Hengitys

Hengityselimistön rakenne Nenäontelo, sivuontelot, nielu, kurkunpää, henkitorvi ja keuhkoputket

Hengityselimistön toiminta Hengityksellä tarkoitetaan kaasujen vaihtumista elimistössä Normaali hengitystiheys 12-20 krt/min Kipu ja fyysinen rasitus lisäävät hengitystiheyttä Hengitys on tahdosta riippumatonta toimintaa Aivojen hengityskeskus säätelee hengityksen rytmiä ja hengitystilavuutta

Hengitysvajaus Tarkoittaa kaasujen vaihtumisen häiriintymistä keuhkorakkuloiden ja verenkierron välillä Voi tulla äkillisesti tai kuulua potilaan perussairauteen Hengitysvajauksen syitä: keuhkosairaudet (esim. astma, copd), sydänperäiset sairaudet (esim. sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti), psyykkiset syyt, neurologiset sairaudet, analylaktinen reaktio

Hengityksen tarkkailu Hengitystapa (pinnallinen, haukkova, hyperventiloiva) Hengityksen rytmi Hengitystiheys Hengitysääni (normaali, rohiseva, poriseva, vinkuva, hiljainen ) Eritteet (yskösten määrä, väri ja laatu Ihonväri (punakka, harmaankalpea, syanoottinen, ihottumia) Haju Potilaan tuntemukset

Hengitystiheyden laskeminen PEF-mittaus Hapettumisen tarkistaminen pulssioksimetrillä

Pyörätuolilla liikkuva ikääntynyt mies tuodaan vaimon saattamana hoitoon. Potilaalla on selvät hengenahdistuksen oireet. Millaisia ne ovat? Vaimo kertoo miehen sairastavan pitkäaikaista keuhkosairautta. Mies haukkookin henkeä niin että hartiat nousevat, hengitys rahisee eikä hän pysty puhumaan. Molemmat ovat hädissään, miten autat?

Hapetuksen turvaaminen Huoneen riittävä tuuletus, ilman kosteus ja lämpötila Avataan kiristävät vaatteet Asentohoito Lisähappi happinaamarilla, happiviiksillä, happirikastimella, happinenällä, CPAP-laitella Imeminen Intubointi, trakeostomia, respiraattori

Hyviä hengitystä helpottavia asentoja, ei selinmakuuta Etukumara istuva tai puoli-istuva asento on hapetuksen kannalta paras

Happimaski Lyhytaikaisen hengitysvajeen korjaukseen Annostuksen määritys happimittarista (l/min) Annoksen suuruuden määrää lääkäri Tavallinen tai kontrolloitu happimaski Kontrolloitu happihoidossa tasainen happipitoisuus saadaan sekoittamalla huoneilmaa ja happea Suun hygienia, huulien rasvaus

Happiviikset Vähäisen lisähapen tarpeeseen Asetetaan potilaan sieraimiin Potilas voi syödä, puhua Happi sekoittuu huoneilmaan potilaan hengitystavan mukaan Maksimi happivirtaus 2-4 l/min Happiviikset pestään x 2/pv

Hapenannon varotoimet Annostelu lääkärin ohjeen mukaan Happea ei saa antaa liikaa, suuret annokset voivat aiheuttaa hiilidioksidiretention Hapenantoon liittyy palovaara Tupakointi happipisteen lähellä ei ole sallittua Rasvat ja öljyt pidettävä poissa hapen läheltä