7 Suomi ja naapurit s. 52–56
Kiista Ahvenanmaasta (Ruotsi) Ruotsi oli Suomen sisällissodan alussa miehittänyt Ahvenanmaan. Sodan aikana saksalaiset ottivat alueen haltuunsa ja luovuttivat sen Suomelle. Ruotsi ei kuitenkaan luopunut vaatimuksestaan, ja monet ahvenanmaalaiset kannattivat liittymistä Ruotsiin. Kansainliitto ratkaisi kiistan Suomen hyväksi, mutta: Ahvenanmaalaisille piti taata itsehallinto ja oikeus ruotsin kielen käyttöön. Ahvenanmaasta piti tehdä demilitarisoitu alue Suomi ja naapurit Mitä tarkoittaa termi ”demilitarisoitu alue”? Ahvenanmaan lippu on vuodelta Mitä värit symboloivat?
Suomen hankalat idänsuhteet (NL) Osa punaisista oli paennut Neuvosto-Venäjälle ja perustanut siellä Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP). Osa valkoisista haaveili Suur-Suomesta, johon olisi kuulunut aikaisemmin Venäjään kuuluneita karjalankielisiä alueita. → suomalaiset vapaaehtoiset tekivät sotaretkiä Itä-Karjalaan, Viroon ja Petsamoon (ns. heimosodat) Jotkut haaveilivat jopa Inkerinmaan (Pietarin alue) ja Kuolan niemimaan liittämisestä Suomeen. Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat rauhansopimuksen Tartossa 1920 → Suomi sai Petsamon alueen.Petsamon alueen 3 7. Suomi ja naapurit
Tarton rauha
7. Suomi ja naapurit Suur-Suomeen luettiin kuuluvaksi Suomen (vaaleansinisellä) lisäksi varsinkin Itä-Karjala (sinivihreällä) ja Kuolan niemimaa, joskus myös Viro ja Inkeri (tummansinisellä), Ruija (tummanvihreällä) ja Länsipohja (violetilla). Suomesta on piirretty Tarton rauhan (1920) ja Pariisin rauhan (1947) rajat.Itä-KarjalaKuolan niemimaaViroInkeri Ruija LänsipohjaTarton rauhan1920Pariisin rauhan1947
Suomi etsii kumppaneita NL koettiin uhaksi, Saksa oli I MS:n häviäjä Aluksi reunavaltiopolitiikka (Suomi pyrki yhteistyöhön muiden Venäjästä itsenäistyneiden valtioiden kanssa (reunavaltiot). Yhteistyö hiipui 1920-luvun alussa, tärkeimmäksi kumppaniksi jäi Viro. Vuodesta 1935 Suomi alkoi tiivistää suhteitaan pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin (pohjoismainen suuntaus). 7. Suomi ja naapurit
7