HELSINKI 2030 KHK-skenaariokortit Korteissa esitellään sektoreittain BAU-kehitys (v0) sekä vaihtoehdot v1-v3, jotka tuovat skenaarioon asteittain lisää ilmaston kannalta myönteisiä toimenpiteitä. johannes.lounasheimo@hsy.fi

Asukkaat ja työpaikat Sähkö Lämmitys Liikenne

v0 1. ASUKKAAT JA TYÖPAIKAT Nykyinen nopean kasvun väestöennuste: 2030 väkiluku 733 015. Työpaikat 387 600  469 600 (uuden yleiskaavan tavoitteet) Palveluiden osuus työpaikoista 94,7  96,4 % Työpaikkojen jakautuminen: 2015 teollisuus 20 400 kpl, palvelut 367 200 kpl. 2030 teollisuus 17 000 kpl, palvelut 452 600 kpl.

2. SÄHKÖNKULUTUS v0 Sähkön ominaiskulutus pienenee palvelurakennuksissa 20 %, muualla säilyy ennallaan 2015-2030: Koko Helsingin kulutus kasvaa 3 % v1 Energiatehokkuus paranee ja sähkön ominaiskulutus pienenee myös kotitalouksissa ja teollisuudessa (-10 %): Koko Helsingin kulutus vähenee 1 % kWh/vuosi/as. 2015 2030 Kotitaloudet 1 917 1 725   kWh/vuosi/työpaikka Palvelut 6 818 5 454 Teollisuus 11 614 10 453 kWh/vuosi/as. 2015 2030 Kotitaloudet 1 917   kWh/vuosi/työpaikka Palvelut 6 818 5 454 Teollisuus 11 614 Sähkönkulutus Helsingissä 2015 (pl. lämmityssähkö ja raideliikenne): Kotitaloudet 1 208 GWh Palvelut 2 504 GWh Teollisuus 237 GWh YHTEENSÄ 3 949 GWh

v2 2. SÄHKÖNKULUTUS Kotitaloudet -10 % Palvelut -30 % Teollisuus -30 % v0 v1, v2 v2 Kotitaloudet -10 % Palvelut -30 % Teollisuus -30 % Koko Helsingin kulutus vähenee 10 % kWh/vuosi/as. 2015 2030 Kotitaloudet 1 917 1 725   kWh/vuosi/työpaikka Palvelut 6 818 4 773 Teollisuus 11 614 8 130 v0, v1 v2 v0 v1 v2

2. SÄHKÖN ALKUPERÄ v0 Aurinkopaneelien 2014-2015 trendi jatkuu  paikallisen sähköntuotannon osuus 0,16 % vuonna 2030 Verkkoon kytketyt aurinkopaneelit 2014 ja 2015, tieto Heleniltä. Tuotanto laskettu Suvilahden aurinkovoimalan toteutuneen tuotannon mukaan.

Helsingin aurinkosähköpotentiaali 2015 2. SÄHKÖN ALKUPERÄ Helsingin aurinkosähköpotentiaali 2015 Rakennuksia 87 800 kpl Aurinkopaneeleille soveltuvaa kattopinta-alaa 7,3 milj. m2 Sähkön vuosituotto vähintään 794 GWh = 20 % kaikesta kulutussähköstä Vuonna 2030 aurinkopaneeleille soveltuvaa kattopinta-alaa 9,2 milj. m2 Potentiaali 996 GWh = 25 % kulutussähköstä, jos kokonaiskulutus pienenee 1 % (v1) 2015 potentiaali DECUMANUS-aineistosta, melko yhtenevä hajautetun selvityksen kanssa

2. SÄHKÖN ALKUPERÄ v1 Aurinkosähköpotentiaalista käyttöön 10 %  paikallisen sähköntuotannon osuus 2,5 % v2 Aurinkosähköpotentiaalista käyttöön 50 %  paikallisen sähköntuotannon osuus 12 % v2 v1 v0

3. LÄMMITYS - KERROSALA v0 Muutokset kerrosalassa KSV:n arvioiden mukaisesti 2015-2030: KOTITALOUDET +8 890 000 k-m2 v0-väestönkasvulla kerrosala 45,5  51,2 k-m2/as. PALVELUT +3 160 000 k-m2 Kerrosala/työpaikka pienenee hieman 38,6  38,3 k-m2 TEOLLISUUS -780 000 k-m2 Palveluiden osuus työpaikoista kasvaa ja teollisuuskiinteistöt vähenevät Kerrosala/työpaikka säilyy ennallaan (229 k-m2) Toimitilat yhteensä +2 380 000 k-m2 Toimitilakiinteistöjen muutos KSV:ltä, muutos palveluiden ja teollisuuden välillä tulee työpaikkajakauman muutoksesta. Kerrosala k-m2 2015 2030 Asuintalot 28 700 000 37 600 000 Palvelut ja julkinen sektori 14 200 000 17 300 000 Teollisuus 4 700 000 3 900 000 47 500 000 58 800 000

3. LÄMMITYS - ENERGIATEHOKKUUS v0 Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden paraneminen TEM:n perusskenaario: ”vuosisäästöt prosentteina lämmön kulutuksista vaihtelevat asuinrakennusten 0,3 %:sta opetusrakennusten 1,2 %:iin” Uudet rakennukset 50 % pienempi kulutus kuin rakennuskannassa tällä hetkellä keskimäärin Lämmön ominaiskulutus -15 % 2015-2030 koko rakennuskannassa Rakennusten lämmitysenergian kulutuksen kokonaismuutos rakennuskannan kasvu huomioon ottaen +6 % Nykyinen lämmitysenergian kokonaiskulutus 7 000 GWh Vuonna 2030 BAU 7 360 GWh % Vanha rakennuskanta Uudisrakennukset Asuintalot -0,3 -50 Palvelut -1,2 Teollisuus Lämmitysenergian kulutuksen muutos vuodessa koko vanhassa rakennuskannassa. Uudisrakennusten ominaiskulutus verrattuna nykyiseen keskiarvo-rakennukseen (% nykyisestä kulutuksesta).

3. ENERGIATEHOKKUUS – olemassa olevat rakennukset Energiarenessanssi Helsingin asuinrakennuksista 51 % on rakennettu vuosina 1960-1999, yht. 14 800 000 k-m2. Energiaremonteilla, talotekniikan säädöillä ja poistoilmalämpöpumpuilla näiden kiinteistöjen energiankulutusta voidaan vähentää 30-50 prosenttia. v1 25 % nykyisistä asuinrakennuksista energiakorjataan vuoteen 2030 mennessä (vastaa puolta 1960-99 rakennetuista)  korjaustahti 1,7 % vuodessa (nykyisin n. 1 %)  energiatehokkuus paranee koko asuinrakennuskannassa +0,7 % vuodessa peruskehityksen lisäksi Oletuksena energiaremonttien vaikutus kulutukseen -40 %. 90 luvun rakennuksissa toimenpiteenä lähinnä poistoilmalämpöpumput. Vastaa ERA17-raportin arvioita energiatehokkuuden paranemisesta (2 % korjataan vuodessa  energiankulutus -0,75 %) v1 Lämmön ominaiskulutus -20 % koko rakennuskannassa (uudisrakennukset -50 %) Lämmitysenergian kulutuksen kokonaismuutos -1 % % Energiankulutuksen muutos vuodessa Asuintalot -1,0 Palvelut -1,2 Teollisuus

3. ENERGIATEHOKKUUS – olemassa olevat rakennukset Puolet kaikista asuinrakennuksista energiakorjataan vuoteen 2030 mennessä (vastaa kaikkia 1960-99 rakennettuja asuintaloja)  korjaustahti 3,4 % vuodessa  energiatehokkuus paranee koko asuinrakennuskannassa +1,4 % peruskehityksen lisäksi Teollisuuskiinteistöissä sama energiatehokkuuden koheneminen kuin muissa toimitiloissa % Energiankulutuksen muutos vuodessa Asuintalot -1,7 Palvelut -1,2 Teollisuus Lämmitysenergian kulutuksen kokonaismuutos -7 % (510 GWh), lähes vastaa hajautetun selvityksen korjausrakentamisen maksimipotentiaalia. v2 Lämmön ominaiskulutus -25 % koko rakennuskannassa (uudisrakennukset -50 %) Lämmitysenergian kulutuksen kokonaismuutos -7 % Poistoilmalämpöpumput lisäävät sähkönkulutusta n. 150 GWh

3. ENERGIATEHOKKUUS – uudisrakennukset Peruskehityksessä uudet rakennukset kuluttavat puolet vähemmän energiaa kuin nykyisen kannan keskiarvorakennus (v0) Tämän hetkinen uudistuotanto ei ole vielä 50 % tehokkaampaa, mutta vuosina 2019 ja 2021 jälkeen rakennusmääräykset hieman kiristyvät (lähes-nollaenergiarakennus, nZEB) nZEB ei ole lähelläkään passiivi- tai todellista nettonollaenergiatasoa  asuinkerrostalot ~ energialuokka C  muut rakennukset ~ energialuokka B Helsingin vuoden 2030 kerrosalasta lähes 25 % on rakennettu vuoden 2015 jälkeen Uudisrakennukset voidaan rakentaa nZEB-tasoa energiatehokkaammiksi (v1) Asuinkerrostalojen E-luku 116 kWh/m2 ~ energialuokka C http://finzeb.fi/wp-content/uploads/2015/04/Liite-FInZEB-loppuraporttiin_E_luvut.pdf % v0 v1 Asuintalot -50 -80 Palvelut Teollisuus Uudisrakennusten ominaiskulutus verrattuna nykyiseen keskiarvorakennukseen (% nykyisestä kulutuksesta).

3. LÄMMITYSTAPA v0 Kaukolämmön osuus kasvaa hieman (87 % asuminen, 95 % palvelut, 86 % teollisuus) Erillislämmityksessä TEM:n 2050 perusskenaarion mukainen kehitys: Rakennuskannan sähkölämmityksen osuus pienenee 22  20 % vuoteen 2050 mennessä, joka korvautuu pääasiassa lämpöpumpuilla. Öljylämmityksen osuus vähenee 40 prosenttiin nykyisestä liike- ja palvelurakennuksissa ja asuinrakennuksista poistuu kokonaan 2050 mennessä. Uusissa rakennuksissa kaukolämmön osuus 91 % vuonna 2015. Sama osuus uudisrakennuksille vuoteen 2030 asti.

v0 3. LÄMMITYSTAPA Lämmitystavat 2015 2030 %-osuudet Asuminen Palvelut Teollisuus Kaukolämpö 86 95 Erillislämmitys 14 5 Sähkölämmitys 54 41 25 Öljy 57 72 Maalämpö 2 3 2030 %-osuudet Asuminen Palvelut Teollisuus Kaukolämpö 87 95 86 Erillislämmitys 13 5 14 Sähkölämmitys 53 41 25 Öljy 33 66 Maalämpö 6 10

v0 3. LÄMMITYSTAPA Energiankulutus 2015 GWh Asuminen Palvelut Teollisuus Yht. Kaukolämpö 4 113 1 976 315 6 405 Sähkölämmitys 251 35 19 305 Öljy 157 42 41 240 Maalämpö 21 1 2 24 4 542 2 054 377 6 973 Puun pienpoltto lämmityskäyttöön n. 50 GWh Helsingissä vuonna 2014. (https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Julkaisusarja/2_2016_Tulisijojen_kaytto_ja_paastot_2014.pdf) Tämä on noin 10 % erillislämmitteisten asuinkiinteistöjen energiankulutuksesta, ja sisältyy esitettyihin sähkö- ja öljylämmityksen kulutuslukuihin tukilämmitysmuotona. Mikäli puun käytön arvioidaan lisääntyvän nykyisestä, voi Ilmastoveivissä lisätä kohtaa ”Pelletti ja muu bio” vastaavalla prosenttiosuudella. 2030 GWh Asuminen Palvelut Teollisuus Yht. Kaukolämpö 4 635 1 869 289 6 793 Sähkölämmitys 251 32 17 300 Öljy 129 37 34 200 Maalämpö 59 4 6 70 5 074 1 943 346 7 363

v1 v2 3. LÄMMITYSTAPA Maalämmön osuus kasvaa nykyisen trendin mukaan: %-osuudet Asuminen Palvelut Teollisuus Kaukolämpö 87 95 86 Erillislämmitys 13 5 14 Sähkölämmitys 53 41 25 Öljy 28 65 Maalämpö 18 6 11 V1: maalämmön kasvu; öljy vähenee v2: 70 % öljyn vähenemästä maalämpöön, 30 % kaukolämpöön. v2 Öljy -50 % %-osuudet Asuminen Palvelut Teollisuus Kaukolämpö 88 95 87 Erillislämmitys 12 5 13 Sähkölämmitys 56 44 27 Öljy 17 29 36 Maalämpö 26

v3 v4 3. LÄMMITYSTAPA Öljy -100 % %-osuudet Asuminen Palvelut Teollisuus Kaukolämpö 88 96 89 Erillislämmitys 12 4 11 Sähkölämmitys 59 49 31 Öljy Maalämpö 41 51 69 Maalämmön teknistaloudellinen potentiaali Helsingissä on 1 231 GWh. v4 Puolet maalämmön potentiaalista otetaan käyttöön  korvaa kaiken öljyn, 25 % sähkölämmityksestä ja loput kaukolämpöä Hajautetun selvitys, tekn. taloudellinen maalämpöpotentiaali 1 231 GWh, maksimi 3 100 GWh. V3: öljylämmityksen hinnan pitäisi nousta & tarvittava kunnan/valtion tuki lämmitystapamuutoksille; mummonmökit. Ruotsissa öljylämmitys jo pääosin korvautunut. 70 % öljyn vähenemästä maalämpöön, 30 % kaukolämpöön. V4 oletukset: Korvaa kaiken öljyn, viidesosa sähkölämmitteisistä (vesikiertoiset) ja loput kaukolämpöä. %-osuudet Asuminen Palvelut Teollisuus Kaukolämpö 83 96 89 Erillislämmitys 17 4 11 Sähkölämmitys 31 36 23 Öljy Maalämpö 69 64 77

3. KAUKOLÄMMÖN TUOTANTO/HUKKALÄMPÖ v0 Kaukolämmön tuotannon polttoaineet 30 % kivihiili 30 % maakaasu 30 % bio 10 % lämpöpumput v1 Iso datakeskus tai muut suuret hukkalämpökohteet  lämpöpumppujen osuus 11 %  16 %, korvaa fossiilisia v0-arvio: Hanasaaren tuotanto korvattu lisäämällä 15 %:lla Salmisaaren ja Vuosaaren tuotantoa ja 15 % lämpöpumppuja sekä uudella biolämpölaitoksella v1: Esim. Soneran datakeskus 237 GWh, lisää sähkönkulutusta (COP=4) Pienemmät hukkalämpökohteet näkyvät energiaremonteissa.

4. LIIKENNEMÄÄRÄT v0 Bussiliikenne vähenee 15 %  vastaava kasvu raideliikenteeseen Paketti- ja kuorma-autojen liikennesuorite +6 % (TEM:n perusskenaario) Laivaliikenteen päästöt pysyy ennallaan % arkivuorokauden kilometreistä Muutos per hlö. Muutos kokonaissuoritteessa Henkilöautot 50,4 16 Linja-autot 12,9 -27 -15 Raideliikenne 25,3 23 43 Kävely ja pyöräily 11,5 (%) v1 Uudet asukkaat liikkuvat autolla kuten nykyiset kantakaupunkilaiset Henkilöliikenne keskimäärin 22 km/vrk/as. Kantakaupungissa henkilöauto 5 km/vrk/as. Koko Helsingissä 11 km/vrk/as. % arkivuorokauden kilometreistä Muutos per hlö. Muutos kokonaissuoritteessa Henkilöautot 49,0 -3 13 Linja-autot 12,9 -27 -15 Raideliikenne 25,9 26 47 Kävely ja pyöräily 12,2 6 23 (%)

v2 v3 4. LIIKENNEMÄÄRÄT Kävelyn ja pyöräilyn osuus 15 % % arkivuorokauden kilometreistä Muutos per hlö. Muutos kokonaissuoritteessa Henkilöautot 48,1 -5 11 Linja-autot 11,9 -32 -21 Raideliikenne 25,0 22 42 Kävely ja pyöräily 15,0 30 52 (%) v3 Kaikki asukkaat liikkuvat autolla kuten nykyiset kantakaupunkilaiset v2: 2020 tavoite, 15 % matkoista pyörällä v3: ruuhkamaksun vaikutus -20 % per hlö, lisäksi muita toimia. % arkivuorokauden kilometreistä Muutos per hlö. Muutos kokonaissuoritteessa Henkilöautot 35,4 -30 -18 Linja-autot 11,9 -32 -21 Raideliikenne 31,3 53 77 Kävely ja pyöräily 21,3 85 115 (%)

4. POLTTOAINEET JA ENERGIANKULUTUS - tieliikenne v0 Käyttövoimat tieliikenteessä 2030 (VTT/Aliisa-autokantamalli) HSL:n busseista 10 % sähkö, 90 % biodiesel/-kaasu (2025 tavoite) Biopolttoainesekoitteen osuus 13,5 % (Suomen 2020 velvoite) (% ajokilometreistä) Henkilöautot Kuorma-autot Linja-autot Sähkö 9,2 0,0 7,0 Lataushybridit Biokaasu/-diesel 3,5 63,0 Bioetanoli 2,3 Bensiini & diesel 85,0 97,7 30,0 Bio-osuus 13,5 Bio-osuus vuonna 2015 oli noin 8 %. HSL:n bussit 70 % bussiliikenteestä, muut diesel 13,5 % biolla (laskennallisesti 20 %; 6,5 % on tuplalaskettavaa) Polttoaineen kulutus (VTT/Aliisa-autokantamalli) (Ominaiskulutuksen muutos-%) Henkilöautot Kuorma-autot Linja-autot Vrt. 2015 -26,2 -7,7 -17,9

4. POLTTOAINEET JA ENERGIANKULUTUS - tieliikenne v1 Sähköautojen ja lataushybridien yleistyminen (% ajokilometreistä) Henkilöautot Kuorma-autot Linja-autot Sähkö 15,0 0,0 7,0 Lataushybridit 10,0 Biokaasu/-diesel 3,5 63,0 Bioetanoli 2,3 Bensiini & diesel 69,2 97,7 30,0 Bio-osuus 13,5 v2 Sähköautojen ja lataushybridien voimakas yleistyminen Raskaan liikenteen biodiesel Biopolttoainesekoitteen osuus x 2 (% ajokilometreistä) Henkilöautot Kuorma-autot Linja-autot Sähkö 30,0 0,0 7,0 Lataushybridit 20,0 Biokaasu/-diesel 3,5 15,0 63,0 Bioetanoli 2,3 Bensiini & diesel 44,2 82,7 Bio-osuus 27,0

4. POLTTOAINEET JA ENERGIANKULUTUS - laivaliikenne Maasähkön käyttö satamissa 0 %, laivojen päästöt eivät vähene. v1 10 % laivojen satamassaoloajan polttoaineen kulutuksesta korvataan sähköllä. v2 Maasähkö käytössä 40 % satamassaoloajasta. v3 Maasähkön käyttö satamissa 70 % v1 Sataman oma skenaario (päästövaikutus -11 % Hilman sähkön päästökertoimella) v2 välimuoto v3 Siemensin skenaario 70 %