Typpi- ja fosforiyhdisteiden aiheuttama ravinnekuormitus  rehevöityminen Päästölähteet: A.Hajakuormitus: alkuperää vaikea jäljittää: vesistöihin valuma-alueelta 1. maa- ja metsätalous: - lannoitteet, karjatalouden lanta / virtsa - esim. Itämeren alueella n. 40% typen kuormituksesta - maaperän muokkaus, ojitukset, hakkuut

2. haja-asutus: pysyvä ja loma-asutus (kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella) 3. Liikenne (typen oksidit) 4. kaukokulkeuma ilmavirtausten mukana: - esim. Itämeren alueella typen osuudesta n. 20% B. Pistekuormitus: päästölähde paikallistettavissa - jäteveden puhdistamot - teollisuuslaitokset ja voimalat, kalanviljelyaltaat

Rehevöityminen 1. vesistössä perustuotanto (fotosynteesi) kasvaa: viherlevien ja sinibakteerien biomassa kasvaa  2. leväkukinta  veden samentuminen, limoittuminen, hajuhaitat - järviruoko yleistyy 3. myös jatkotuotanto lisääntyy (= kuluttajia enemmän) - mm. särkikalat yleistyneet

4. kuollut orgaaninen aines vajoaa pohjaan 5.  hajottajabakteerit kuluttavat veteen liuennutta happea yhä enemmän 6.  syvän veden alueella happikato, joka voi laajentua sisävesissä koko järviveteen talven mittaan 7.  anaerobiset mädättäjäbakteerit jatkavat hajotustyötä 8.  rikkivedyn (H 2 S) tuotanto  myrkyllistä pohjaeläimille 9.  aerobinen lajisto häviää (siis: kaikki eläimet) -loppukesällä sinibakteerien massaesiintymisiä: - kykenevät sitomaan vapaata N 2 -kaasua (varsinaiset levät eivät kykene tähän) - Fosfaatit siksi vesiekosysteemeissä minimitekijä, joka rajoittaa sinilevien kasvua

Itämeri -valuma-alue tiheään asuttu (eteläiset alueet) -voimaperäistä maataloutta, hyvin teollistunutta - päästöt ilmaan ja vesistöihin, etenkin keväällä ja syksyllä -altis kuormituksen vaikutuksille: - matala (keskim. 60 m), sisämeri (salmiyhteys) - murtovettä, jossa vesi on kerrostunut suolapitoisuuden mukaan - suolapitoisuuden harppauskerros (esim. Selkämerellä n. 80 m syv:ssä) - kesällä myös lämpötilan mukainen veden kerrostuminen - lahtien perukat jäätyvät talvella

Sisäinen ravinnekuormitus: - käynnistyy happikatoalueilla - pohjasedimentteihin sitoutuneet fosfaattiyhdisteet alkavat hapettomissa oloissa liueta veteen  rehevöityminen jatkuu (vaikka ulkoinen kuormitus lopetettaisiin) - esim. Suomenlahden hapettomien pohjien arvioitu pinta-ala on useita satoja neliökilometrejä. - lajiston esiintymisessä muutoksia - esim. rakkolevä siirtynyt matalampaan veteen (vesi samentunut) Itämeren elämää pinnan alla_noin 5min Kysymyksiä sinilevästä_Keski_Suomen ELYkeskus sinilevätestit_Juomalasi_Keppitesti

Viljelyalan osuus %:na maa-alasta Arable land in the Baltic Sea region. Ratio of arable land out of total land use in the Baltic Sea drainage basin. Agriculture is one of the main contributors to the nutrient (in this case, primarily nitrogen) influx into the Baltic Sea, and thus a main driver for the eutrophication problems in the sea. The displays the situation at approximately 1990.

Pasture Land - Baltic Sea drainage basin. Ratio of pasture land total land use in the Baltic Sea drainage basin. Agriculture is one of the main contributors to the nutrient (in this case, primarily nitrogen) influx into the Baltic Sea, and thus a main driver for the eutrophication problems in the sea. The displays the situation at approximately 1990.

Fertilizer consumption in the Nordic countries, The graph shows the consumption of fertilizers in the Nordic countries form 1980 to 1996 with projections to The fertilizers included are phosphate, Potash and Nitrogen which are the three most important nutrients for crop growth.

Ratio of wastewater treatment. Sewage treatment is low or absent in many parts of the World, leading to eutrophication of the coastal zone, (toxic) algae blooms and dramatically reduce the ability of coral to recover from bleaching events dramatically. The data reflects the bodies of the UNEP Regional Seas programme.