Selittäminen ja tieteenalojen erot selityksen suunta KAUSAALINEN SELITYS Kivi lensi ikkunaan, koska Kalle heitti sen. SYY Kalle heitti kiven. SEURAUS Kivi lensi ikkunaan. TELEOLOGINEN SELITYS Kalle heitti kiven, koska halusi sen lentävän ikkunaan.

teleologiset selitykset voivat vedota… asioiden TELOKSEEN eli sisäiseen päämäärään esim. Sakset on tehty leikkaamaan. henkilöiden INTENTIOIHIN eli tarkoitusperiin esim. Kalle halusi heittää kiven. osan FUNKTIOON eli tehtävään jossain järjestelmässä esim. Sydän on olemassa, koska se pumppaa verta.

teleologisten selitysten tieteellisyydestä käydään keskustelua asioiden telokseen vetoamalla kukaan ei enää selitä mitään, mutta… …esim. biologiassa funktionaalisia selityksiä …esim. ihmis- ja yhteiskuntatieteissä intentionaalisia ja funktionaalisia selityksiä

kausaalisten selitysten kaksi tyyppiä: DETERMINISTISET selitykset: syy A aiheuttaa seurauksen B väistämättömästi PROBABILISTISET selitykset: syy A aiheuttaa seurauksen B tietyllä todennäköisyydellä

Carl Hempel on esittänyt kausaalisesta selittämisestä nk Carl Hempel on esittänyt kausaalisesta selittämisestä nk. PEITTÄVÄN LAIN mallin, jossa selitykseen tarvitaan jokin yleinen lainalaisuus (kr. nomos), joka peittää tai kattaa selitettävän ilmiön vaikutuspiiriinsä kutsutaan myös DEDUKTIIVIS-NOMOTEETTISEKSI selittämiseksi SELITTÄJÄT SELITETTÄVÄ ILMIÖ ämpäri halke-si viime yönä ALKUEHDOT täysi vesiämpäri unohtui yöksi pihalle kyseinen yö oli pakkasyö DEDUKTIIVINEN PÄÄTTELY (seuraus tapahtuu välttämättömästi) YKSI TAI USEAMPI LAKI veden jäätymispiste 0 °C vesi laajenee jäätyessään

luonnontieteellisen ajattelun murros 1500- ja 1600-luvuilla KESKIAIKAINEN TIEDE vallitsevan tiedon KO- KOELMA huomio kokoelman JÄR- JESTÄMISEEN opetta- mista ja opettelemista silmällä pitäen aristoteliset TELEOLO- GISET selitykset UUDEN AJAN TIEDE uutta tietoa tavoitteleva PROSESSI huomio oikeaan MENE- TELMÄÄN (metodiin), jolla tietoa hankitaan galileiset KAUSAALISET selitykset

tieteiden jaottelu TIETEET EMPIIRISET TIETEET FORMAALIT TIETEET - matematiikka - logiikka LUONNON- TIETEET IHMIS- JA YHTEISKUN- TATIETEET - fysiikka - kemia - biologia - historia psykologia

ihmis- ja yhteiskuntatieteet tilanne luonnontieteissä: SUBJEKTI TUTKIJA OBJEKTI LUONTO tilanne ihmistieteissä: Subjekti on itsekin yksi objekteista (esim. politiikan tutkijan omat poliittiset mielipiteet) SUBJEKTI TUTKIJA OBJEKTI IHMISET Tutkimustulokset voivat vaikuttaa objektin käyttäytymiseen (esim. teoria siitä, miten pärjätä pokerissa)

ihmistieteet eivät siis aina vaikuta toteuttavan tieteellisyyden ihanteita SUBJEKTIN ja OBJEKTIN sekoittuminen heikentää objektiivisuutta TELEOLOGISTEN SELITYSTEN käyttö esim. historialliset tapahtumat tai psykologiset tapauskertomukset AINUTKERTAISIA ja JO TAPAHTUNEITA, eivät yleispäteviä tai kenen tahansa toistettavissa

mitä erilaisia johtopäätöksiä tästä voidaan vetää: myönnetään, että ihmistieteet EIVÄT OLE TIETEITÄ vrt. anglosaksisessa maailmassa historiaa, kirjallisuudentutkimusta yms. ei kutsuta nimellä ”sciences” vaan ”humanities” asetetaan LUONNONTIEDEMÄISYYS ihmistieteidenkin TAVOITTEEKSI esim. moderni psykologia on suosinut laboratoriokokeita ja tilastotieteen käyttöä ehdotetaan ihmistieteiden noudattavan TOISENLAISTA TIETEELLISYYDEN IHANNETTA esim. täsmällisen selittämisen sijaan ymmärtäminen (hermeneuttinen menetelmä, laadullinen tutkimus)