BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Kasvit yhteyttävät epäorgaanisista aineista orgaanisia. Kasvien ja levien yhteisiä piirteitä: kahdenlainen lehtivihreä soluseinän selluloosa varastotärkkelys. Kasvit sopeutuivat nopeasti maaelämään. Kasvikunnalle tyypillinen piirre on sukupolvenvuorottelu, jossa sporofyytti- ja gametofyyttivaihe. Kasvikunta luokitellaan kaariin, joita ovat sammalet, sanikkaiset ja siemenkasvit. Kasvikunta sai alkunsa makean veden viherlevistä

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Kehittyivät 475 miljoonaa vuotta sitten. Sammalet jaetaan: maksasammaliin sarvisammaliin varsinaisiin sammaliin Sammalet ovat sekovartisia itiökasveja. Lisääntyminen sukupolvenvuorottelun avulla: gametofyyttivaihe sukusolut hedelmöitys itiöitä tuottava sporofyytti itiöistä uusi gametofyytti Sammalet sopeutuivat ensimmäisinä kasveina maalle

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Putkilokasvit ilmestyivät rannoille noin 420 miljoonaa vuotta sitten. Johtosolukko kuljettaa vettä ja ravinteita sekä yhteyttämistuotteita kasvin eri osiin. Juuren, varren ja lehden sekä tukisolukon kehittyminen. Uusia sopeutumia kuivuutta vastaan: vahapintaiset lehdet ilmaraot Kasvit sopeutuivat yhä kuivemmille kasvupaikoille. Jaetaan sanikkaisiin ja siemenkasveihin. Putkilokasveilla on juuri, varsi ja lehdet

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Ensimmäisiä putkilokasveja. Valtakautta hiilikausi elämän vanhan ajan lopulla. Sanikkaisten jako: lieot kortteet saniaiset Sanikkaiset ovat itiökasveja, joilla sukupolvenvuorottelu: sanikkaiskasvi on suvuton sporofyytti sporofyytin tuottamista itiöistä kasvaa suvullinen gametofyytti, alkeisvarsikko siittiöt uivat munasolun luo hedelmöityneestä munasolusta kasvaa uusi sporofyytti Sanikkaiset ovat itiöitä tuottavia putkilokasveja

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Ilmasto kuivui ja viileni noin 245 miljoonaa vuotta sitten. Tämä vaati sopeutumista kuivan maan elämään. Siemenkasvit ovat sporofyyttejä. Gametofyytit ovat surkastuneet sporofyyttien sisään. Lisääntyminen: – siitepöly heteissä – munasolu emissä – siitepöly pölyttää emin joko tuulen, veden tai eläinten siirtämänä – siiteputki – hedelmöitys – munasolusta siemenaihe – siemen Siemenkasvit sopeutuivat täydellisesti maaelämään

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Ilmestyivät 360 miljoonaa vuotta sitten. Valta-aikaa elämän keskiaika. Aina vihreät, vahapintaiset kuivuutta ja kylmyyttä hyvin kestävät neulaset. Siemenaiheet kehittyvät emilehtien pinnalla. Paljassiemeniset ovat eläviä fossiileja

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Ensimmäiset kukkakasvit n. 140 miljoonaa vuotta sitten. Uusi lisääntymisrakenne, kukka. Emin sikiäimessä tapahtuu kaksoishedelmöitys. Koppisiemenisten kilpailuetu on niiden siemenen nopea kehitys. Sikiäimestä muodostuu siemenaiheiden ympärille hedelmä. Koppisiemeniset eli kukkakasvit ovat nykyinen kasvikunnan valtiasryhmä

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Tehtävät 1.Yhteiset piirteetYhteiset piirteet 2.Sammalet ja vesiSammalet ja vesi 3.Sammalet vs. muut kasvitSammalet vs. muut kasvit 4.Sanikkaiset ja sammaleetSanikkaiset ja sammaleet 5.Hiilikauden kasvillisuusHiilikauden kasvillisuus 6.Siemenellisten kasvien edutSiemenellisten kasvien edut 7.Suomen paljassiemenisetSuomen paljassiemeniset 8.Koevoluution esimerkitKoevoluution esimerkit 9.Tuulipölytys vs. eläinpölytysTuulipölytys vs. eläinpölytys 10. JälkeläishuoltoJälkeläishuolto 11. Hedelmätyyppien leviäminenHedelmätyyppien leviäminen 12. VuorovaikutussuhteetVuorovaikutussuhteet 13. Biologinen tapahtumaBiologinen tapahtuma

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava a) Mitkä ovat levien ja kasvien yhteiset piirteet? b) Miten kasvit eroavat levistä? 1. Yhteiset piirteet

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava 2. Sammalet ja vesi Miten sammalet ovat lisääntymisessään riippuvaisia niiden ulkopuolisesta vedestä?

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava 3. Sammalet vs. muut kasvit a) Miten sammalet eroavat muista kasveista? b) Miksi sammalet ovat hyviä karujen alueiden pioneerilajeja?

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava 4. Sanikkaiset ja sammaleet Mitkä ovat sanikkaisten ja sammalten keskeiset erot?

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava 5. Hiilikauden kasvillisuus Selitä väite ”hiilikauden kasvillisuus on vaikuttanut maapallon ilmastoon kaksi kertaa”.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Mitkä olivat siemenellisten kasvien edut kuivan maan valloituksessa siemenettömiin kasveihin verrattuna? 6. Siemenellisten kasvien edut

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava 7. Suomen paljassiemeniset Luettele kolme Suomen luonnonvaraista paljassiemenistä kasvia.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava 8. Koevoluution esimerkit Kerro esimerkkejä paljassiemenisten ja muiden eliöryhmien koevoluutiosta.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava 9. Tuulipölytys vs. eläinpölytys a) Mistä voit päätellä, onko kasvi tuuli- vai eläinpölytteinen? b) Kumpi pölytystapa on tehokkaampi? c) Onko tuulipölytyksen ja eläinpölytyksen maantieteessä eroja?

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava 10. Jälkeläishuolto Termi jälkeläishuolto yhdistetään tavallisesti vain eläimiin, mutta kukkakasvitkaan eivät lähetä jälkeläisiään maailmalle ”tyhjin repuin”. Perustele.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Hedelmät suojaavat siemenaihetta ja edistävät siemenen leviämistä. Kerro Suomen luonnosta erilaisten hedelmätyyppien leviämistapoja. 11. Hedelmätyyppien leviäminen

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava 12. Vuorovaikutussuhteet Kerro vuorovaikutussuhteista a) koppisiemenisten ja eläinten b) koppisiemenisten ja sienten välillä Suomen luonnossa.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava 13. Biologinen tapahtuma a) Selosta, mistä tärkeästä biologisesta tapahtumasta kuvassa on kysymys. (2 p.) b) Miten kukkakasvin siemen syntyy? (2 p.) c) Selosta lyhyesti kukkakasvien ja hyönteisten vuorovaikutussuhteen evoluutiota. (2 p.) (YO-tehtävä K-07)

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava VASTAUS: 1. Yhteiset piirteet a)Kummatkin ovat tuottajia ja kykenevät fotosynteesiin. Yhteisiä piirteitä ovat kahdenlainen lehtivihreä a ja b, soluseinän selluloosa ja varastotärkkelys. b)Kasvit eroavat viherlevistä ratkaisevimmin niiden sukusoluja ja itiöitä muodostavien rakenteiden osalta. Myös yhteyttämispigmentit ovat erilaisia. Kasvit ovat kehittyneet leviä myöhemmin.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava VASTAUS: 2. Sammalet ja vesi Sammaleiden siittiösolut tarvitsevat vettä uidakseen munasolun luo vesipisaroissa.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava VASTAUS: 3. Sammalet vs. muut kasvit a)- Sammalilla ei ole varsinaisia putkilokasvien päärakenteita: juurta, vartta eikä lehteä. - Sammalilta puuttuvat kuljettamiseen erikoistuneet johtosolukot (muiden kasvien yhteisnimitys onkin putkilokasvit). - Niiden sukupolvenvuorottelua hallitsee gametofyyttivaihe, joka muilla kasveilla on surkastunut. Sammalilla sporofyytti ei menesty itsenäisenä, vaan gametofyytti huoltaa sitä. b)- Sammalet eivät kasva 10 senttiä korkeammaksi, joten niiden kyky kilpailla valosta on rajallinen. Karuilla alueilla on vähän muuta kasvillisuutta. - Eräät sammalet voivat kuivua rutikuiviksi ja virota yhteyttämään taas sateen tai sumun tultua. - Sammalet kestävät myös jäätymisen ja kykenevät yhteyttämään jopa muutamassa pakkasasteessa.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava VASTAUS: 4. Sanikkaiset ja sammaleet Sammalet ovat sanikkaisia alkeellisempia ja todennäköisimmin kaikkein vanhimpia kasveja. Sanikkaisilla on erikoistuneet juuri, varsi ja lehdet, joita sammalella ei varsinaisesti ole. Sanikkaiset olivat ensimmäisiä putkilokasveja, eli niiden veden, ravinteiden ja yhteyttämistuotteiden kuljetusta hoitaa siihen erikoistunut johtosolukko. Vain sammalen itiöpesäke edustaa lyhyttä sporofyyttivaihetta ja sen gametofyyttiä näkemämme sammal. Sammalilla sporofyytti ei menesty itsenäisenä eliönä kuten sanikkaisilla vaan gametofyytti huoltaa sitä. Sanikkaisten sukupolvenvuorottelussa sprofyyttivaihe (sanikkainen) on gametofyyttiä (alkeisvarsikko + sukusolut) huomattavasti hallitsevampi vaihe kuin sammalilla.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava VASTAUS: 5. Hiilikauden kasvillisuus Hiilikauden runsas kasvillisuus viilensi ilmastoa sitomalla valtavan määrän ilmakehän hiilidioksidia. Nykyisin hiilikauden aikaisia hiiltyneitä metsiä poltetaan kivihiilenä. Kivihiilen poltto vapauttaa varastoituneen hiilen hiilidioksidina ilmakehään voimistaen osaltaan kasvihuoneilmiötä ja ilmastonmuutosta.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava VASTAUS: 6. Siemenellisten kasvien edut Siemenen sisällä suojassa oleva alkio on lepotilassa ja kestää hyvin kuivuutta, kylmyyttä ja kuumuutta. Siemen itää vasta olosuhteiden ollessa otolliset kasvulle. Kuivuutta kestävät siemenet leviävät tehokkaasti ilmassa. Myös eläimet levittävät ravintonaan käyttämiensä kasvien ja hedelmien siemeniä. Siemenelliset kasvit lisääntyvät suvullisesti. Suvullinen lisääntyminen moninkertaistaa muuntelun siemenettömiin kasveihin verrattuna. Sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin on siten nopeampaa.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava VASTAUS: 7. Suomen paljassiemeniset mänty, kuusi, kataja, marjakuusi (Ahvenanmaalla)

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava VASTAUS: 8. Koevoluution esimerkit Sienten ja paljassiemenisten symbioosi on sienijuuri eli mykoritsa. havupuista riippuvaiset eläimet kuten orava, käpylinnut, kaarnakuoriaiset

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava VASTAUS: 9. Tuulipölytys vs. eläinpölytys a)Eläinpölytteisen kasvin kukat ovat näyttäviä, värikkäitä ja tuoksuvia. b)Eläinpölytys. Tuulen mukana siitepöly leviää kauemmas, mutta tuulipölytystä varten täytyy tuottaa paljon siitepölyä, koska osumatarkkuus emin luotille on sattumaa. c)Tuulipölytys on kylmempien ja kuivempien alueiden pölytystapa.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava VASTAUS: 10. Jälkeläishuolto Siemenessä on siemenaiheen ympärille varastoitu vararavintoa siemenvalkuaisena, jota tarvitaan itämiseen. Siemenen ympärille kehittyvä hedelmä edistää siemenen leviämistä eläinten matkassa.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava VASTAUS: 11. Hedelmätyyppien leviäminen Esimerkkejä eri hedelmätyypeistä ovat palko, litu, kota, tuppilo, pähkylä, marja ja luumarja. Linnut ja nisäkkäät syövät houkuttelevan värisiä ja maukkaita marjoja. Niiden siemenet säilyvät eläimen suoliston vahingoittumattomina, joten siemenet pystyvät leviämään eläimen ulosteen välityksellä pitkiäkin matkoja. Eräiden kasvien siemenet, hedelmät tai kukinnot ovat tahmeita (esim. piharatamo) tai muuten helposti eläimiin takertuvia (esim. takiaisen koukkupäiset mykeröt). Eräiden kasvien siemenissä on ravintopitoisia lisäkkeitä, jotka houkuttelevat eläimiä keräämään siemeniä (esim. muurahaiset kantavat orvokin siemeniä). Palsamien kodat "räjähtävät", minkä ansiosta siemenet lentävät kauas. Lenninsiivellinen, kevyt hedelmä (esim. vaahteralla) putoaa hitaasti ja kauas lenninsiiven aikaansaaman pyörimisliikkeen ansiosta. Voikukan siemen leviää tuulisella säällä "laskuvarjonsa" avulla kauas. Eräiden vesikasvien (esim. lumme) siemenkodat kelluvat ja siten leviävät vesistössä.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava VASTAUS: 12. Vuorovaikutussuhteet a)kasvinsyöjät (laiduntajat), loiset, mutualistit (pölyttäjät, kts. myös tehtävä 13 c), kommensalistit (lintujen pesät), kilpailijat (tila) b)juurisymbioosi: sieni tarjoaa kasville ravinteita ja vettä, kasvi antaa sienelle yhteyttämistuotteita energiaksi

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava VASTAUS: 13. Biologinen tapahtuma a-b a)Kuvassa sinisiipi etsii kukasta mettä tai siitepölyä ravinnokseen. Perhonen toimii pölyttäjänä koska se kuljettaa kasvin siitepölyä kukan heteistä toisen saman lajin kukan emin luotille. b)Emin luotille tuulen, pölyttäjän tai muun vastaavan mukana tuleva saman lajin siitepölyhiukkanen itää ja kasvattaa siiteputken emin sikiäimeen (siemenaiheeseen). Kahdesta siitepölyhiukkasen sisältämästä tumasta toinen hedelmöittää sikiäimen munasolun (  alkio) ja toinen keskussolun (  siemenen vararavintoa). Siemenen ympärille kehittyy suojaava siemenkuori.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava VASTAUS: 13. Biologinen tapahtuma c c)Kukkakasvit houkuttelevat hyönteisiä tuoksuilla, väreillä ja medellä. Hyönteispölytyksessä vuorovaikutussuhde on mutualismi. Siinä hyötyvät molemmat osapuolet, pölyttäjä saa ravintoa (mettä tai siitepölyä) ja kasvin kukat pölyttyvät. Yhtä aikaa tapahtuneessa rinnakkaisevoluutiossa (koevoluutiossa) on kehittynyt erilaisia sopeutumia: kukkien rakenne, väri sekä monet elintoiminnat (hyönteisiä houkuttelevan meden valmistus, kukkien aukeamisrytmi) sekä hyönteisten rakenne (esim. perhosen imukärsä) ja lentoajat. Monelle kukkakasville pölyttäjäksi kelpaa vain jokin tai muutamat hyönteislajit.

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Kuvat

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Kasvien sukupuu

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Sammal

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Saniainen

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Mänty

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Koppisiemeninen

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Pölytys

BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Sirkkaisuus