Mikael Agricola

Yleistä Syntyi noin 1510 Pernajassa ja kuoli 9. huhtikuuta 1557 Uudessakirkossa Oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja Loi raamatunsuomennoksellaan suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. Agricolaa pidetään suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä

Yleistä Mikael Agricolaa alettiin arvostamaan vasta 1800-luvulla kansallisromantiikan aikaan. Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää vietetään 9.4., joka on liputuspäivä. Hän oli reformaatiokauden molempien johtohahmojen Erasmus Rotterdamilaisen ja Martti Lutherin oppilas

Uuden testamentin suomennos Mikael Agricolalla ei ollut käytössään sanakirjoja, kun hän aloitti Uuden testamentin suomentamisen. Uuden testamentin kääntäminen onnistui kuitenkin vertailemalla erikielisiä tekstejä keskenään. Agricola itse ilmoitti Uuden testamentin alkupuheessaan, että se on suomennettu osittain kreikan-, latinan-, saksan- ja ruotsinkielisistä laitoksista. Tutkimuksissakin on todettu, että Agricola on käyttänyt lähteitä rinnakkain ja lähes yhtä paljon.

Tutkimusta… Tieto Agricolasta on lisääntynyt ja jopa muuttunut vuosikymmenten varrella, kun tutkimusmenetelmät ja lähteet ovat tarkentuneet. Mikael Agricola on ollut myös tutkimuksen kohteena: tutkimuksissa on perehdytty niin hänen uskonnolliseen ajatteluunsa kuin kielenkäyttöönsäkin. Turun yliopiston suomen kielen laitoksella on ollut Agricola-projekti, jossa on keskitytty Agricolan kirjalliseen työhön. Vaikka Mikael Agricolaa onkin tutkittu paljon, on asioita, joista ei ole varmuutta, kuten hänen ulkonäkönsä ja perhe-elämänsä.

Teokset Abckiria Rucouskiria Se Wsi Testamentti Käsikirja Messu eli Herran echtolinen Se meiden Herran Jesusen Christusen pina, ylesnousemus ia taiuaisen astumus, niste nelist euangelisterist coghottu Dauidin Psalttari Weisut ia ennustoxet Mosesen laista ja prophetista wloshaetut Ne Prophetat. Haggai. Sacharja. Maleachi. Yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2 400 sivua, vain kymmenessä vuodessa julkaissut Agricola kustansi käännöstyönsä paljolti itse.

Teokset Yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2 400 sivua, vain kymmenessä vuodessa julkaissut Agricola kustansi käännöstyönsä paljolti itse. Mikael Agricolan teoksiin voi tutustua melko helposti kirjastojen laajan valikoiman ansiosta, sekä sähköisenä versiona. Mikael Agricolan käännöksiä ovat tutkineet esimerkiksi Marja Itkonen-Kaila ja Simo Heininen.