Tie kohti talvisotaa. 1) Lähtökohta Kokemattomuus; ei ulkopoliittisen ajattelun perinnettä Tavoitteena turvallisuuden lisääminen idän suhteen, mutta keinoista.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vuoden 1917 tapahtumat ja Suomen itsenäistyminen:
Advertisements

Ruotsin opiskelu Joni Sallila, TAMK.
Talvisota: Neuvostojoukkojen hyökkäys alkaa
Länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikka
Ala-aste.  Ensinmäinen oppilas joka vastaa oikein saa yhden pisteen tai palkinnon.
Hitlerin ulkopolitiikkaa – kysymyksiä:
Kysymyksiä: Mitä alueita Hitler valtasi ennen maailmansodan alkua?
Karjalan win-win –palautus
Jatkosota
Kalmarin unioni.
Medialukutaidon tila ja toteutus Euroopassa
Presidentin asema: Perustuu perustuslakiin (HM, VS) Uudistettu 2000
Maailmanpolitiikkaa: Kansainliitto:
Kansainliitto.
Kylmän sodan kriisejä.
Suomen presidentit.
» Venäjän kaksijakoisuus: rikkaat ja köyhät » Huono sotamenestys » Epäluottamus hallitsijaa kohtaan » Nälkä ja puute » Vaikutusmahdollisuuksien puute.
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 1918
I Maailmansota s. 32-.
Vaaran vuodet
Suomi luvuilla s luvulla Suomen tilanne helpottui suhteessa itänaapuriin: sotakorvaukset maksettiin, Porkkala palautettiin, maltillinen.
1. Uudistukset ja Suomen rauhoittaminen uusi valtiopäiväjärjestelmä; eduskuntauudistus Suojeluskuntien ja punakaartien rooli kasvaa; kansan.
Jatkosodan vaiheet Kesä 1941 Joulukuu 1941 Kesäkuu 1944 Syyskuu 1944
2. maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. 2. MAAILMANSOTA LIITTOUTUNEET Iso-Britannia (1939) Ranska (1939) Neuvostoliitto (1941) Yhdysvallat (1941) Kiina.
Nousu ja tuho1 NAPOLEON Nousu ja tuho2 Napoleon Bonaparte ( ) Syntyi Korsikalla Menestyi vallankumoussodissa luvulla.
Ensimmäinen maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. I MAAILMANSODAN SYITÄ: Nationalismi Imperialismi Saksan yhdistyminen Kilpavarustelu Ranska halusi kostoa.
Tie kohti sotaa. Kansan kahtiajakautuminen Venäjän vk Venäjän helmikuun vk VE.n lokakuun vk Suuret luokkaerot Punakaartit/ suojeluskunnat.
SUOMI ENNEN AUTONOMIAA RUOTSI NOUSEE SUURVALLAKSI.
7 Suomi ja naapurit s. 52–56. Kiista Ahvenanmaasta (Ruotsi) Ruotsi oli Suomen sisällissodan alussa miehittänyt Ahvenanmaan. Sodan aikana saksalaiset ottivat.
Luku Suomi toisessa maailmansodassa, s
Suomi Toisen Maailmansodan jälkeen
Suomi toisessa maailmansodassa
Välirauhan Suomi 1940.
Luku Nuori tasavalta, s. 102–106
Suomen ulkopolitiikka maailmansotien välillä
maailman (ja siis Suomenkin) historiaa v
SUOMEN ULKOPOLITIIKKA SOTIEN VÄLISELLÄ KAUDELLA JA 30 -LUVULLA
Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt
Monikielinen kirjasto
Kekkosesta Euroopan unioniin ( )
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
Aineisto on vapaasti muokattavissa
Suomen ulkopolitiikan linjat sodan jälkeen
Luku Suomi toisessa maailmansodassa s
Suomen talvisota NL ei uskonut Suomen haluavan tai kykenevän puolustautumaan Saksan mahdollisesti hyökätessä NL:oon -> Neuvottelut :
JATKOSOTA JA SODASTA IRTAUTUMINEN
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Suomi irtautuu sodasta
Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt
Suomen jatkosota Suomen joukot suuremmat ja paremmin aseistetut kuin talvisodassa -> Saksalaisilla rintamavastuu Oulujärvestä pohjoiseen Tavoitteena.
5. Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen
Luku Nuori tasavalta, s. 102–106
KANSAINVÄLISET SUHTEET
Saaristo Suomi.
12. Talvisota 1939–40.
18. NL:n varjosta EU:iin.
11. Tie toiseen maailmansotaan
Suomesta autonominen suuriruhtinaskunta
Maailmansoten välinen aika ja toinen maailmansota
- kotirannikoilta maailmalle -
Taistelu Suomesta.
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Kylmä sota s. 92-.
11. Kaksinapainen maailma
Kylmän sodan kriisit s
TEHTÄVÄ s. 95.
I MAAILMANSOTA Mitä sodassa tapahtui? -Vuonna 1917
VENÄJÄN VALLANKUMOUS 1917.
VERSAILLES`n RAUHA 1919.
9. Tie toiseen maailmansotaan
Esityksen transkriptio:

Tie kohti talvisotaa

1) Lähtökohta Kokemattomuus; ei ulkopoliittisen ajattelun perinnettä Tavoitteena turvallisuuden lisääminen idän suhteen, mutta keinoista ei yksimielisyyttä saksalaissuuntaus - Svinhufvud - sotilasapu - kuningas-seikkalu - haluttiin Saksan tuki NL.n suhteen - loppui Saksan häviöön I MS.ssa

2) Länsisuuntaus 1919 ja Ruotsi Suomen tunnustaminen Mannerheim ajoi Ongelmalliset suhteet Ruotsiin; Ahvenanmaan kysymys: kansainliitto päätti Suomen hyväksi 1921, Relanderin valtiovierailu 1920-l. lopulla: suhteet paranivat

Ongelmalliset suhteen NL.oon Miksi? - ideologiset erot - sisällissodan traumat - Suur-Suomi-idea ( AKS 1922), sisällissota Venäjällä *Tarton rauha Suomi- NL 1920; Petsamo Suomelle 1932 hyökkäämättömyyssopimus Saksan nousu Hitlerin johdolla 1930-L: NL:n turvallisuusintressi Suomen suhteen kasvaa

Kansainliittopolitiikan aika / Pohjoismainen suuntaus Uskottiin suojelevan pikkuvaltioita ( Ahvenanmaa Suomelle!) Italian hyökkäys Abessiniaan 1935; luottamus kansainliittoon loppuu.. Pyrittiin hakemaan turvaa skandinaavisesta puolueettomuudesta; neuvotteluja Ruotsin kanssa Ahvenanmaan linnoittamisesta.. … Ruotsi ei halunnut tulla vedetyksi Suomen kautta mihinkään sotaan… YKSIN KOHTI TALVISOTAA