Lilja Suominen lv15j miro laitinen lv15J Mari Honkamäki LV13D Klassismi Lilja Suominen lv15j miro laitinen lv15J Mari Honkamäki LV13D

Klassismi Klassismi eli uusklassismi on 1700-1800-luvuilla vaikuttanut taidesuuntaus, jossa renessanssin tavoin pidettiin antiikin Kreikkaa ja Roomaa taiteen esikuvana. Klassismi syntyi rokokoon ja barokin jälkeen niiden ylenpalttisuuden vastineeksi, jolloin klassismissa pyrittiin yksinkertaisuuteen, luonnollisuuteen, tasapainoon, järkevyyteen, harmoniaan ja symmetriaan. Klassismi jaetaan usein erikseen kuvataiteen, arkkitehtuurin, kirjallisuuden ja musiikin klassismiin, jotka kuitenkin kaikki vaikuttivat saman aikakauden aikana ja saivat innoituksensa antiikista. Klassismin synnyn taustalla olivat valistus ja esille tulleet tutkimukset antiikin kulttuurista.

Klassismin kuvataide Klassistisessa kuvataiteessa antiikin Kreikan ja Rooman vaikutus oli hyvin suuri ja täten tuon ajan kuvataiteessa näkyi paljon antiikin aikaisia vaikutteita. Myös teosten aiheet saattoivat olla suoraan antiikista. Jean Auguste Dominique Ingres - Suuri odaliski (1818) Jacob Philipp Hackert – Maisema ja temppeliraunioita Sisiliassa (1778)

Benjamin West – Kenraali Wolfen kuolema (1770) Jacques-Louis David – Sokrateen kuolema (1787)

Klassismin arkkitehtuuri Klassistinen arkkitehtuuri, kuten kaikki muutkin klassismin muodot, kopioi ja ihaili vahvasti antiikin Kreikkaa ja Roomaa, ja täten klassisessa arkkitehtuurissa korostui symmetria ja geometrisyys, kuten myös yksinkertaiset ja suoraviivaiset muodot. Myös antiikista tutut pylväsjärjestelmät tulivat takaisin muotiin. Jean Chalgrin, Riemukaari (1806-1836), Pariisi

Carl Engel & Johan Ehrenström – Senaatintori (1800-luku), Helsinki William Thornton - Yhdysvaltain kongressitalo (1793), Washington (DC)

Klassismin musiikki Klassismin musiikki on tunnettu jaksotetusta ja ymmärrettävämmästä melodiasta, kuten myös luonnollisuudestaan, selkeydestään sekä tunteiden herättämisestä. Sävellyksissä suositumpia olivat duurisävellajit, eli sävellykset olivat iloisemman ja miellyttävämmän kuuloisia Tunnetuimpia klassismin säveltäjiä ovat Ludvig von Beethoven, Wolfgang Amadeus Mozart ja Joseph Haydn.

Klassismin kirjallisuus Klassismin kirjallisuudella tarkoitetaan klassismin suuntausta, jossa antiikin aika alkoi vaikuttaa kirjallisuuteen ja täten kirjallisuudessa alettiin käyttää useita antiikin aikaisia kirjallisuuden käytäntöjä kuten Aristoteleen kolmen yhteyden sääntöä, jolloin teosten kuului olla kokonaisia, loppuun suoritettuja ja pituudeltaan rajoitettuja. Myös antiikista tuttu komedia ja tragedia alkoi tulemaan moniin teoksiin tyyliksi. Monet teokset saattoivat ottaa myös kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Huomioitavaa on, että kirjallisuuden klassismi vaikutti 1600-1700-luvuilla, vaikka muut klassismin suuntaukset vaikuttivat 1700-1800-luvuilla. Tunnettuja klassismin kirjailijoita olivat: Nicolas Boileau (1636–1711) Jean de La Fontaine (1621–1695) René Descartes (1596–1650) Pierre Corneille (1606–1684) Molière (1622–1673) Madame de La Fayette (1634–1693) Charles Perrault (1628–1703) La Rochefoucauld (1613–1680) Jean Racine Blaise Pascal (1623–1662) John Milton (1608–1674) Pedro Calderón de la Barca (1600–1681)

Lähteet Forum II – Eurooppalainen ihminen (Painos 2011) https://fi.wikipedia.org/wiki/Klassismi (4.4.2016) https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusklassinen_arkkitehtuuri (4.4.2016) https://fi.wikipedia.org/wiki/Klassismi_(kuvataide) (4.4.2016) http://helka.net/rakennukset-kertovat-nettiversio/2281-1-empire-pohjolan-valkea-kaupunki-syntyy (6.4.2016) + Hyperlinkit kuvissa