Sivistystoimialan ajankohtaiset Marraskuu 2016

Marraskuun lopun taloustilanne Päivän arviossa talous on jo ylittynyt noin 0,25 milj. euroa. Koska joulukuussa menot ja tulot ovat tavallista suuremmat, on oletettavaa, että ylitys tulee olemaan huomattavasti suurempi

Mylly-Antin koulu Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ky yllä pitää vaikeasti vammaisille omaa koulua Turussa. Sote-uudistuksen yhteydessä 2019 kyseinen kuntayhtymä lakkaa ja toiminnat siirtyvät maakuntahallintoon. Maakuntahallinnolla ei tule olemaan (?) perusopetuksen järjestämislupaa. Perusopetuslain mukaan (4§) oppilaan kotikunta järjestää opetuksen. Turun alueen sivistysjohtajat ovat useaan otteeseen ilmoittaneet ottavansa vastuulleen Mylly-Antista omat oppilaat kesällä 2018. Mainittu koulu ei oikein toteuta ajan henkeä, jossa vammaiset eristetään muusta yhteiskunnasta omaan oppilaitokseensa useiksi vuosiksi. Turkulaisia oppilaita on tällä hetkellä 2 ja syksyllä 2018 enää 1. Kaikki muut vaikeasti vammaiset ovat Luolavuoren koulun Inkilänkadun yksikössä, jossa yhden lapsen lisäys ei aiheuta mitään erityisempiä toimenpiteitä. Nyt oppilaita 33. Mylly-Antin osalta on kysymys lähinnä henkilöstön hyvin aiheellisesta huolesta liittyen omaan tulevaisuuteen. Turun kaupungin ei kannata ottaa vastuulleen toimintaa yhden oppilaan vuoksi.

Pisa 2015 Luonnontieteiden keskiarvopistemäärän (531) mukaan suomalaiset 15-vuotiaat olivat OECD-maiden joukossa kolmanneksi parhaita. Japanin pistemäärä (538) oli muita OECD-maita korkeampi. Kaikista osallistuneista maista ja alueista Suomen edellä olivat Singapore (556), Japani, Viro ja Taiwan (532). Kaikkien edellä mainittujen maiden tulokset olivat selkeästi OECD-maiden keskiarvoa parempia. Suomessa luonnontieteiden keskiarvo on pudonnut 32 pistettä vuoteen 2006 (563 pt) verrattuna, jolloin luonnontiede oli edellisen kerran pääalueena. Tulosten heikkeneminen vastaa miltei yhden kouluvuoden edistystä. PISA-arvion mukaan vuosittain runsaat 6 000 nuorta jää Suomessa vaille riittäviä perustaitoja luonnontieteissä, mikä lisää riskiä selvitä jatko-opintojen ja nykyaikaisen työelämän vaatimuksista. Motivaatio opiskella luonnontieteitä, arvostus luonnontieteitä kohtaan sekä suoritusluottamus luonnontieteellistä osaamista kohtaan olivat Suomessa selvästi keskimääräistä heikompia tai korkeintaan OECD-maiden keskiarvon tuntumassa. Luonnontieteiden motivaatio- ja asennetekijät ovat kuitenkin vahvasti yhteydessä oppilaiden luonnontieteiden osaamiseen.

Pisa 2015 Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat edelleen parhaiden joukossa. Selkeästi paras lukutaidon taso oli Singaporessa, jossa oppilaiden saavuttamien pisteiden keskiarvo oli 535 pistettä. Tämän jälkeen hyvin tasaväkisiä olivat Hongkong (527 pistettä), Kanada (527), Suomi (526) ja Irlanti (521). Suomen naapurimaista menestyi parhaiten Viro, jonka tulos oli heti kärkiviisikon perässä. OECD-maista suomalaisnuoret menestyivät toiseksi parhaiten. Kun kaikki osallistuvat maat huomioidaan, Suomen sijoitus oli neljäs. Suomen pistemäärä oli kaksi pistettä parempi edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Matematiikan osaaminen on Suomessa säilynyt ennallaan. Suomen sijoitus oli seitsemäs OECD-maiden joukossa yhdessä tasapistein Tanskan kanssa. Edelle sijoittuivat Japani, Korea, Sveitsi, Viro, Kanada ja Alankomaat. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden maiden ja alueiden joukossa Suomi oli kolmastoista. Vuonna 2013 Suomi oli kuudes OECD-maista ja 12. kaikista maista.

Pisa 2015 PISA2015-tutkimus antaa kaksijakoisen viestin. Suomi on edelleen koulutuksen kärkimaa. Jo kymmenen vuotta jatkunut oppimistulosten lasku on taittunut lukutaidossa ja matematiikassa se on hidastunut. Koulujen väliset erot ovat meillä edelleen pienet. Toisaalta PISA viestii huolta koulutuksen tasa-arvosta, erityisesti pojista. Myös sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvussa. Tyttöjen ja poikien tasoero kasvaa ja oli Suomessa OECD:n suurin, 19 pistettä tyttöjen hyväksi. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tyttöjen vertailussa toiseksi parhaita Singaporen tyttöjen jälkeen. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat sijoittuivat kymmenenneksi. Suomi oli ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä. Poikien tulosten heikkeneminen kasvattaa sukupuolten välistä eroa entisestään tyttöjen hyväksi. Koulujen väliset erot ovat Suomessa edelleen osallistujamaiden pienimpiä, mutta alueelliset erot nousevat esille entistä vahvemmin. Nyt varsinkin pääkaupunkiseudun tulokset olivat huomattavasti muita parempia, erityisesti Länsi- ja Itä-Suomeen verrattuna.