla hetkellisiä ja lieviä muistivaikeuksia tai vaikeita ja pitkäkestoisia häiriöitä.
Keuhkokuume ja virtsatieinfektio
62. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
KIVUN LÄÄKEHOITO Ritva Räisänen.
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
Lääkekorvausoikeudet
Epilepsia.
Tuki- ja liikuntaelinsairudet
7 Itsehoito ja hätäensiapu
Marjo Eronen, SPR, ensiavun ja terveystiedon kouluttaja
Kohonnut verenpaine.
14 Masennus on yleisin mielialahäiriö
Riippuvuudet.
Verensokerin säätely Veren glukoosi on pääasiallinen solujen energianlähde Elimistömme pyrkii pitämään verensokerin mahdollisimman tasaisena Säätely tapahtuu.
Alkoholiriippuvuuden kehittyminen ja hoito
Tuki-ja liikuntaelinten sairaudet
Kuume ja flunssa Mika ja Eerik.
Onko meillä syytä olla huolissaan?
Syöpä.
Pääkipu Pääkipua ilmenee kaikilla ihmisillä jossain vaiheessa elämää ja se on hyvin yksilöllistä. Päänkivun syitä ja muotoja on erilaisia. Yleisimmät.
Angiina.
Valtimonkovetustauti eli ateroskleroosi
Kansantaudit Suomessa
Kivunhoito ja Kipulääkkeet
Stressin kahdet kasvot
Aivoverenkiertohäiriöt AVH
Esityksen transkriptio:

Päänsärky – ”kansantauti”. 70-95 % / 20-45v Päänsärky – ”kansantauti”   * 70-95 % / 20-45v. / naiset / vähenee iän myötä A. Varsinaiset sairaudet: Jännityspäänsärky < lihasjännitys, yksipuoliset työasennot, liikunnan puute, stressi, masennus... < särkylääkepäänsärky Migreeni, 17% naisista ja 10% miehistä < geneettinen alttius ja ympäristötekijät esim. stressi – hormonitasapaino – verensokerin lasku ... a) tavallinen, auraton migreeni b) aurallinen, ennakko-oireinen migreeni Sarjoittainen päänsärky, Hortonin oireyhtymä, harvinainen, miehillä enemmän voimakkaat kipukohtaukset sarjoissa, toispuoleinen, silmien ympärillä: luomiturvotus tai roikkuminen, pieni mustuainen, hikoilu, silmien verestys / vetisyys – nenän tukkoisuus / vuotaminen + levottomuus ja ahdistus Krooninen kohtauksittainen päänsärky  B. Toissijainen päänsärky: Aivojen toimintaan liittyvä (aivokasvain, -verenvuoto, -verenkiertohäiriöt, aivo-selkäydinnesteen kulun häiriöt, korkea verenpaine, kohonnut kallonsisäinen paine, verensokeri, hapenpuute) Ulkoinen laukaisija (vamma, tulehdus, vieroitus, riippuvuus) Kallon rakenteisiin liittyvä (korvat, silmät, poskiontelot, hampaat, purenta, kasvojen hermosärky)

Päänsärky Mistä päänsärky voi johtua? Milloin lääkäriin? Huono työasento? Lihaskireys? Psyykkiset syyt - tapahtunut jotakin epätavallista? Syöminen/juominen? Huono sisäilma? Ulkoilun puute? Valvominen? Huonosti nukuttu yö? Flunssa, poskiontelotulehdus Tv, tietokone? Silmäongelmat, näön heikkeneminen Kuukautiset, raskaus (hormonit) Purentaongelmat Aivokalvontulehdus, aivoverenvuoto, aivokasvain (verisuonet, luukalvot, hermot) Homemyrkyt Rasitus (liikunta, yskiminen, seksi…) Itsehoito Hieronta – liikunta – lämpö – rentoutus – silmälasit – ruokailu – nukkuminen – lepo - tulehduskipulääke… Milloin lääkäriin? Jatkuu pitkään / esiintyy toistuvasti Purennasta johtuva päänsärky (hammaslääkäri) Näön heikkeneminen (silmälääkäri) Liittyy muita oireita: tajunnan häiriöt niskajäykkyys näkö-, kuulo- tai tasapainohäiriöt kuume, krampit Migreeniin viittaavat oireet: pahoinvointi ja oksentelu, valonarkuus särky alkaa öisin rasitus pahentaa särkyä nopeasti alkava, kova särky pään alueen tapaturma luonne muuttuu

Migreenisärky Jännityspäänsärky Kesto tunteja - vuorokausia   Migreenisärky Jännityspäänsärky Kesto tunteja - vuorokausia Vuorokausia - viikkoja Alku usein aamupainotteinen usein pahenee iltaa kohti Säryn luonne voimakasta, usein sykkivää Jatkuvampaa, epämääräisempää, harvoin voimakasta Liikkuminen tavallisesti pahentaa ei yleensä pahenna Työnteko usein estyy harvoin estää Toispuoleisuus tavallista harvinaisempaa Edeltävät oireet usein, mm näköhäiriöt ei erityistä Liitännäisoireet ääni- ja valonarkuus, pahoinvointi, oksentelu huimaus, niskaoireet, alavire Särkyä laukaisevat ja ylläpitävät tekijät alkoholi, saunominen, syömättömyys, vuorokausirytmin muutokset, kirkasvalo, hajuärsykkeet, estrogeenipillerit, hormonaaliset tekijät, tietyt ruoka-aineet liiallinen särkylääkkeiden käyttö, stressi, huonot työasennot, jännitys, masennus Sukuhistoria lähisukulaisilla usein ei suvuittain