KTPO-CSC-vuosisopimukseen liittyviä kuulumisia Juha Haataja 17.10.2016

Korkeakoulujen ICT-kokonaisuus ja CSC ~200M€ Korkeakoulujen käyttämät ICT palvelut Korkeakoulujen itse/yhdessä tuottamat/ostamat ICT palvelut KK: xx … KK: xx … KK: xx … Korkeakoulujen yhteenliittymä, yhteisyritys, tms. xx … OPH:n palvelut Kansallis-kirjaston palvelut FUNET 2,6M€ CSC:n keskitetyt palvelut KTPO y z y xx 28M€ x y x Muu 2,8 M€

KTPO-CSC sopimus ja CSC:n palvelut OKM/KTPO hankkii palveluita CSC:ltä korkeakouluille (ja itselleen) Palvelut koostuvat erilaisista ICT-palveluista ja asiantuntijapalveluista: Palvelut vuoden 2016 KTPO/CSC sopimuksessa Käyttäjä OKM KK Korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko Funet 2,8M ~2,6M Korkeakoulujen tietohallinto- ja arkkitehtuuripalvelut 0,8M Opetus- ja kulttuuriministeriön tietovarastopalvelut KK/OKM 2,2M Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut 3,8M Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille 8,4M Yht. 18M 2,6 KTPO rahoittaa investointeja ja hankkeiden omarahoitusosuuksia (v. 2015 yht. 10 M€ ml. superkone) Korkeakoulut ostavat CSC:ltä palveluja joita OKM ei rahoita: 6,5 M€ (sis. Funet-ostot 2,6 M€)

KTPO-CSC-vuosisopimus 2017 Vuosisopimuksen volyymi on näillä näkymin sama kuin 2016 16 milj. euroa plus aiempien ennakoiden käyttöä 2 milj. euroa erona vuoteen 2016 on se että 16 milj. euroa sisältää myös max 3 % katteen palvelujen/palvelukokonaisuuksien vastuuhenkilöt voivat keskenään sopia miten sopimuksen sisältöä muokataan Sopimuksen yhteyshenkilöt KTPO: Hannu Sirén ja Juha Haataja CSC: Kimmo Koski ja Klaus Lindberg Kokonaisuus tulee olemaan pitkälti sama kuin vuonna 2016 Palvelukokonaisuuksien sisällä on jonkin verran muutoksia sisällöissä ja painotuksissa

Investointitarpeita PAS-investoinnit ja kehitystyö (KDK ja ATT) CSC:n T&K-hankkeisiin (EU ym.) tarvittava omarahoitus tyypillisesti tarve ollut luokkaa 1-2 milj. euroa vuodessa CSC:n vuosi-investoinnit laiteinfrastuktuurin päivittämiseen vuodelle 2016 OKM:lta myönnetty 2 milj. euroa PAS-investoinnit ja kehitystyö (KDK ja ATT) tarve vuositasolla 1 milj. euroa suurteholaskennan uudistaminen vuodesta 2017-> tarve vuositasolla 2-5 milj. euroa Funet-verkkoinfrastruktuurin uudistaminen 2018-2021 alustavasti arvioitu tarve yhteensä 8 milj. euroa

Investointitarpeet 2017 Kohde € Status Korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko Funet 625 000 Keskusteltu Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille 2 050 000 Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut 580 000 T&K-hankkeiden omarahoitusosuus Haku 1/2015 OKM/47/524/2015 Haku 2/2015 OKM/47/524/2015 Haku 1/2016 OKM/5/524/2016 Uudet 2016-2017 alkavat hankkeet Hankekoordinaatio: hankkeiden valmistelu ja hallinnointi 2017 Uudet hakuvaiheessa olevat hankkeet (alkaa 2017) 2 115 000 107 000 258 000 397 000 973 000 380 000 1 257 000 Esitetty keskusteltavaksi

Laskenta- ja datanhallintaympäristön kehitystarpeet Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumin kautta tekeillä selvitys tutkimuksen tarpeista laskennallisen tieteen uudistamiseksi Keskitetty kansallinen malli on ollut merkittävä tekijä usean alan kasvussa maailman huipulle. Tieteellinen laskenta nojaa kriittisesti kansallisiin ja EU-tason laskentapalveluihin. Dataintensiivisyys osana tieteellistä laskentaa on vahvassa kasvussa lähes kaikilla aloilla. Perinteisesti laskentaintensiiviset alat ovat nostamassa rinnalle analytiikkaa ja toisaalta on paljon aloja, joilla on potentiaalia nousta lähitulevaisuudessa merkittäviksi käyttäjiksi tällä saralla. Osaaminen on usein pullonkaulana. Käytettävyys. Erityisesti uusien alojen (esim. humanistiset tieteet) puolella tutkijoilla ei ole juurikaan taustaa tieteellisen laskennan hyödyntämisestä. Vaaditaan helppokäyttöisyyttä ja palvelujen nopeaa käyttöönottoa.