Mustikkatrio.

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta
KEMIKAALIN AIHEUTTAMAT VAARATEKIJÄT 2
Veden kovuuden määritys kompleksometrisellä titrauksella
Metallien reaktiot.
Korroosionesto ja pinnoitustekniikka: korroosioympäristöjä
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Kemiaa pyykinpesussa.
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit Hapot, emäkset ja pH
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
pH:n matemaattis-kemiallinen tulkinta
SUOJAINMATERIAALIEN KEMIKAALIKESTÄVYYS JA SUOJAIMIEN VALINTA
Sähkökemian perusteita, osa 2
Veden ionitulo Vesi voi toimia sekä happona että emäksenä, joten kahden vesimolekyylin välinen protoninsiirtoreaktio on mahdollinen H2O(l) + H2O(l) ⇌ H3O+
Liukoisuus-ja ionitulo
Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2014 Teema 4 - Luento 4
Yhdisteiden nimeäminen
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Kemiallinen reaktio Kohti uusia aineita.
Kemiallinen sitoutuminen
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa
Puskuriliuos Puskuriliuos on liuos, joka pystyy vastustamaan pH:n muutosta, kun siihen lisätään happoa tai emästä Puskuriliuos koostuu heikosta haposta.
Suurkeittiön lattianpesu
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
6. Luonnon happamoituminen
4. Hapan ja emäksinen Luetellaan
Rikki
Typpi.
5. Sähkökemiaa Oppilastyö: Kaksi eri metallia ioniliuoksessa.
Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)
Kemikaalit ja työturvallisuus
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
FYKE6 Arkista kemiaa. 9. Kemiaa keittiössä Hiiva Hiiva sieni, pilkkoo taikinan sokerin hiilidioksidiksi ja vedeksi, kohottaa taikinan sieni, pilkkoo taikinan.
13. Karboksyylihapot, esterit ja rasvat. Karboksyylihapot  Ovat heikkoja happoja  Heikko happo ja vahva happo, mitä tarkoitetaan?  Vahva happo luovuttaa.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
Indikaattorityö Työn suoritus (OHJE): Laita 3-4 tippaa hapanta (HCl-liuos), neutraalia (vesi) ja emäksistä (NaOH-liuos) ainetta kuuteen mikrokemian alustan.
Kpl 9 hapot ja emäkset - tehoaineet Aineilla on PH-arvo Hapan Mikä on PH? Maistuu kirpeälle Mitä vahva happo tekee? Esim. Emäksinen Mikä on PH? Maistuu.
Ag H+H+ H+H+ Cl - 1. Hopealevy suola- happoliuoksessa Zn Cl - H+H+ H+H+ 2. Sinkkilevy suola- happoliuoksessa Cu NO 3 - Ag + 3. Kuparilevy hopea- nitraattiliuoksessa.
Avain Kemia 2 | Luku 7 Useimpien epämetallioksidien vesiliuokset ovat happamia ja metallioksidien vesiliuokset ovat emäksisiä. Vetyionit aiheuttavat liuoksen.
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Tiivistelmä 8. Neutraloituminen ja suolat
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
METALLIT.
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Kemikaaleja kaikkialla
LÄMPÖ Miksi tiskivesi tuntuu kädessä lämpöiseltä?
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Jaksolliset ominaisuudet
Orgaanisissa yhdisteissä reaktiot tapahtuvat pääsääntöisesti funktionaalisissa ryhmissä.
Sähkökemiaa Ioniyhdiste (suola) koostuu ioneista.
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Kemialliset sidokset Metallisidos
Elinympäristömme alkuaineita
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Neutraloituminen ja suolat
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta
3 Rikkidioksidipäästöjen muodostuminen