Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Helena Rimali Mankkaan koulu 2013
Advertisements

Canikur® tabletit ja rakeet
Energia- ja nestetasapaino liikunnassa
Ruuansulatus Bg9/TH Hampaat maitohampaat, pysyvät 20 32
Liikunnan puute Runsas suolan käyttö Runsas alkoholin käyttö Stressi
Ihminen.
Ravintoaineet ja niiden merkitys ihmiselle
Proteiinit.
Kappale 16.
S Ruoka ja terveys s
Syöpäpotilaan ravitsemus
Elimistön tasapaino.
Kappale 10 Umpieritys ja hormonit.
Elimistö puolustautuu
© Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio
5. RUoANSULATUS-ELIMISTÖ
HIILIHYDRAATIT.
Pituus- ja paksuuskasvu
6. kurssikerta Työt 18 ja 19.
Proteiinien matka suusta soluille
Proteiinien tehtävät elimistössä
Elimistömme suurin sisäelin
Naudan ruuansulatuskanava
HERMOSTO Janica Karppinen 2b.
Homeostasian ylläpitäjiä
4. Syntymän jälkeen.
1. Hiili – elämän alkuaine
Kotitalous: ravitsemus  Suomalaisten ravitsemussuositukset – Valtion ravitsemusneuvottelukunta vuodesta 1954  A- ja D-vitamiinin lisääminen margariineihin.
6. RAVINTOAINEET HALTUUN
RAVINTOAINEET. Hiilihydraatit Rasvat ja kolesterolit Proteiinit Vesi Makrokivennäiset, mikrokivennäiset eli hivenaineet Vitamiinit.
Hurtig TE1 Ruoka ja terveys. Ravitsemussuositukset tiivistettynä - Suositusten tavoitteena on väestön hyvä ravitsemus ja kansanterveyden edistäminen.
TERVETULOA SOLUN JA PERINNÖLLISYYDEN MAAILMAAN
IMMUNITEETTI puolustuskeinomme. Syöpäsolut ja mikrobit ovat uhkana elimistölle.
Ravintoaineet Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat Vitamiinit Kivennäisaineet Suositeltava määrä saadaan syömällä monipuolista ruokaa ! 12. Ravitsemus.
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Ihmisen ravinto.
5. Entsyymit pilkkovat ja rakentavat molekyylejä.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
14. Aminohapot ja valkuaisaineet  Aminohapon rakenteessa on sekä aminoryhmä -NH 2 ja karboksyyliryhmä –COOH  Aminoryhmä on yleensä liittynyt karboksyyliryhmän.
Ravinto. Proteiinit Proteiinin lähteet : Kananmuna, Liha, Kala, ja monista palkokasveista. Suomalainen proteiinisuositus on 10%-20% ravinnosta Proteiini.
BIOS BIOS 2 jakso 1 Geenit ohjaavat proteiinien rakentumista 4 aminohappo DNA emäskolmikko geeni Golgin laite koodaava juoste lähetti-RNA mallijuoste Avainsanat.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
Kehon energiantuotto.
Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
Ruoansulatus-elimistön rakenne ja toiminta
2. Solun hienorakenne.
Lääkekorvausoikeudet
Hermosto Hermosto jaetaan: 1. Keskushermosto (aivot + selkäydin)
Eläimen aineenvaihdunta
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
LIIKUNTA JA TERVEYS.
Verensokerin säätely Veren glukoosi on pääasiallinen solujen energianlähde Elimistömme pyrkii pitämään verensokerin mahdollisimman tasaisena Säätely tapahtuu.
HORMONIT Elimistön kemiallisia lähettejä (vrt. hermosto)
Proteiinit.
Mitkä ovat ihmisen rakennusaineet?
Avoketjuisen rakenteen lisäksi monosakkaridit esiintyvät heterosyklisinä rengasrakenteina, joissa karbonyyliryhmän happi on osa rengasrakennetta.
Kpl 1-3 SOLU.
Ruoasta saatavat ravintoaineet
Lihakset Lihassolut eli lihassyyt ovat ohuita ja supistumiskykyisiä soluja Toiminta perustuu lyhenemiskykyisiin proteiinisäikeisiin (lihassäikeet l. myofibrillit)
Miten lihas tuottaa energiaa?
Ravintoaineet Hiilihydraatit pilkkoutuvat ruuansulatuksessa glukoosimolekyyleiksi. Verenkierron kautta glukoosi imeytyy soluihin. Soluhengityksessä glukoosi.
Elimistön puolustautumisjärjestelmät
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
5 Solun toimintaohjeet ovat geeneissä.
II Elimistön rakenne ja toiminta
II Elimistön rakenne ja toiminta
II Elimistön rakenne ja toiminta
II Elimistön rakenne ja toiminta
MUNUAISET KPL 9.
Esityksen transkriptio:

Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta valkuaisaineista, noin 18% rasvoista, noin 9% hiilihydraateista, noin 5% muista orgaanisista aineista (mm. DNA, RNA, ATP) epäorgaanisista suoloista, noin 4% => Ravintokoostumuksen ylläpitämiseen tarvitaan vastaavia aineita ravinnosta + ravinnosta energiaa elintoimintoihin => Ruuansulatuksessa ravintoaineita pilkotaan entsyymeillä pienemmiksi rakenneosikseen, jolloin ne voivat imeytyä

Ruuansulatukanava

Ruuansulatuksen ”säätely” Autonominen hermosta + hormonit säätelee: parasympaattinen hermotus (edistää) sympaattinen hermotus (hidastaa) => suolen liikkeet saavat aikaan pitkittäiset ja rengaslihakset (peristaltiikka ja segmentaatio) Nälän tunne johtuu: tyhjän vatsalaukun supistukset aivojen säätelykeskus (ydinjatke) leptiini-hormoni (rasvakudoksen erittämä hormoni =>säätelee ruokahalua ja energiankäyttöä) greliini hormoni (stimuloi ruokahalua, nopeuttaa mahalaukun tyhjenemistä) => erittyy mahalaukun limakalvolta veren sokeri

Ruuansulatusnesteet ja entsyymit 1. Sylki amylaasi => tärkkelystä maltoosisokeriksi 2. Mahaneste (mahan limakalvon rauhaset erittävät) pepsiini + suolahappo => proteiineja peptideiksi 3. Sappineste Maksan tuottamat sappihapot (eivät ole entsyymejä) emulgoivat rasvoja vesiliukoiseen kuntoon => hajoavat ja imeytyvät paremmin

4. Haimaneste neutraloi mahasta tulleen aineksen trypsiini (ja kymotrypsiini) muuttaa proteiineja peptideiksi lipaasi (ja fosfolipaasi) => rasvat rakenneosikseen haima-amylaasi => tärkkelystä maltoosiksi nukleaasit => nukleiinihapot (DNA, RNA) nukleotideiksi 5. Suolineste (suolen sisäpinnalla olevista rauhasista) peptidaasit => peptidejä aminohapoiksi maltaasi, sakkaraasi, laktaasi => disakkaridit monosakkarideiksi

Ravinnon imeytyminen Kun ruoka on hajonnut tarpeeksi pieneen muotoon, imeytyy se elimistöön ohutsuolesta Aminohapot ja sokerit imeytyvät nukkalisäkkeiden seinämien läpi verisuoniin ja edelleen maksaan (maksan porttilaskimoa pitkin), jossa veri puhdistetaan mahdollisista mikrobeista. Maksa toimii myös mm. sokerin varastoijana (glukoosi => glykogeeni) Rasva-aineet imeytyvät nukkalisäkkeiden sisällä kulkeviin imusuoniin ja siitä edelleen verenkiertoon Verenkierron mukana ravintoaineet kulkeutuvat kaikkialle elimistöön solujen energia- ja rakennusaineiksi