Presidentti

Presidentin valinta Tasavallan presidentti valitaan välittömällä kansanvaalilla Säännönmukainen presidentinvaali toimitetaan joka kuudes vuosi Jos presidentti kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi, valitaan niin pian kuin mahdollista uusi presidentti Tasavallan presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen Presidenttiehdokkaan voi asettaa rekisteröity puolue, joka on edellisissä kansanedustajain vaaleissa saanut vähintään yhden kansanedustajan eduskuntaan

Presidentinvaalin ensimmäinen kierros järjestetään vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina.  Mikäli joku ehdokkaista saa silloin enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hänet on valittu tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa järjestetään kahden viikon kuluttua toinen vaalikierros niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä. Toisella kierroksella eniten ääniä saanut ehdokas on valittu tasavallan presidentiksi. Jos äänet jakautuvat tasan, ratkaistaan vaali arvalla. Valtioneuvosto vahvistaa vaalin tuloksen ja suorittaa tarvittaessa arvonnan

Presidentin tehtävät Johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston eli hallituksen kanssa  Suhteet muihin valtioihin   Kansainvälinen toiminta, osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin  Eduskunnan suostumuksella päättää sodasta ja rauhasta, toimii puolustusvoimain ylipäällikkönä rauhan aikaan  1.11.2016 Latvian presidentti vierailee Suomessa  3.11.2016 EU-puheenjohtajamaan Slovakian suurlähettilään isännöimä lounas  9.-10.11.2016 Brysseliin EU-ja Nato-tapaamisiin Vahvistaa lait  Käyttää virkanimitysvaltaa, armahdusvaltaa ja erivapausvaltaa  Pääministerin perustellusta aloitteesta voi hajottaa eduskunnan

Päätöksenteko Presidentin esittely: Presidentti tekee päätöksensä sen ministerin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu. Se pidetään perjantaisin kello 11. Tehty päätös ilmenee toimituskirjasta jonka presidentti allekirjoittaa ja ministeri vahvistaa. Ennen esittelyä päätökset tulee valmistella asianomaisessa ministeriössä. Kabinettiesittely: Presidentti ratkaisee sotilaskäskyasiat ja rajavartiolaitosta koskevat asiat puolustusvoimain komentajan ja sisäasianministerin esittelystä ilman valtioneuvoston myötävaikutusta.

Eroaminen Presidenttiä ei voi erottaa kesken toimikauden -> ei poliittista vastuuta kuten ministereillä Virkatoimistaan presidentti voidaan asettaa oikeudelliseen vastuuseen vain valtio-tai maanpetoksesta tai rikoksesta ihmisyyttä vastaan  -> syytteen valtakunnanoikeudessa nostaa eduskunta ¾ ääni enemmistöllä ja sitä ajaa valtakunnansyyttäjä Ei koskaan Suomen historiassa Presidentti voi jättää eroanomuksen

Presidentin asema poliittisessa järjestelmässä Suomesta tasavalta 1919         Presidentille laajat valtaoikeudet  Vuoden 2000 perustuslaki heikensi presidentin asemaa  Käyttää hallitusvaltaa valtioneuvoston kanssa Asema perustuu henkilökohtaiseen arvovaltaan, kunnioitukseen, luottamukseen ja kansan suosioon  Presidentti osallistuu lainsäädäntöön vahvistamalla lait, hänellä on myös veto-oikeus  Arvovaltainen välittäjä puolueiden välillä

Presidentin julkinen vakuutus ”Minä --, jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä.”

Muuta Aikaisemmat presidentit: -Kaarlo Juho Ståhlberg -Lauri Kristian Relander  -Pehr Evind Svinhufvud  -Kyösti Kallio  -Risto Heikki Ryti  -Carl Gustaf Emil Mannerheim  -Juho Kusti Paasikivi   -Urho Kaleva Kekkonen   -Mauno Henrik Koivisto   -Martti Oiva Kalevi Ahtisaari   -Tarja Kaarina Halonen    -Sauli Väinämö Niinistö

Presidentin nettisivut http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?nodeid=44811