Luonnonvarat ja elintarviketuotanto maakunnan innovaatiokärkinä -avauspuheenvuoro Helmiseminaari 14.2.2017 Yrityspuisto Futuria Marko Korhonen, maakuntajohtaja

250 000 asukasta 18 kuntaa Pohjois-Savon faktat Pohjois-Savo on yhdistelmä onnellisia ihmisiä, rentoa asennetta ja huippuosaamista: tiedettä, teknologiaa, taidetta, teollisuutta ja turvallisuutta. Savolainen osaaminen ja monipuoliset luonnonvarat tarjoavat loistavia mahdollisuuksia uuteen kasvuun ja uudistumiseen sekä innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Pohjois-Savo on asukasluvultaan maan kuudenneksi suurin maakunta. Keskuskaupunki Kuopio on lähes 118 000 asukkaan elävä ja kansainvälinen yliopistokaupunki Kallaveden rannalla. Kuopion seutu kuuluu elinvoima- ja kilpailukykymuuttujien perusteella maan dynaamisimpiin kasvukeskuksiin. Varkaus on 22 000 asukkaan moderni teollisuuskaupunki maakunnan eteläosassa. Kaupungin menestys perustuu kansainväliseen huippuosaamiseen erityisesti energiateknologiassa ja puunjalostuksessa. 22 000 asukkaan Iisalmi on pohjoisen osan keskus. Iisalmen seutu tunnetaan kansainvälisesti arvostetusta koneteollisuudesta, vahvasta puutuoteteollisuudesta ja monipuolisesta elintarviketuotannosta.

Pohjois-Savon innovaatiokärjet

Pohjois-Savon maakuntaprofiili (%-osuus koko maasta)

Pohjois-Savon maatalous-ja puutarhayritykset tuotantosuunnan mukaan v Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä 3 652 kpl (7,2 % koko maasta) Maatalous- ja puutarhayritysten käytössä oleva maatalousmaa: 148,5 (1000 ha) (6,5 % koko maasta) Keskimääräinen tilakoko: 41 ha/tila (Koko maa 45 ha/tila) Marjantuotanto: Pohjois-Savon osuus 27,3 % koko maan tuotannosta (v. 2015) Maidontuotanto: Pohjois-Savon osuus 14 % koko maan tuotannosta (v. 2015) Maidon suora myyntitulo oli n. 148 milj. euroa (v. 2013) Yhteensä 3 652 tilaa Lähde: Luke, maatalous- ja puutarharekisteri

Koko maa 16 838 (1000 kg)

Luonnonvaratalouden kipukysymyksiä Maatilatalouden tukijärjestelmän ongelmat Tilojen kannattavuus, taloudenhallinta, maatilayrittäjien jaksaminen Talousmetsien tulevaisuus suurten tehdasinvestointien tarvitsema puuhuolto, logistiset ongelmat taimikonhoito, Kemera-tuet metsätilojen koot Metsiensuojelun ja talouskäytön yhteensovitus

Luonnonvaratalous ei ole irrallinen osa alueiden kehittämistä Eri elinkeinoalat linkittyvät toisiinsa Tarvitaan maaseudun, taajamien ja kaupunkien vuorovaikutusta Maaseutu ei ole irrallinen saareke muista alueista Maaseudun kehittämistoimet eivät myöskään voi olla irrallaan muusta strategia- ja kehittämistyöstä Alueiden kehittämiseen tarvitaan koko instrumenttivalikoima: tutkimusta, kehittämistä, koulutusta, yritystoimintaa; Tämä pätee myös rahoitusinstrumentteihin: kansallisten, rakennerahastovarojen ja maaseutuohjelmavarojen tulee olla joustavasti ja synkronisesti käytettävissä kehittämistoimenpiteisiin, luovasti ja joustavasti

Luonnonvaratalouteen liittyviä toimintoja syytä vahvistaa alueilla, joilla on alan yritystoimintaa, raaka-aineita sekä muuta osaamista (korkeakoulut, ammatillinen koulutus) Näin saadaan vahvistettua kansallisia osaamiskeskittymiä Toki pitää katsoa myös maakuntien ulkopuolelle sekä rajojen yli Hyvä liikenneverkko, toimivat laajakaistayhteydet Koulutusta sekä verkottunutta tutkimusta – LUKE-verkostolla tärkeä rooli Suurten ja pienten investointien edistäminen joustavilla rahoitusratkaisuilla