Uusien kirjastojärjestelmien yhteentoimivuuden edellytyksistä

Esitys aiheesta: "Uusien kirjastojärjestelmien yhteentoimivuuden edellytyksistä"— Esityksen transkriptio:

1 Uusien kirjastojärjestelmien yhteentoimivuuden edellytyksistä
Arto Aniluoto

2 Lähtötilanne: hajautuvien kirjastojärjestelmien tulevaisuus
Nykyinen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja erikoiskirjastojen Voyager/Linnea2- kirjastokonsortioyhteistyö päättyy (varauksin) vuoden 2019 loppuun Yritykset korvata Voyager-järjestelmä yhdellä uudella järjestelmällä kariutuivat, joten eri visioiden pohjalta Suomen korkeakouluihin kehitetään/hankitaan jatkossa useita erillisiä kirjastojärjestelmiä. Kolme keskeistä leiriä tässä ovat KOHA, Lumikko ja Aalto-yliopisto. CSC on korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän (TICTOR) toimeksiannosta esiselvittänyt kirjastojärjestelmien yhteentoimivuuden vaatimuksien kuvaamisen sekä niiden integraatio- ja tiedonvaihtotarpeet yhteentoimivuuden varmistamisen pohjaksi. Tavoitteena on kehittää nykykirjastoille tyypillistä tiedonhallintaa tulevaisuudessa kaikkiin oppimisympäristöihin ja -järjestelmiin teknisesti ja toiminnallisesti paremmin yhteensopivaksi sisällönhallinnaksi ja datanhallinnaksi.

3 Uusia kirjastojärjestelmiä kehittävät/hankkivat leirit
KOHA: 16 yliopiston, ammattikorkeakoulun ja erikoiskirjaston yhteishanke, joka päätti ottaa käyttöön järjestelmäkokonaisuuden, jossa avoimen lähdekoodin Koha- kirjastojärjestelmä on keskeisessä asemassa. KOHA käyttää Finnaa asiakasliittymänä ja siihen ei ole tarkoitus tuottaa nyky-Voyagerin ominaisuuksia ylittäviä toiminnallisuuksia. Käyttöönotot ajoittuvat portaittain enimmäkseen vuodelle 2019. Lumikko-projekti: 23 yliopiston, ammattikorkeakoulun ja erikoiskirjaston yhteishanke, jolla hankitaan uusi kirjastojärjestelmä SaaS-ratkaisuna eli pilvipalveluna kaupalliselta toimijalta. Kilpailutus on avattu Hilmassa syyskuun puolivälissä ja se päättyy Uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotot alkavat vuoden 2019 aikana. Aalto-yliopisto: Aalto-yliopisto aikoo sisäisistä perusteistaan lähtien hankkia oman kirjastojärjestelmän yksin SaaS-ratkaisuna eli pilvipalveluna. Aikataulu on suunnilleen sama kuin Lumikko-projektilla, mutta omaa kilpailutusta ei ole vielä aloitettu. -Seuraamme leirejä ja olemme mielellään yhteyksissä tekijöihin, CSC toimii yhteistyössä kaikkien kehittäjien/hankkijoiden kanssa ja haluaa edistää näiden järjestelmien yhteentoimivuutta etenkin kirjaston asiakkaiden näkökulmasta.

4 Tapahtunut tähän mennessä: uusien kirjastojärjestelmien yhteentoimivuusasia ideapankissa
ESISELVITYKSESSÄ Käsittely Ideatoimikunnassa: ehdotetaan selvitettäväksi osana OKM:n CSC:ltä hankkimia arkkitehtuuripalveluja TICTOR päätti idean esiselvittämisestä osana korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n koordinataatiota ja arkkitehtuuripalveluita.  Uudet ideat korkeakouluista ja muilta sidosryhmiltä Idean tarkennus, arviointi ja ohjaus oikealle taholle käsittelyyn Ideatoimikunta CSC:n palvelukehityslinjat Ilkka Siissalo / HY kirjaa ehdotuksen Idean kirjaaminen ideapankki.csc.fi Idean esiselvitys ketterää kokeilukulttuuria hyödyntäen Nappaa idea Kiteytä konsepti Tarkenna konsepti Ideoiden kehittäminen ilman CSC:n apua Esiselvitys valmistuu Yhteentoimivuus ja rajapintavaatimusten taulukko valmistuu TICTOR päättää keskeisimmät yhteiset kirjastojärjestelmien yhteentoimivuutta edellyttävät prosessit, niissä liikkuvat tiedot ja rajapintavaatimukset.  Esiselvitys täydentyy

5 CSC:n näkökulma: järjestelmien yhteentoimivuuden edistäminen
CSC toimii yhteistyössä kaikkien uusien kirjastojärjestelmien kehittäjien/hankkijoiden kanssa ja haluaa edistää näiden järjestelmien yhteentoimivuutta etenkin kirjaston loppukäyttäjien eli kirjaston asiakkaiden näkökulmasta. Seuraamme leirien tilanteen kehitystä ja olemme yhteydessä niiden aktiivitoimijoihin: Koko kenttä on viimeistään kesän jälkeen hyväksynyt tosiasiana, että tulee useita eri järjestelmiä. Kaikki tuntuvat kannattavan yhteentoimivuutta periaatteeessa ja uskovat, että toimivat rajapinnat ovat joka tapauksessa keskeisellä sijalla tulevaisuuden järjestelmäkokonaisuuksien toteuttamisessa. Yhteentoimivuuden toteutuksen kannalta erityisen keskeinen kysymys onkin nyt se, päätyvätkö pilvipalveluiden hankkijat käyttämään asiakaskäyttöliittymänä Finnaa vaiko jotain muuta, hankintaan kytkeytyvää erillistä asiakaskäyttöliittymää. Tällä on suuria vaikutuksia kokonaisuuden kannalta. Rivimuotoinen taulukko yhteentoimivuuden ja rajapintojen tarkemmista teknisistä vaatimuksista löytyy osoitteesta . Taulukko sisältää sekä tällä hetkellä tiedossa olevat että todennäköisesti toteutuvia tulevaisuuden tarpeita (esim. tutkimustietojärjestelmäkytkennät (CRIS)).

6 Yhteentoimivuuden ja rajapintojen vaatimukset kuvana

7 Miten asia etenee tästä eteenpäin?
Kokouksessaan korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä päätti jatkotoimista: ”Ohjausryhmä tunnistaa, että korkeakoulut päättävät oman strategiansa mukaan mitä tietojärjestelmiä hankkivat ja hyödyntävät. Ohjausryhmä pitää olennaisena oppijan, opettajan ja tutkijan prosessien sujuvuutta. Korkeakouluilla on tulevaisuudessa useita kirjastojärjestelmiä. Korkeakoulujen tueksi CSC selvittää yhdessä korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa, mitkä ovat keskeisimmät yhteiset kirjastojärjestelmien yhteentoimivuutta edellyttävät opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen prosessit ja niissä liikkuvat tiedot. Seuraavaan kokoukseen ( ) mennessä CSC kokoaa luettelon yhdessä korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa näistä prosesseista ja liikkuvista tiedoista ja muista rajapintavaatimuksista. Mahdollisesta laajemmasta selvityksestä päätetään tämän jälkeen.” Yhteentoimivuuden toteutuminen riippuu ensisijaisesti korkeakoulujen omasta tahdosta ja käytännöllisistä päätöksistä uusia kirjastojärjestelmiä kehitettäessä/hankittaessa.

8 Arto Aniluoto (VTM, doktorandi) Asiakasratkaisupäällikkö (CSM)
Tieteen tietotekniikan keskus CSC PL 405, Espoo