Tulevaisuuden työvoiman tarve ja maahanmuutto Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.2.2007

Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa? Kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä 42 toimialaliittoa Noin 16 000 jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä enemmistö alle 50 työntekijän yrityksiä Yritykset tuottavat yli 70 % Suomen BKT:stä Yritykset tuottavat yli 95 % maamme viennistä Yrityksissä työskentelee noin 900 000 työntekijää Tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän yhteisten etujen valvontaa kotimaassa, EU:ssa ja kansainvälisesti 15.2.2007 Riitta Wärn

Työmarkkinoiden muutoksia 2005 - 2010 Globalisaatio etenee ja kansainvälinen työnjako muuttuu: kustannuksilla kilpailemisesta siirrytään osaamisella kilpailemiseen Työtä ja työvoimaa siirtyy rajojen yli Teknologia kehittyy ja mullistuu, tieto- ja viestintätekniikasta tulee arkipäivää Väestö ikääntyy, suuret ikäluokat eläkkeelle, poistuma suurempi kuin tulovirta Elinkeinoelämä palveluvaltaistuu, asiakaslähtöisyys korostuu Yritykset verkottuvat ja hakevat uusia kumppaneita Eettisyys, kestävä kehitys ja turvallisuus kilpailutekijöiksi 15.2.2007 Riitta Wärn

Työvoimaan kuulumattomat Väestö ja työvoima 2005 Koko väestö 5 256 000 Alle 15-vuotiaat 907 000 Yli 64-vuotiaat 841 000 Työikäinen väestö 3 508 000 Työvoimaan kuulumattomat 15-64-vuotiaat 887 000 Työvoima 2 621 000 Työlliset 2 401 000 Työttömät 220 000 Lähde: Tilastokeskus 15.2.2007 Riitta Wärn

TYÖLLISET SEKTOREITTAIN VUONNA 2006 Työlliset yhteensä 2 444 000 Muut 5 % Julkiset palvelut 27 % Yksityiset palvelut 42,5 % Rakentaminen 6,5 % Lähde: Tilastokeskus Teollisuus 19 % 15.2.2007 Riitta Wärn

Väestökehityksen vaikutukset työvoimaan Suuret ikäluokat poistuneet työelämästä noin vuonna 2020 samalla kun 1990-luvun lopulla syntyneet astuvat työelämään Poistuman huippu on vuosina 2011-2012, jolloin työelämästä poistuu 73 000 henkilöä vuodessa Poistuma on vuonna 2020 noin 65 000 henkilöä eli sama kuin 2009 Poistumassa on suurta ammattiryhmittäistä ja alueellista vaihtelua Ikääntyvän väestön tarpeet lisäävät tiettyjen palvelujen ja tuotteiden kysyntää Hyvinvointipalvelut, erityisesti hoivatyö Henkilökohtaiset palvelut, elämyspalvelut, matkailupalvelut 15.2.2007 Riitta Wärn

15.2.2007 Riitta Wärn

Väestökehitys seutukunnittain 2001 - 2030 Väestön kasvu 15- 55 % (3 seutukuntaa) Väestön kasvu 5- 15 % (6) Väestön kasvu 0 - 5 % (7) Väestön väheneminen 0 - 5 % (8) Väestön väheneminen 5- 15 % (23) Väestön väheneminen 15- 55 % (34) Lähde: Tilastokeskus 15.2.2007 Riitta Wärn

Työllisyysosuuttaan tulevaisuudessa kasvattavia aloja, esimerkkejä (Osaamisintensiiviset) liike-elämän palvelut (esim. tietotekniikan palvelut, tutkimus- ja koulutuspalvelut, taloushallinnon palvelut, tekniset palvelut, henkilöstöpalvelut) Henkilökohtaiset palvelut (esim. kotitalouspalvelut, majoitus- ja ravitsemispalvelut, elämyspalvelut, matkailupalvelut) ICT-klusteri Hyvinvointiklusteri (esim. sosiaali- ja terveyspalvelut) Rakennus-, infra- ja kiinteistöklusteri (esim. kiinteistöpalvelut) 15.2.2007 Riitta Wärn

EK:n näkemyksiä maahanmuuttoon Hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää myös ulkomaista työvoimaa Suomea markkinoitava houkuttelevana työntekomaana Maahanmuutolle myönteisiä asenteita edistettävä Lupajärjestelmää pitää kehittää asiakaslähtöisesti Kansainväliseen verokilpailuun vastattava Tarpeenmukaista ja laadukasta tietoa maahanmuuttajille ns. yhden luukun periaatteella Houkutus laittomaan maahanmuuttoon vähenee, kun joustavat keinot päästä laillisesti työhön 15.2.2007 Riitta Wärn