2. Mitä uskonto on? Ydinsisältö
Mitä sarjakuva kertoo länsimaisesta nykykulttuurista?
Postmodernin uskonnollisuuden piirteitä Maallistuminen Voidaan ymmärtää kahdella tavalla: Uskonnon merkitys vähenee Uskonnon luonne muuttuu Tiede ja tekniikka korvaavat uskonnollisia selityksiä Uskonnollisuus on muuttanut muotoaan: ihmisillä on voimakas hengellisyyden tarve, mutta perinteiset instituutiot menettänee merkitystään (esim. kirkko) Privatisoituminen Uskonto koetaan yksityisasiaksi Uskonnollisten ja ideologisten katsomusten ”tavaratalo”: ihmiset valitsevat itseään miellyttäviä käsityksiä ja ihanteita eri uskonnoista/ideologi- oista Moniarvoisuus eli pluralismi Yhteiskunnassa on lukuisia maailmankatsomuksia Syntyy uusia yhteisöllisyyden muotoja esim. fanikulttuurit Liittyy globalisaatioon: reaaliaikainen tiedonvälitys on kutistanut maailman
Uskonto on universaali ilmiö eli sitä esiintyy kaikissa kulttuureissa Uskonto on universaali ilmiö eli sitä esiintyy kaikissa kulttuureissa. Myös sellaisissa yhteiskunnissa, joissa uskonto on pyritty tukahduttamaan, ilmenee usein uskonnonkaltaista toimintaa, kuten johtajan palvontaa. Vaikka uskonto on ihmisyyteen ja kaikkiin kulttuureihin liittyvä ilmiö, se voi merkitä eri ryhmille ja ihmisille eri asioita. Tätä havainnollistavat eri kielten uskontoa merkitsevät sanat. Suomen uskonto-käsitteessä korostuu usko eli uskominen johonkin. Latinan sana religio juontuu puolestaan joko sitoutumista ja omistautumista tai uudelleen lukemista tarkoittavista sanoista. Siitä tuli yleisnimitys eri kristilliselle kirkkokunnille 1500-luvun aluehallinnossa, kun kukin hallitsija sai määrätä, minkä kirkkokunnan oppia hänen hallintoalueellaan tunnustettiin. Esimerkiksi saksan, ranskan ja ruotsin yleiskäsitettä uskonto merkitsevät sanat ovat religio-sanan johdannaisia. Useissa kielissä on erikseen käsite, joka tarkoittaa kansan omaa uskonnollista perinnettä. Arabian käsite din, joka voidaan suomentaa tavaksi tai oikeudeksi, merkitsee yleensä vain muslimien omaa uskontoa, ei uskontoilmiötä yleensä. Hindulaisuuteen kuuluva käsite dharma eli maailmanjärjestys tai velvollisuus kuvaa uskonnollisten tapojen, oppien ja filosofian muodostamaa kokonaisuutta. Omaa uskontoaan hindut nimittävät usein käsitteellä sanatana dharma – ikuinen laki, velvollisuus ja järjestys. Kiinassa uskonto-sanaa vastaa zongijiao, joka merkitsee opetusten perintöä.
1. Uskonnon tuntomerkit USKONNON TUNTOMERKIT Käsitys pyhästä Käsitys yliluonnollisesta Vastaukset perimmäisiin kysymyksiin
Uskonnon määritelmä Uskonto on ihmisyhteisön uskomusten ja tapojen kokonaisuus, joka sisältää käsityksiä yliluonnollisesta käsityksiä pyhästä vastauksia inhimillisen olemassaolon peruskysymyksiin.
Pyhä Pyhät asiat koetaan arvokkaiksi erotetaan arkisesta elämänpiiristä loukkaamista estävin säännöin liittyvät uskonnoissa asioihin, joiden kautta ihmiset kokevat olevansa vuorovaikutuksessa jonkin itseään suuremman kanssa. Käsitys pyhästä perustuu usein pyhiin kirjoituksiin. Pyhyyteen liittyy usein käsitys erityisestä voimasta, joka voi siunata tai vahingoittaa sen kanssa kosketuksiin joutuvaa.
Pyhänä voidaan pitää esimerkiksi yliluonnollista ihmistä eläintä esinettä sanaa, kirjainta tai tavua paikkaa tai rakennusta ajanjaksoa.
Yliluonnollinen Yliluonnollisella tarkoitetaan sellaista, mikä rikkoo luonnollisia ja arkiajatteluun kuuluvia odotuksia asioista. Uskoa yliluonnolliseen pidetään usein uskonnon tärkeimpänä tunnusmerkkinä. On kuitenkin katsomuksia, joita pidetään uskontoina, vaikka yliluonnollisella ei ole niissä suurta merkitystä (esim. buddhalaisuus ja kungfutselaisuus).
Perimmäiset kysymykset Jokaiselle tärkeitä kysymyksiä, joiden pohdinta on kuulunut ihmisyyteen varhaisimmista ajoista lähtien. Merkkejä pohdinnasta mm. hautaamistavoissa ja kertomuksissa. Kysymyksiä, joihin ei löydy helposti pelkästään aistihavaintoon ja järkeen perustuvia vastauksia. Uskonnot ja uskonnottomat katsomukset tarjoavat vastauksia perimmäisiin kysymyksiin.
Perimmäisiä kysymyksiä ovat mm. Onko jotakin näkyvän todellisuuden takana? Mistä kaikki on saanut alkunsa? Mikä on elämän tarkoitus? Miksi on sairautta, kipua ja kärsimystä? Mitä kuolemassa tapahtuu? Miksi on olemassa pahuutta ja hyvyyttä?
Hindulaisuus on pelastuskäsitykseltään ihmiskeskeinen: ihminen pystyy itse pääsemään pois tietämättömyydestä, saavuttamaan korkeimman totuuden ja yhteyden maailmansieluun. Kristinusko on jumalakeskeinen uskonto: ihmisen pelastus riippuu Jumalasta. Joidenkin hindulaisuuden suuntausten mukaan kristinusko on yksi tie pelastukseen. Tällöin kristinusko on jumalalle omistautumisen ja antautuvan rakkauden tie
4. Syntyalueen perusteella Intian uskontoihin Kaukoidän uskontoihin Lähi-idän uskontoihin ja näiden lisäksi varhaiskantaisiin alkuperäisuskontoihin.
Oppikirjan s. 27
Oppikirjan s. 28
Oppikirjan s. 29
Uskonnon osatekijät Vertailevissa tutkimuksissa on löydetty uskonnoissa toistuvat osatekijät. Yksittäinen henkilö ei välttämättä koe kaikkia uskonnon osatekijöitä henkilökohtaisesti merkittäviksi. Eri uskonnoissa painottuvat eri osatekijät.
Oppikirjan s. 30